Alkoholin käytöstä on nyt ollut juttua välillä enemmän ja välillä vähemmän, ajattelin sanoa oman sanani tähän. Itselläni on 17-vuotias tyttö, ja tiedän kyllä hänen ottavan kaljaa tms. viikonloppuisin. Olemme kuitenkin sopineet pelisäännöt, joka viinkoloppu ei oteta ja kotiin tullaan silloin kun on sovittu! Itselläni on paljon parempi olo, kun tiedän ettei lotraa sen viinan kanssa selkäni takana, vaan uskaltaa sanoa jos jossain on pippaloita ja tahtoisi maistella. Jos minulle ei sovi, niin sitten ollaan selvinpäin. Kyllä tämä 17 vuotta on niin häilyvä ikä, pian täysi-ikäinen, niin mitä se enää auttaa aresti tai mikään muu. Meillä on toiminut hyvin näin. Ja vaikka kieltäisin alkoholin kokonaan, tiedän ettei tyttö sitä lopettaisi.
Alkoholinkäytöstä
ihminen minäkin
152026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itselläni ja äidilläni sama pelisääntö; kerrotaan minne mennään ja ollaanko ottamassa jotain ja keitä on mukana =) On toiminut tähän asti loistavasti,ja joskus jopa äiti aamupalapöydässä lauantai-aamuna kyselee,että onkos krapula ja että mitäs sitten otit eilen illalla,ihan vitsailevaan sävyyn =)
Hyvä,että teilläkin tuo systtemi =) Sitä paitsi,se juhliminen on kivempaa,kun sitä ei tee salassa,eikä tarvitse äidille valehdella =)
Itse olen siis 16v =)
suhteet on kyllä erikseen, mun mielestä äitisi antaa erittäin huonon esimerkin. Vitsaillen kyselee krapulasta huh huh.. ja sitten vielä ihmetellään miksi teiniäitiys on niin yleistä, kotoahan se elämisen malli tulee..
teiniäitiys asiaan liittyy?
Meillä oli myös näin. Äiti osti juomat, koska hänestä tuntui paremmalta, että tietää, mitä juon, kuin että ottaisin joltain toiselta. Ei koskaan pahemmin noista asioista suuttunut tai motkottanut, päinvastoin oli vähän liiankin reilu :)
Juomisessa oli jotain mystistä ja hauskaa niin kauan, kun vanhemmat eivät tienneet. Sen kerran, kun jäin kiinni, ja heidän mielestään oli ok, ja halusivat ostaa juomat, ei se enää ollut kivaa. Alko turhauttaa, kun kaupassakin kummatkin vanhemmat muistivat kysyä useampaan kertaan, että haluanko juotavaa ja olenko varma, etten halua :)
Tällä saatiin aikaan tyttö, joka ei juo eikä polta. Ei ole mieltä, eikä huvita. Ikää on nyt sen verran, että voi hakea mitä vain, mutta ei tunnu siltä. Niissä harvoissa bileissä, joissa enää käyn, olen kuski.
Kyllä periaatteessa olen vanhemmilleni kiitollinen, heiltä tuo hyväksyminen oli todella fiksu veto, eikä lisärahareikiä alkoholista ole koskaan tullut.
Meillä taas on riittänyt ihan kieltäminen, keskustelu asiasta ja kiellon perusteleminen. Vanhin lapsi on 17-vuotias eikä käytä alkoholia ollenkaan. Tämä on tietoa, ei luuloa tai mutua. Taitaa olla aika harvinaista, että nykyajan vanhemmat tietävät, mitä jälkipolvi tekee, mutta tällaisiakin poikkeuksia on. Meillä ei hyväksytä alkoholinkäyttöä alaikäisenä. Ei siihen sen kummempaa tarvita. Itse näytän myös esimerkkiä, että juhlia voi ilman alkoholiakin.
Kyllähän minäkin kielsin! Taisi 13-vuotiaana (!?) meidän tyttö tulla ensimmäisen kerran juovuksissa kotiin. Kyllä siitä syntyi sota ja huuto, ja tietysti rangaistus, ja näitä rangaistuksia on vuosien varrella ollut monia! Tämä 17 on vain niin häilyvä raja ennen täysi-ikäisyyttä. Ja kyllähän minäkin osaan/voin juhlia ilman alkoholia, mutta siltikään en ole absolutisti. Kuten jo mainitsin, en aio lopettaa alkoholin käyttöä sen takia, että olisin jotenkin hyvä esimerkki.
Mun mielestä saa lähteä juhlimaan, mutta kotiintuloaikoja pitää noudattaa ja kotiin ei saa kännissä tulla. Ja vanhemmilta myös esimerkkiä.
Mun kavereilla ja itselläni on just noi kaikki jutut.
Yhdel kaveril äiti hakee ja se tyttö onkin aikamoinen juoppo, yleensä 2x viikos juo. :P
Myös kaikki muut keiden vanhemmat hakee on aika kovia alkoholin suurkuluttajia.
Mutta niin on nekin, jotka hommaa itse juomansa. Joidenkin vanhemmat hyväksyy, joidenkin ei tiedä ja esim. mun vanhemmat tietää, mutta ei voi todistaa ja siks saankin olla ulkona niin myöhään kuin haluun kunhan oon aamulla kotona.
Enpä usko, että loppujen lopuks niin on väliä kuka hakee ja tietääkö vanhemmat. Jos nauttii ryyppäämisestä niin ihan sama kuka hakee.
Typerin sääntö ikinä, mitä vanhemmat voivat asettaa, on se, ettei humalassa saa tulla kotiin. Juomista ei tarvitse hyväksyä tai ymmärtää mutta
KOTIIN PITÄÄ AINA SAADA TULLA!
