Olen hankkimassa gepsua HT-veneeseeni. Nyt mietityttää, että riittäköhän sellainen laite, jossa on integroitu antenni? (esim. garmin 72) Vai olisiko parempi hankkia ulkoisella antennilla varustettu kiinteä laite? (esim. garmin 152 ulkoisella antennilla) Kokemuksia?
GPS antenneista
Setä
373477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Toimi aivan hyvin ilman ulkoista antennia.
Jos tulee pelkkään venekäyttöön, on kiinteässä hyvänä puolena iso näyttö ja virransyöttö suoraan akusta.
Toisaalta sitten kannettavan saa taskuun jos sattuu menemään vaikka sieniä metsästä keräämään.
Kokemuksen mukaan toimii hyvin omalla sisäantennillaan jopa teräsveneen ohjauspulpetilla ikkunan vieressä.
Toimiiko se, eli näyttää jotain hyppivää tai vahvasti suodatettua paikkaa, vai toimiiko se herkästi näyttäen parhaalla mahdollisella tarkkuudella sijainnin. Esimerkkinä: kyllähän TV:stäkin saa sisäantennilla näkymään kohtalaisen kuvan ja suhisevan äänen. Mutta harva sitä jatkuvasti viitsii katsoa, vaan hankkii ulkoantennin.
Olen käyttänyt vain navigointitarkoituksissa ja siksi en ole seurannut toimiiko parhaalla mahdollisella tarkkuudella. Paikka on aina kuitenkin osunut kartan kanssa yksiin eikä reitissä ole sahalaitaa.
GPS:ssä on vielä kaksi toimintamoodia, 2D ja 3D. Jotta 3D tulee päälle tarvitaan monta satelliittia näkösälle eikä ainakaan oman kokemukseni mukaan ole siinä ollut ongelmia.
Vesillä on harvoin maastoesteitä haittaamassa toimintaa. Lasikuitukatto, joka on HT:ssa tyypillinen, ei vaimenna signaalia merkittävästi.
Televisiota on turha verrata tähän tai sitten voi korkeintaan verrata digitelkkaria.
Molemmat systeemit ovat digejä, jotka toimii tai ei. Ei ole mitään kohinamoodia.
Tuossa juuri ajatus mättää. Digi-tv joko toimii tai sitten sitä ei viitsi katsoa. GPS toimii ja näyttää paikan neljälläkin satelliitilla, jotka ovat taivaanlaella, mutta kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut millä tarkkuudella. Nykytilassa paikannus on 95% ajasta parempi kuin 5-10 metriä, kunhan käytetään ulkoantennia. Ne jotka käyttävät vain sisätiloihin sijoitettua antennia saavat tarkkuuden, josta he itse eivät ole kiinnostuneita, enkä minäkään. Kukin taaplaa tyylillään, mutta älkää viitsikö karttoja syyllistää, jos kiville ajatte.
Syytä laittaa ulkoantenni. Esim. jos ikkuna on lasia, siinä on todennäköisesti lyijyä, joka estää signaalin kulun. Finsport 480DC en saanut ikkunan läpi signaalia vaikka oli todella kalteva ja näkyvyys suoraan taivaalle. GPS:ä ollut useita malleja joten todennut että toimiakseen vaatii ulkoantennin. Viimeksi totesin ongelman Garmin 196:ssa ja laitoin ulkoantennin.
Lauri
Sisäinen antenni riittää. Sanoisin, että on huono laite, jos lasikuitu tai lasi-ikkuna vaikuttaa paikannustarkkuuteen. Parempi laittaa pari sataa lisää euroja tiskiin, niin saa kunnon laitteen.
Eipä ainakaan mikään käsikepsi ota paikkaa veneeni sisätiloissa. Kansi ja ruffi ovat sandwich-rakenteisia. Toimisiko "hyvä" eli kiinteästi asennettava siellä ilman ulkoista antennia?
Epäilyttää tämäkin "asiantuntijalausunto", sorry.
Käsi GPS ilman erillistä antennia veneessäni ei toiminut luotettavasti. Aina yllättäen laite kadotti sijaintinsa, tai ei löytänyt sitä.
Ajan myötä selvisi että kuomuun kertynyt kaste tai roiskevesi haittasi kuuluvuutta.
Asiaa miettiessäni selvisi syykin, nuo GPS satelliittit lähettävät vain 50 w teholla joka on kuin kuiskaus Saharassa. Vesimolekyylit, dipoleja kun ovat, vaimentavat tuon erittäin heikon signaalin kulkua esimerkiksi märän kuomun lävitse.
