11-vuotias lapseni on masentunut ja ahdistunut. Hän on ollut psykiatrin hoidossa nyt kaksi viikkoa ja saman ajan syönyt lääkettä. Kotiasiat ovat hyvin. Ei ole mitään varsinaista syytä masennukseen. Onko kohtalotovereita? Voiko hän parantua? Olen ihan epätoivoinen.
masentunut lapsi
äiti
5861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaikuttaa noin kuukauden sisällä. Uskon hänen toipuvan masennuksesta täysin. Ensimmäisenä tuli mieleen koulukiusaaminen. Onko sitä ? Masennus on hyvin usein traumaperäistä.
ilman lääkettä-
vaihda lekuria!!!
Kyllä lekuri varmasti tietää, mitä on tekemässä. Tuskinpa hän niitä lääkkeitä ihan sokkona määrää.
Kauhean moni ajattelee, että masennuslääkkeisiin kehittyy riippuvuus. Onhan se totta, että joihinkin vahvimpiin tuo riippuvuus saattaa syntyä, mutta niiden määräämistä mietitään aina sata kertaa. Eikä tuollaisia todellakaan 11-vuotiaalle syötetä.
Ketjun aloittajalle: Mitä lääkettä lapsesi syö? Onko hänellä ilmennyt itsetuhoisuutta yms?
Harvemmin masennuksen syy on selvä; se on yleensä monien tekijöiden summa.
Yleensä lapsi onnistuu myös hyvin piilottamaan pahan olonsa. Minäkin ehdin kärsiä yli viisi vuotta ennenkuin vanhempien silmät aukesivat.
Lapsesi tilassa on positiivista se, että masennus on huomattu näin varhain. Näin hänen kuntoutuksensakin voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisin, ennenkuin tila muuttuu huonommaksi.
Voimia teille molemmille.
Minulla on hieman vanhempi lapsi joka sairastaa vaikeaa masennusta. Loppusyksystä haimme ammattiapua ja nyt vasta olemme pääsemässä nuorisopsykiatriselle, psykologilla muksu on ravannut syksystä asti, mutta lääkärin apua joutui kyllä mielestäni kohtuuttoman kauan odottamaan. Nyt kunto on niin huono ettei ole jaksanut enää käydä edes koulua ja olen itsekin joutunut jäämään töistä pois lapsen sairauden takia. Toivottavasti työnantajallani ymmärrys riittää (syytä olisi, saa työnantajanikin nimittäin katsoa peiliin kun mietitään miten tähän tilanteeseen on päädytty).
Epätoivo on hiipinyt minunkin elämääni. Epätietoisuus on pahinta, kun ei tiedä miten tässä pystyy tulevaisuutta rakentamaan. Mikä tulee olemaan hoito, kuinka kauan toipuminen kestää, toipuuko täysin? Pystynkö itse palaamaan työhön ja koska - kuinka kauan kestää, että lapsi alkaa syömään oma-aloitteisesti, kauan kestää, että hän pääsee aamuisin sängystä ylös omasta tahdostaan, koska hän jaksaa taas koulun hälinää ja sietää muita ihmisiä ympärillään? Kysymykset täyttävät mielen ja omatkin voimat ovat jo aika lailla äärirajoilla.
Voimia teidänkin perheellenne.
sanovat asiasta..
L.RON HUBBARD on kirjoittanut kokonaisen kirjan tai kurssin koskien lasten auttamista!!!