En voi kyllin korostaa tätä. Teinin pitää voida luottaa vanhempien rakkauteen ja huolenpitoon aina. Enkä tosiaan tarkoita etteikö saisi asettaa rajoja tai suuttua, olla eri mieltä ja tehdä sen helvetin selväksi. Mutta tyhmintä ikinä on jättää nuori ojaan nukkumaan tai etsimään yösijaa jonkun puolitutun luota, jos ilta ei ole mennyt suunnitelmien mukaan (kontrolli pettänyt) ja kotiin meno pelottaa.
Melkein mahassa nuljuaa ja kyynelet polttaa silmiä kun ajattelenkin tuollaista sääntöä. Tyttärenä, sisarena ja äitinä.
Itse en ole absolutisti, ihan suoraan voin sen sanoa eikä siinä ole mitään häpeämistä. Mitään oksennus-konttimiskännejä ei ole tapana vetää, mutta en eio lopettaa alkoholinkäyttöä sen takia, että näytän hyvää edimerkkiä. Eli siis en pidän alkoholia pahana, jos sitä osaa käyttää KOHTUUDELLA. Kuten jo sanoin, meillä on kielletty tuo jokaviikonloppuinen kännääminen. Meitähän on moneen junaan :)
Olen 17v, ja vanhempani ovat olleet tietoisia juomisestani muutaman vuoden. Minulle on aina tehty selväksi, että aina, oli tilanne mikä tahansa, voin tulla kotio yöksi. Ei ole tilannetta, että pitäisi kaupungissa/kaverilla/missä olenkaan miettiä, että mihinkäs sitä yöksi pääsisi, kun kotio en voi mennä, kun olen juovuksissa.
Muutamilla kavereilla on myös tuollainen sääntö, ja kyllähän sen niistä näkee, että ne menee sitten yöksi milloin kenellekin, kun kotiin ei uskalleta mennä. Ei se niiden menoa mitenkään rajoita! Parhaalla kaverillani oli joskus sääntö, että pitää olla kotona aina 12 mennessä ja selvin päin. Vanhemmat kuvittelivat, että ovat neroja, eikä lapsi juo ollenkaan alkoholia, korkeintaan pari pulloa kaljaa, että on pienessä hiprakassa. Niin siinä kuitenkin kävi, että yhden kesän joka viikonloppu kannoin häntä ja keräilin muutenkin, kun tyyppi oli aivan lärvit milloin minkäkin viinapullon jäljiltä, ja kyllä se aina 12 tolpillaan pysy ja oli muutenkin skarpannut. Ei se haitannut, jos kotiin meni haisten viinalta, usein minä selittelin hänen puolestaan, että otettiin yhden kaverin pullosta vähän huikkaa, ja siitä viinan haju. Kaverini vain aloitti juomisen niin aikasin ja joi niin nopeasti, että ehti selviämään tarpeeksi, mennäkseen selvänä kotiin.
Näin käy suht usein juuri niille, ketkä eivät voi mennä kotiin humalassa, mutteivät saa mennä kavereilleenkaan yöksi.
taitaa ollakin aikas fiksu tyttö - 16-v. Ei juo eikä polta. Tupakkaa on kokeillut, mutta juopottelemista ei ole edes kokeillut. Koulu menee hyvin, samoin kotona. Suhteet kunnossa. Olemme näköjään onnistuneet todella hienosti. Onneksi ei halua aivojansa vaurioittaa liian varhaisella kännäämisellä. Leijailen lähes pilvissä, kun luen tuota nuorten juomista hyväksyvää potaskaa....
Mielestäni en ole pilannut/vaurioittanut aivojani liiallisella kännäämisellä, vaikka alkoholinkäytön itsekin aloitin 15-vuotiaana. (Tai ehkäpä mielestänne olen antaessani tyttäreni käyttää alkoholia). Kyllä minunkin tyttöni koulussa pärjää, ja koulun ohella käy myös töissä. On se kiva että tyttäresi on rauhallisena pysynyt, mutta meitähän löytyy moneen junaan, kuten jo aiemmin sanoin :) Ja mielestäni olen itsekin onnistunut vanhempana, vaikka en täydellinen äiti olekaan. Se että 17-vuotias lapsi juo silloin tällöin, ei mielestäni tee minusta epäonnistujaa tai lapsestani tyhmää.
Poltan satunnaisesti kaveriporukassa juon silloin tällöin vanhempien luvalla. Meillä juomisessa vähän tiukemmat säännöt juomien määrässä/juomistahista.. Eihän nuo määrät tuohon sallittuun rajaan jää vaan aina täytyy enemmän ottaa juotavaa koska sallittu määrä liian pieni, eli meidän tapauksessa ei ainakaan tommoinen toimi.. Vaikka juon silloin tällöin ja sauhuttelen kaveriporukassa niin ei se silti pahemmin ole aivojani pilannut. Lukiossa menee paremmin kuin monella muulla (kk yli 8) ja muutenkin käyn töissä joten eipä näistä "pahoista" tavoista ole pahemmin ollut haittaa, turha tuon takia nyt piilvissä leijua jos tytär ei juo , sama se jos sitten parin vuoden päästä juo... Yksi elämähän tässä vaan on joten miksei siitä voisi ottaa iloa irti? Ja niille jotka ovat aina pärjänneet juhlissa ilman alkoholia, niin kyllä varmaan ilmankin pärjää , mutta hauskempaahan se kännissä tietysti on
Meillä on sillai että vanhemmat tietää että oon juonut ja tietää että juon. En juo kuin korkeintaa kerran kuussa. Mun vanhemmat tietää mutta ei tykkää. Ja näin se on ihan hyvä.
Meilläkin korostetaa et kotiin voi aina tulla!
90 syntyny