Ongelma syntyi kun vaihdoin laitetta ja asensin sen kojetauluun kuomun alle. Edellinen laite oli tuulilasin alla ja toimi siksi kun lasia pyyhitään niin ettei vettä ollut signaalin tiellä.
Erillinen antenni ratkaisi minun pulmani.
Kovilla kattopinnoilla saattaa tilanne olla toinen, mutta kyllä nekin keräävät esimerkiksi kastetta loppukesän öinä. Ellei asiaa tiedä voi olla ihmettelemistä siinä kun ei eilen hyvin toiminut GPS löydäkään sijaintia.
Olen siksi sitä mieltä että ei kannattaisi antaa "varmoja" lausuntoja sisäantennin riittävyydestä kaikissa olosuhteissa, ainakaan aina. Saattaa kovassa kelissä käydä kuin minulle, tuli paljon vettä yli veneen ja GPS menetti yhteyden keskellä Kihtiä.
Näin on kuin katsastusmies sanoo. GPS signaali otetaan vastaan käsittämättömän huonolla signaali/kohinasuhteella alunperinkin ja hyvin korkealla taajuudella. Syynä konseptille on se sotilaskäyttö, jossa GPS:n toimintaa on vaikeaa estää häiriölähetyksellä. Toisaalta sinne satelliittiin ei tietenkään isoja lähetystehoja saa, vaikka haluaisi. Ne suuret taajuudet sitten vaimenevat kohtalaisen helposti puun lehvistöön, märkään kuomuun...tai rankkaan sateeseen. Tarkkuuteen ei huonolla vastaanotolla ole vaikutusta, paikannus joko tulee tai ei tule. Sensijaan paikannus voi pätkiä ja sen varalle vastaanottimilla on ohjelmallisia keinoja. Käyttäjä ei yleensä näe, jos paikka ei päivitykään joka kerta. Vastaanoton laadusta saa sitten kaikissa näkemissäni laitteissa tietoa vähän näpelöimällä.
laitteen tarkkuuteen. Näilläkin sivuilla asia on selitetty. Lyhyesti näin: Paikanmääritys perustuu kolmiomittaukseen, laite käyttää useita satelliitteja saadakseen monta mittauskolmiota ja lisää tarkkuutta. Heikossa kentässä riittää, että laite löytää 4 satelliittia paikan laskemiseen. Mutta tulos on tarkempi, jos on kunnon kenttä ja satelliitteja löytyy enemmän.
Kolme kesää garmin 72 on flying albatrossin kojelaudalla näyttänyt paikannusta ilman häiriöitä. Gps kytkettynä kannettavaan.
Ei ole vaikuttanut kovat raekuurot/sateetkaan paikannuksen laatuun.
Laitteessa mahdollisuus myös ulkoiseen antenniin, en ole katsonut tarpeelliseksi.
Toiseksi ei merellä voi navigoida ainoastaan gps:ään luottaen. Laite vain varmistaa sijainnin, kyllä sijainti pitää olla tiedossa ilman gps:ääkin.
Ensiksikin emme ole keskustelleet navigointitaidosta suhteessa sisäantenniin tietääkseni.
Toisekseen FA:ssa on kova katoo jolle ei ilmeisesti kerry paljon kastetta tai vettä.
Kokemukseni ei rajoitu yhteen GPS-laiteeseen vaan useampaan eri merkkiseen. Kyseessä ei ole mikään ihmelaite - huonolaite kiista. Itselläni on esimerkiksi mainitsemasi Garmin eikä toimi kostean/märän kuomun alla ilman ulkoantennia.
Siis uudelleen: toimiiko laite ilman ulkoantennia riippuu monesta tekijästä. Useimmiten toimii mutta ei aina.
Itselleni oli yllätys että uuteen tekniikkaan perustuva tuliterä laite oli "huonompi" kuin vanhaan tekniikkaan perustuva SONY PYXIS vuodelta 1992.
Paikka vain oli eri !
Garmin 76 ei löydä satellitteja purkkarini sisätiloissa, ruffi jonka läpi se signaalia hakee on sandwich-rakenteinen.
Mitä tästä voimme päätellä? Olisiko G76 huonompi kepsi kuin G72?
Oikea vastaus, EI! Ne ovat suunnillensa sama laite, G76 vain paremmin varustettu.
Sijoituspaikka siis ratkaisee, kepsin antennin ja taivahalla vaeltelevien satellittien välillä olevan materiaalin laatu.
