Nyt eps-harkkotalokokemuksia-- hyviä ja huonoja puolia. Mutuja ja ennakkoluuloja ei tartte kirjoittaa niitä voi käydä lukemassa vanhemmista kirjoituksista. Siis omakohtaisia kokemuksia.
Eps-kokemuksia
ei ennakkoluuloja
1410762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Muuten voisin ottaakin, mutta eikö kivitalossa ole ideana saada kivestä myös sisäpinta?
Ei kuulosta kovin fiksulta, jos joutuu kipsilevytään tms ja sen pinnan takana on jotain eps höttöä... jopa puutalo on silloin parempi ratkaisu kun puutalosta löytyy sentään ne runkotolpat joihin saa ripustukset kiinni!
...ainakaan minulla ei ollut pakonomaista tarvetta lääppiä kivipintaista ulkoseinää. En muutenkaan koskettele seinäpintoja, joten sisäseinän materiaalilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä.
Jos kivisen sisäpinnan haluaa, voi EPSin myös rapata.
Mitä kiinnittämiseen tulee, pultataan raskaammat rojut sen sisäpinnan EPSin läpi teräsbetoniin. Pysyy ainakin yhtä hyvin kuin puisissa runkotolpissa. Sitä paitsi miten paljon raskasta kiinnittettävää ulkoseiniin yleensä tulee ?
Kevyt siirrellä ja käsitellä
Nopea latoa ja raudoittaa
Helppo työstää
Ei tarvitse muurata
Luja yhtenäinen teräsbetonirunko
Ei kylmäsiltoja
- Saman hintainen kuin eristeharkko, mutta betonin hinta tulee päälle
- Betonin oikea notkeus onnistumisen kannalta kriittinen
- Käytännössä valunaikaiseen tuentaan tarvitaan jonkin verran uretaanivaahtoa
- Korkeammat valut vaativat tuentaan jonkin verran puutavaraa
- Urakoitsijoita voi olla vaikea löytää, joten itse rakentaminen ainut kustannustehokas vaihtoehto
Tiivistettynä: EPS-harkon edullisuus perustuu säästöön työkustannuksissa, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että pystytys kannattaa tehdä itse. Kaikki eivät sitä halua/osaa tehdä.
notta se o reikäjuusto,siis styroxia "teräsbetonissa" läpi seinän eli eps harkon kannakkeet jää läpiseinän
Rakennettiin kolme vuotta sitten, yhteen kerrokseen ontelolaatoille.
Tuli paalutettuna, jolloin sokkelipalkki ei tarvinnut erillisiä perustuksia. Paalujen välit olivat 4,5 metrin luokkaa.
Kevyt ja joutuisa oli rakentaa, mittaviivasto harkon kyljessä varsin kätevä kun ensin hoksaa.
Asennusohjeet saatiin ja ne lukemalla huolellisesti, ei ollut ongelmia. Suurin valu oli kerralla 3 metrin luokkaa harkko kesti erinomaisesti, epäilyistä huolimatta.
Roilotus vesiputkille ja sähköille oli lasten leikkiä, taisi tulla tehtyä puolessa tunnissa kaikki.
Pinta rapattiin vasta seuraavana vuonna Alseccon silikaattilaasteilla. Pohjatyöt tein suurinpiirtein itse, erittäin tasainen pohja kulutti laastia hämmästyttävän vähän.
Ikkunan aukot oltiin tehty turhan suureksi, jouduttiin täyttämään melkoisesti. Sitä varten kyllä oli tosi helppokäyttöinen täyttölaasti, joka pysyi seinäsä, kuin liimattuna.
Pinnan kävi ruiskutamassa Alseccon ammattimies ja aikaa kului koko operaatioon (n. 175 m2 ) vain kuusi tuntia. Jälki on erittäin tasainen, harkkosaumoja ei näy ja useasti nähty laikukas lopputulos puuttuu.
Työlästä pohjan teko kyllä oli, meni miltei koko kesä iltaisin operoidessa, tuskin tekisin enää uudestaan, alan ymmärtää rappauksen hintoja.
Sisustuspuolella on suurimmaksi osaksi saneerauslaastilla kiinnitetty 13 mm erikoiskova Gyprock, pesuhuonetta ja saunaa lukuunottamatta.
Työ oli joutuisaa ja materiaali edullista, pinnoitteena pääasiassa tapettia, kodinhoitotiloissa lasikuitutapetti.
Halkeamia ei ole ainuttakaan, sen paremmin sisä- kuin ulkopuolellakaan. Ulkopuolen rappauspinta on todella lujantuntuinen, eikä se ainakaan normaalikäytössä rikkoonnu.
Lämmitysenergian kulutus on todella vähäistä ja näyttää keskittyvän kolmeen talvikuukauteen.
Talo on äänetön ja muutenkin tukevan tuntuinen, kiinnittämisen kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia, betoniin löytyy todella paljon erillaisia kiinnikkeitä. Yksi hyvä idea oli kierretankojen asentaminen valun sisään, joihin saatiin kiinnitettyä ovenpäälyslipat tukevasti.
