että "astia ravistuu lähteen tykönä."
Ihmisen ajatus voi kaventua luonnollisen asian eli vanhenemisen seurakuksena.
Ja sekin voi tulla, että ei jaksa ottaa enää uusia asioita vastaan, tässsä muuttuvassa maailmassa.
Eikä tarvitse olla kyse seniilistä, vaan siitä, että ihminen väsyy.
Kun on kasvattanut omat lapset aikuiseksi ja tehnyt oman tehtävänsä yhteiskunnassa;
Eikö sen jälkeen ole jo oikeus olla helmpommalla. Ja hoitaa vaikka vaan itseään, koska niitä sairauksiakin on voinut tulla ja vaivjoja, että ei edes sen vuoksi jaksa samalla tavalla kuin ennen.
Olis sairaus mikä hyvänsä, se rasittaa.
Ja se askelkin hidastuu,,,
Nämä asiat olis hyvä tietää aikuisen lapsen, ja se että osais oikealla tavalla suhtautua vanheneviin vanhempiin sekä muihinkin vanhempiin ihmisiin.
Siis hienotunteisisti ja kunnioituksella. Vaikka te nuoremmat ette kaikkea aina ehkä ymmärräkään. Niin ajatelkaa kuitenkin, että Sehän on kuitenkin Raamatun mukaista, että omia vanhempia ja muitakin vanhoja ihmisiä kunnioitetaan.
Niin, että ei vanhat ihmiset aina voi sille omaalle käytökselle mitään. He ovat lapsesta asti oppineet siihen, mitä he nyt on. Ja uudet asiat voi olla heille vaikeita, koska niitä tulee koko ajan lisää, niin että ei tahdo perässä pysyä.
Ja silloinhan heille ei kannata kaikke puhua, jos he eivät aina ymmärrä ja kaikkea uutta jaksa sulattaa ja vastaanottaa. Vaan kannattaa puhua muista asioista.
Mutta omina vanhempina kuitenkin kunnioittaa, teillä on vaan yhdet vanhemmat.
Raamatussa puhutaan vnhempien kunnoittamisesta, joka on ihan oikea asia.
Ihmisen ajatus voi kaventua luonnollisen asian eli vanhenemisen seurakuksena.
Ja sekin voi tulla, että ei jaksa ottaa enää uusia asioita vastaan, tässsä muuttuvassa maailmassa.
Eikä tarvitse olla kyse seniilistä, vaan siitä, että ihminen väsyy.
Kun on kasvattanut omat lapset aikuiseksi ja tehnyt oman tehtävänsä yhteiskunnassa;
Eikö sen jälkeen ole jo oikeus olla helmpommalla. Ja hoitaa vaikka vaan itseään, koska niitä sairauksiakin on voinut tulla ja vaivjoja, että ei edes sen vuoksi jaksa samalla tavalla kuin ennen.
Olis sairaus mikä hyvänsä, se rasittaa.
Ja se askelkin hidastuu,,,
Nämä asiat olis hyvä tietää aikuisen lapsen, ja se että osais oikealla tavalla suhtautua vanheneviin vanhempiin sekä muihinkin vanhempiin ihmisiin.
Siis hienotunteisisti ja kunnioituksella. Vaikka te nuoremmat ette kaikkea aina ehkä ymmärräkään. Niin ajatelkaa kuitenkin, että Sehän on kuitenkin Raamatun mukaista, että omia vanhempia ja muitakin vanhoja ihmisiä kunnioitetaan.
Niin, että ei vanhat ihmiset aina voi sille omaalle käytökselle mitään. He ovat lapsesta asti oppineet siihen, mitä he nyt on. Ja uudet asiat voi olla heille vaikeita, koska niitä tulee koko ajan lisää, niin että ei tahdo perässä pysyä.
Ja silloinhan heille ei kannata kaikke puhua, jos he eivät aina ymmärrä ja kaikkea uutta jaksa sulattaa ja vastaanottaa. Vaan kannattaa puhua muista asioista.
Mutta omina vanhempina kuitenkin kunnioittaa, teillä on vaan yhdet vanhemmat.
Raamatussa puhutaan vnhempien kunnoittamisesta, joka on ihan oikea asia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ylirasituksen seurauksena vanhemmilla voi tulla huonoja sanoja, mutta niillä ei yleensä tarkota sitä mitä sanoo. Joskus sitä toinen sanoo taksin. Ja siitä voi tulla kitkaa, ja sopimista jälestä päin.
Mutta on myös sellasia, jotka ei uskalla näyttää tunteita. Ja vaikka kuinka sanotaan, yrittää aina olla tasottaja, lastenkin kanssa, ja jos lapset sanoo jotakin.
Esimerkiksi näyttää vanhemmille, kuinka huonoja he ovat olleet kasvattajina.