Jossain yhteydessä muistan että kepsin kerrottiin ottavan hyvin vastaan, kun sillä on vapaa "näköyhteys" taivaalle. Kaikkihan tietävät että turha yrittää tuuhean koivun alla kesäaikaan, ei löydy satelliitteja.
Tuossa FA tapauksessa kepsi taitaa sittenkin olla vinon tuulilasin (pleksin?) alla? Siitä näkee taivaalle (tai ainaskin puoli taivasta), sama juttu autojen tuulilasiin kiinitetyillä navigaattoreilla. Talon sisällä, peltikaton alla kepsi ei toimi, eikä myöskään veneeni kajuutassa.
Onko tietoa miten eri materiaalit vaimentavat GPS signaalia. Se kuulemma on lyhytaaltoinen (?), läpäiseekö hyvin samoja materiaaleja kuin valokin? Metallit ym. johdemateriaalit varmaankin ovat hyvä "säteilysuoja" mutta entä sitten erilaiset lujitemuovirakenteet, miten paksuus, väliaine yms. vaikuttavat.
Liekö kellään ihan tietoa näistä asioista???
on samaa suuruusluokkaa kuin GSM ja mikroaaltouuni. Niistä voit päätellä läpäisykykyä. Valon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Satelliitista tulevan signaalin voimakkuus on tietenkin oleellisesti pienempi kuin GSM:n.
Palautetaan mieliin, että setä kysyi tarvitseeko hän ulkoantennin HT-veneeseensä.
Tilanne HT-veneessä on oleellisesti erilainen kuin purkkarissa, jossa navigointipöytä on vesilinjan alapuolella. Radioaallot eivät tunkeudu veteen.
Näinhän se lie. Tosin mikroaaltouunin aallonpituudet taitavat olla paljon lyhyempiä eli taajuudet suurempia kuin GSM (900 MHz) tai GPS (1575 MHz).
GSM kuuluu betoniraudoituksen ympäröimässä kellarissakin, miksi sitten GPS vaimenee toimimattomaksi koivun alla???
Tuo alustuksesi oli siis ihan hyvä, mutta jatko jäi puuttumaan. Kerro miten eri materiaalit vaimentavat GPS-vastaanottoa, tai laita vaikka linkki sivuille joista tuon tiedon voi tavata.
Toimiiko karttaplotteri esim. meikäläisen auton tuulilasin alla, eli häiritsevätkö lasin sisään laminoidut lämmitysvastuslangat vastaanottoa? GSM kyllä kuuluu autossani ihan hyvin, mutta ULA-radio ei ilman ulkoista antennia.
Miten tuo vesilinja tilanteeseen vaikuttaa???? GPS lähetys tulee taivaalta, ylhäältä alas, ei vaakasuoraan.
Olisiko pitänyt aloittaa uusi keskustelu aiheesta "GPS antennin tarve purkkarissa"? Yleinen keskustelu GPS signaalin läpäisevyydestä antaa vastauksia päättelykyvyn omaaville, muillekin kuin yhden erikoistapauksen kysyjälle, mutta myös hänelle.
Minulla on kämmentietokoneessa navigointiohjelma ja GPS. Saksassa kalliimman luokan autoissa on ns. "Klima-glas" = lämpölasi eli meillä kutsutaan esimerkiksi selektiivilasiksi ja niissä tuo vehje ei toimi. Kokeilin viimeksi Tiistaina Saksassa MB E 270 CDI:ssä. Laitteeseen integroitu antenni ei saanut yhteyttä rakennettua, kun oli ollut viimeksi aktiivinen Suomessa ja piti saada uusi kylmä startti.
Pidin vehjettä ulkona ikkunasta niin että GPS löysi "paikan" ja sitten navigaattori toimi jotenkuten, näyttäen usein keltaista tai jopa punaista eli epävarmaa tai jopa ei paikannusta ollenkaan.
Omassa autossani ei haittaa ole. Muuten GSM kännykätkin kuuluvat huonosti noitten selektiivilasien läpi. Auttaa kun avaa ikkunan.
Satelliitit kiertävät maapalloa eikä yhtään niistä ole ankkuroitu purkkarisi yläpuolelle.
Mitä syvemmällä kaivossa olet, sitä pienempi mahdollisuus on siihen, että 3 kappaletta maata kiertävästä 24:stä satelliitista näkyisi vastaanottimellesi saman aikaisesti.