Hintaa kertyi lopputulokselle mielestäni varsin tavanomaiseti, suurin sijoitus oli sisustus, kuten edellisessä puutalossanikin.
Keväällä teen vielä autotallin, joka tulee kahteen kerrokseen rinteeseen, joka vaatii maanpaineen kestoa.
Sanoisi ehdottoman ykkösasian olevan kivirakenteen jämäkkyys ja erinomainen eristys, jonka huomaa sisätilojen tasalämpöisyytenä kovimillakin pakkasilla.
Mites teit saunan / pesuhuoneen seinärakenteen kanssa ? Saunaan ilmarako koolaus PU-eriste folio paneli, vai laittelitko foliot suoraan EPS-pinnalle ?
Laatoititko pesuhuoneen seinät suoraan EPSille vai liimasitko ensin alusmateriaaliksi kaakelilujaa tms. vesieristeen ?
Veditkö EK-kipsilevyihin saneerauslaastit koko alueelle auki kammattuna vai laitoitko muutamalla täpällä sieltä täältä kiinni ?
Saunan ja pesuhuoneen seinärakenteet tehdään yleisimmin 200 mm Eps-muottivaluharkosta, ideana hyvä lämmöneristys ja erinomainen kosteuskuormituksen kesto.
Eps-muotti on valmistettu itsestään sammuvasta Styrocemin kotimaisesta Solupolystyreenistä, jonka sulamispiste on 120 astetta.
Saunan rakenne on seuraava: Eps-harkko, alumiinifolio, koolausrima n. 2 cm, kiinnitys Fix ankkureilla betoniin, paneeli, lauteiden kiinnitys paneeliin. Mikäli tulee puilla lämmitettävä kiuas, muurataan suojaseinä harkkoa vasten.
Pesuhuoneen rakenne on seuraava: Eps-harkko, karhennus ja harjaus, liuotteeton vesieristys esim. Lemminkäinen Eurobit, Icopal jne... laasti kammalla ja laatoitus.
Eps-muotti on erinomainen laatoitusalusta, koska se on erittäin tasainen, eikä ime käytännössä kosteutta, kuten betoni.
Erillistä levytystä ei tarvita, mutta mikäli haluaa ei se ole kiellettyäkään.
Erikoiskovan kipsilevyn kiinnitys tapahtuu karhennettuun ja harjattuun pintaan 8 mm kammalla kauttaaltaan ja levy kiinnittyy välittömästi, eikä tukevia tötsiä tarvita.
Seuraavana päivänä levy irtoaa ainoastaan rikkomalla.
Tämän jälkeen normaalit saumaukset ja pintojen ruiskutus. Suosittelen ilmankuivaajan käyttöä, koska ruiskuttaessa syntyy paljon kosteutta.
Lopulliseksi pinnoitteeksi käy tavalliset tapeetit , maalaus jne... kodinhoitohuoneessa yleisimmin käytetty on lasikuitutapeetti.
Oon useammin kun kerran saanut saunan yli 120 asteiseksi. 8-)
(kannattaa huomioida se myöäs ostettaessa esim. Biltema folioteippiä joka ei kestä yli 120 asteen lämpöä)
mutta ei puukiukaan kanssa. Sama pätee uretaanilevyihin. Puukiukaan kanssa tulee käyttää kivivillaa.
Tämä siksi, että puukiukaassa ei ole termaria.
jo mennä nurin, sen sijaan että houkuttelevat pahaa-aavistamattomia kertarakentajia tuhoamaan vaivalla ansiotuloista säästämänsä omaisuuden?
Kai nyt ymmärrät itsekin, että tyhjänpäiväinen pelotteluviestisi kavalsi heti todelliset motiivisi...
:)
Asiallisiin kysymyksiin annetaan mielellään asiallisia vastauksia, joista on apua rakentajille.
Nimimerkeillä kirjoitetut pilkka artikkelit, eivät auta ketään.
Vastaus on myös reilua yleensä perustella.
Molemmat betoni, sekä Solupolystyreeni ovat varsin tutkittuja ja laajasti käytössä olevia materiaaleja ympäri maailman ja niillä rakentaminen ei sisällä minkäänlaista riskiä.
yhteensä noin 60 uudiskohdetta hartiapankkivoimin. Näistä keskeneräisiä on tänään neljä, joista 2 taloa on näitä styroksisia. Eli styrox -talojen valmistumisaste 0 % 3 vuoden jälkeen. Jokainen päätelköön tästä itse, muttei tarvitse olla asiantuntija ymmärtääkseen, että pieni riski nuihin näyttää sisältyvän.
...vai homma juuttunut johonkin myöhempään vaiheeseen ? Jos runko pystyssä, ei EPS-valuharkko liene todellinen syy viivästymiseen.
Itsekin rakennan stressittömästi ja ajan kanssa, joten ei tuo provosi oikein kolahda...