Sitä voi tulla erittäin paha mieli siitä, koska itestä voi tuntua siltä, että on kaikki yrittänyt mitä on osannut.
Äiti voi tuntea, että on halunut jäädä kotiäitiksi, koska ei ole raskinut lapsia viedä päivähoitoon. Vaan on halunut, että lapset saa olla kotona, eikä tule aikasia herätyksiä ja illalla myöhään kotiin tulemisia.
Ja on ajatellut "lapsen parasta" jäämällä kotiäitiksi.
Sitten kun lapset vanhene ja aikuistuu, jos kuuleekin, että omat lapset löytävätkin vikoja omista vanhemmistaan silloinkin. Ed. mainitussa tapauksessa. Kyllä voi tulla paha mieli.
Mutta sittenkin sitä voi yrittää tasoittaa näitä asioita, ja ajatella, että kyllä ne laspet vielä ymmärtää asiat. Kun omat lapse tulee samaan ikään. Ja äiti voi pyydellä anteeksi melkein polvillaan; että kun ei ole ollut enempää annettavaa.
Hän voi siis olla jo sairauksien ja eril. vaivojen kanssa niin väsynyt, että ei jaksa puolustaa itseään.
Huom! Puhun nyt vaan yleensä asioista, en kenestäkään yksityisesti.
kokemuksista, ainakin tuonsävyisissä viesteissä, koska paha on sellaisen tietää niistä,joka ei ole itse kokenut.
Ihminen on siitä kumma "eläin" että piilotajuisesti tuo esille omakohtaisia asioita, vaikka "verhoaakin" ne yleisiksi asioiksi. Joten näistä kirjoituksista voi paljon "kirjoittajan" omaa elämää. Mutta tsemppiä sinulle, ja meidän täytyy vain hyväksyä elämä sellaisena kuin se meille annetaan. Iloineen ja murheineen.
vanhana. Ja jos vielä se vanhuuden masennuskin alkaa vaivaamaan. Niin omien lasten huono käytös ei ainkaan sitä paranna.
Sitä kun oli niin odottanut, että lapset kasvavat ja oli odottanut myös hyväää ja turvallista vanhuutta.
Olisko näistä asioista RY:lä aihetta puhua aina enemmän. Sillä jokainen me joskus vanhenemme. Ja eikö silloin tunnu aika kovalta olla lasten vikomana ja hylätty ja yksin.
Sekä kuulla vaan lapsilta sanat kuinka vähän he on saanut. Ja että miten huonot vanhemmat heillä on olleet.
Lapset on kyllä tämän maailman mielen mukaan sellasessa iässäkin, että he kapinoivat vanhempia vastaan.
Mutta onko uskovaisella lapsella oikeus käyttäytä näin?
uskovaisten lasten pitäisi kunnioittaa vanhempiaan ja suoda heille turvattu vanhuus.
puhutteluun!! jos ovat huonosti alkaneet käyttäytymään. Tai sitten laskea vain "takin hihasta" irti ja sanoa että yritä tulla toimeen omillasi, koska ei niitä lapsia voi holhota mielensä mukaisesti kun ne tulevat aikuisiksi!
omia lapsiaan. Ja olis hyvä, että se kunnioittaminen olis molemmin puolista.
En sanonut, että omistä lapsista on kyse. Vaan puhuin asoista yleensä.
Ehkä ei olsi pitänyt sanoa mitään.
vanhaksi tulleesi? Sellaista se on, Vanhuus ei tule yksin,se tuo monenlaisia asioita tullessaan.
Mutta ei syytä masentua,kun on ystäviä,heidän kanssaan kerkiää paremmin kanssakäymisiin, saa vihdoinkin ajatella itseään ensin,ja omaa hyvinvointiaan.
Kun saa säilyttää optimistisen luonteen, niin jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
Ei sitä nuorena tiennyt, kuinka mukavaa on tämä "vanhaksi" tuleminen. Päivät menevät liian nopeasti, tuntuu kuin aina olisi viikonloppu.
Se hyvä puoli vielä tässä "vanhuudessa" on ainakin säännöllinen toimeen tulo. Eläkkeen maksupäivä joka kuukausi. Eri asia on vain,miten sen rahan saa riittämään:=)
VL-palstalla.
Ja mikä on tämän palstan nimi, missä se nyt on. Kyysn sitä sen vuoksi, että löydän takasin tänne.
olekko sinä ihan sekaisin,vai mitä horiset? vl-palsta ja tässä ollu alusta asti kun olet tämän kirjoittanut, mihin ihmeeseen tämän haluat. Ota nyt "silmä käteen ja katso"
että olet tosiaan tullut vanhaksi K.... :=)
Mitä sinä luulet;Huh huh sentään :(
ihan "noin vanha" mutta huomenna olet taas päivän vanhempi, kuin myös minä:=)
Hyvää yötä! :)
Vai mitä, niin että jos yritettäis ainakin.