Nojoopajoo... Navigointipöytä taitaa olla suunnilleen vedenpinnan tasossa, sitä alempana en navigaattoria ole käyttänyt. Vedenpinnan tasosta "näkyy" koko taivaankansi, jossa ne satelliitit lähettävät. Eikä navigaattori anna sijaintia, vaikka se olisi ripustettu ruffin seinälle, eli toista metriä vedenpinnan yläpuolelle. Joku muu kuin merivesi plokkaa yhteyden. Ruffin kerrosrakenne ja mahd. rikin vaijerit osaltaan heikentävät signaalia?
Toisaalta on niin, että jos purjeveneellä on kokoa niin paljon, että navigaattorin paikka mahtuisi vesilinjan alapuolelle, sieltä kuitenkin löytyisi vain viinivarasto tai jotain muuta hyödykettä. Venemittaluokassa vesilinja on karttapöydän ääressä istuessa jossain nilkan ja pohkeen korkeuden tienoilla. Enkä muista tavanneeni gps-asennuksia niille tienoin. Eli huti tuli.
pilaanko hyvän keskustelun, mutta eikö asia selviä yksinkertaisesti kokeilemalla niin HT:ssa kuin purjeveneessäkin.
Menipä näköjään edelliset ajallisesti yksiin, vaikka karttapöydän tasosta ei ehkä ihan sama käsitys ollutkaan.
Lyhyet aallot tunkevat hyvin paljon ahtaammistakin raoista kuin vanttien välistä. Ne eivät juuri aiheuta häiritseviä heijastuksiakaan, kuten tasot voivat tehdä. Materiaalin sähkönjohtavuus on merkittävin tekijä signaalin vaimennuksessa, joten hyvin peittävä märkä kangas esimerkiksi on tehokas peite. Samoin ne tuoreet lehdet tai ylempänä mainittu selektiivilasi. Ja sitten se sade sadepilvineen. Olen kerran ollut pari tuntia gps-pimennossa sen takia, aloin jo vahvasti epäilemään vikaa laitteessa. Lasi ei liiemmin vettä ime ja on luonteeltaan hyvä eriste, joten se ei pahasti signaalin kulkua haittaa.
No, näinhän sitä on tehty... Sitä kutsutaan kokemukseksi. Toisaalta teoria olisi kiva hallita, voisi olla besserwisser ;-)
Noin se lie, mutta toisaalta esmes ULA vastaanottoa lähellä antennia sijaitsevat vaijerit häiritsevät, eli tekevät antennista suuntaavan (tiedän kokemuksesta :-(. Eikö tämä sama ilmiö saattaisi häiritä rikin vaijerihässäkän alla olevaa GPS vastaanotinta?
Ottakaa huomioon, että yhtä aikaa pitää olla saatavissa signaali monesta satelliitista, joista useat ovat hyvinkin alhaalla horisontissa.
En ole purjehtija, mutta muutamassa purkkarissa kuitenkin hieman mukana ollut. Tyypillistä niissä on, että navigaattorin pyörähtäessä istuimellaan 360 astetta, näkee hän silmiensä korkeudella kattiloita, baarikaappia, vessan ovea ym. ym. mutta ulkoseinää varsin vähän. Itse asiassa katto on vapain pinta ja sen yläpuolella löytyy sitten isoja määriä kaikenlaista, joiden vaimennus ei kuitenkaan ole kovin suuri.
Tilanne on aivan erilainen HT:ssa, jossa esteitä on oleellisesti vähemmän ja nekin ovat ohuempia. Esim lasihan ei vaimenna oikeastaan ollenkaan radioaaltoja (vrt. mikroaaltouuni, lasi ei lämpene)
Suomessa on paljon sellaisia henkilöitä, joilla on monen vuoden koulutus radiotekniikassa. Eivät kuitenkaan esitä olevansa besserwissereitä, kertovat vaan faktoja joita sitten merkonomit yrittävät parhaansa mukaan mutu menetelmällä kumota.
Mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin parhaat GPS signaalit tulevat ylhäältä taivaalta, alhaalta horisontista tulevilla ei ole paljon merkitystä koska ne ovat aina heikompia. Korjatkaa jos olen väärässä.
Veneen kulkuvoimalla taasen ei ole välttämättä vaikutusta siihen mitä on navigointipöydän ympärillä, paitsi sen suhteen että moottoriveneissä on suurempia ikkunoita. Tämä saattaa olla vaikuttava seikka, tuohon "sijainti vedenpinnan suhteen" teoriaan en usko, huti mikä huti. Kokeile vaikka avoveneen pohjalla, vedenpinnan alapuolella, kyllä kepsi pelittää vaikka vesi ja veneen laidat ehkäisevät näkymän horisonttiin.
Suuntaavuuteen vaikuttaa aallonpituus. ULAlla se on 3 metriä ja GPS:llä noin 25cm. Vahvistusta signaalissa löytyy esim. silloin kun antennin takana on 1,5 metrin päässä antennin suuntainen vantti tai muu metalli tanko/putki. Vaimennusta taas jos vantti/nasto on antennin edessä.
Purjeveneen vaijeristosta ilmeisesti saadaan GPS:llä paljon toinen toisiaan kumoavia heijastuksia kun taas ULAlla ei samanlaista "kaaosta" välttämättä synny tai sitten sitä ei vaan huomaa GPS:llä, joka digitaalisena toimii tai ei.
GSM:n toimivuus kellarissa on hyvin mahdollista jos tukiasema on lähellä. Niissä tulee aivan erilaisia kenttävoimakkuuksia kuin GPS:llä, jonka satelliitit sen sijaan ovat 12000km korkeudessa.
Ei ole tarjota linkkiä mutta sellainen materiaali joka sisältää kosteutta, vaimentaa kyllä suuria taajuuksia ja jopa digitv-lähetys pysähtyy puiden lehtiin lievealueilla. Sitten metallit ovat tietenkin selkeitä vaimentajia. Muuta aineet ovat epäselviä. Kysymys on sitten vaan siitä, paljonko on kulloinkin varaa vaimentaa toiminnan kärsimättä.
Mulla ei karttaplotteri toimi Peugeot 406:ssa kojelaudan päällä. Lasi on lämpölasi mutta vastuslankoja siinä ei ole. Sivuikkunalla toimii joten kuten. Kaikissa kokeilemissani veneissä on toiminut.
Ylhäällä ovat satelliitit lähempänä ja signaali siten parempi, mutta jos ne ovat jostakin syystä katveessa, käytetään niitä muita jotka kuuluvat.
Näin esim teräskatolla varustetussa veneessä jossa signaalit tulevat sisälle ikkunoista.
Ne hyödylliset satelliitit eivät ole lähellä horisonttia, mutta eivät ihan yläpuolellakaan. Sijainti määrittyy mittaamalla etäisyydet satellitteihin, joten ne yläpuolella olevat ovat kelvottomia paikannukseen.
Joo, kaveri on ostamassa ht-veneesseen gepsiä ja kerroin mielipiteeni omasta gps:täni joka onkin muuten g76 jossa on ulkoisen antennin mahdollisuus.
Eli jos ei toimi ilman sitä, on se ulkoisen antennin mahdollisuus olemassa.
Kun ottaa huomioon että ht-veneessä ei ole lukittavia sisätiloja niin pieni kannettava laite on helppo ottaa mukaan kun jättää veneen rantaan....ettei alfred j nussi käy hakemassa laitetta parempaan käyttöön.... ;)
Enkä muuten pidä tätä g76:sta minään ihmelaitteena, parempiakin on olemassa. ;)
Garmin76 eli 72, kartalla tai värinäytölläkään ei ole "ihmelaite" sen enempää kuin muutkaan käsikepsit. Vanha malli, minullakin jo useamman purjehduskauden kokemukset, uudet mallit ovat varmaan parempia?
Mutta missä suhteessa ne ovat parempia? Paikannustarkkuudessa ei ole enää eroja, vastaanottoherkkyydessäkään en usko niitä juuri olevan. Garminiin vaihdoin aikoinaan, kun Magellanin kanssa oli joteskin nihkeää löytää sopivia ohjelmistoja tietokoneen kanssa pelaamiseen. Tämäkin on saattanut niistä ajoista muuttua. Itse pidän G76 käsikepsiä purjehdusolosuhteisiin sopivana "työkaluna", ei mitään prameaa mutta pitää vettä ja on kestänyt käsittelyäkin tähän saakka. Näppylälogiikkakin on jees, kunhan sen oppi.
Parannusta uudemmissa malleissa on varmaan tullut:
- pienempi virrankulutus, tärkeää jos pelaa vain pattereiden varassa
- näytöt varmaankin parantuneet?
- mitä muuta merkittävää?
- pienempää kokoa en pidä etuna venekäytössä, joten se ei kelpaa parannukseksi.
Garmin 60 on uudempi malli, mutta onko siinä veneilykäyttöä ajatellen mitään varsinaista parannusta verrattuna 76:een?