Lähes kaikkiin yhteiskunnan virkoihin vaaditaan suorittajaltaan muodollinen pätevyys, se on myös edellytys jonkin tietyn tehtävän suorittamiseen.
Pätevyyden saamiseksi pitää suorittaa useiden vuosien koulutus tehtävään edellyttämässä oppilaitoksessa. Ennen opiskeluun pääsemiseksi pitää läpäistä oppilaitoksen pääsykoe. Mm asenne ja tietyt perustiedot ovat oikeat tarvittavalla tasolla. Tällaisia ammatteja ovat mm sairaanhoitaja, kirjastonhoitaja, palomies,
poliisi, lääkäri, opettaja jne.
Kaikki on koulutettu tehtäväänsä ja kaikki saavat palkkansa tehtävänsä mukaan yleensä yhteiskunnalta. Joillakin heillä on työssään kaverina tehtävään kurssitettuja apuhenkilöitä.
On kuitenkin olemassa eräs kouluttamaton yhteiskunnan tuella toimiva ammattiryhmä, maanviljelijät. Useimmat heistä on joitakin kursseja suorittanut, ei mitään varsinaista koulutusta. Useilla se on isältä/äidiltä opittu asia. Kaikki joutuvat käyttämään työssään kaverina koulutettuja henkilöitä, joiden palkan yleensä yhteiskunta kustantaa.
Nykyään monet alalle tulleet alle 30-vuotiaat ovat hankkineet itselleen koulutuksen. Hyvä niin.
Ravinto on meille ihmisille yksi tärkeä terveyden edellytys. Miten on mahdollista,
että sen eräässä tärkeässä vaiheessa, alkutuotannossa, on kouluttamattomia henkilöitä? Ainoana edellytyksenä on tilan omistaminen esim perinnön tai vaikkapa avioliiton kautta. Silloin ollaan alan "huippu ammattilaisia" maailmassa.
Maanviljelijäksi ei pidä päästää ketään ilman riittävää koulutusta. Maanviljelijästä
koulutusammatti niinkuin esim lääkärin ammatti.
Pätevyyden saamiseksi pitää suorittaa useiden vuosien koulutus tehtävään edellyttämässä oppilaitoksessa. Ennen opiskeluun pääsemiseksi pitää läpäistä oppilaitoksen pääsykoe. Mm asenne ja tietyt perustiedot ovat oikeat tarvittavalla tasolla. Tällaisia ammatteja ovat mm sairaanhoitaja, kirjastonhoitaja, palomies,
poliisi, lääkäri, opettaja jne.
Kaikki on koulutettu tehtäväänsä ja kaikki saavat palkkansa tehtävänsä mukaan yleensä yhteiskunnalta. Joillakin heillä on työssään kaverina tehtävään kurssitettuja apuhenkilöitä.
On kuitenkin olemassa eräs kouluttamaton yhteiskunnan tuella toimiva ammattiryhmä, maanviljelijät. Useimmat heistä on joitakin kursseja suorittanut, ei mitään varsinaista koulutusta. Useilla se on isältä/äidiltä opittu asia. Kaikki joutuvat käyttämään työssään kaverina koulutettuja henkilöitä, joiden palkan yleensä yhteiskunta kustantaa.
Nykyään monet alalle tulleet alle 30-vuotiaat ovat hankkineet itselleen koulutuksen. Hyvä niin.
Ravinto on meille ihmisille yksi tärkeä terveyden edellytys. Miten on mahdollista,
että sen eräässä tärkeässä vaiheessa, alkutuotannossa, on kouluttamattomia henkilöitä? Ainoana edellytyksenä on tilan omistaminen esim perinnön tai vaikkapa avioliiton kautta. Silloin ollaan alan "huippu ammattilaisia" maailmassa.
Maanviljelijäksi ei pidä päästää ketään ilman riittävää koulutusta. Maanviljelijästä
koulutusammatti niinkuin esim lääkärin ammatti.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kirjoittaja on ainakin koulutettu kyklooppi, joka katselee maailmaa yhden silmän varassa, siksi näkemys onkin hyvin kapea ja yksipuolinen.
Maanviljelijän ammatti jos mikä on hyvin erilaisten koulutuksen saamien henkilöiden ammattiryhmä.
Aina vuorineuvokesta, professoriin, insinöörit, ekonoomit ja monet muut akateemisen tutkinnon suorittaneet, puhumattakaan maatalouden korkeakoulun suorittaneista ammattiviljelijöistä.
Lisäksi tieto taito ei ole muiltakaan poissa, kun tehtäviä suoritetaan ja ennen kaikkea maanviljelys jos mikä, on kokemuksen kautta suoritettavaa työtä.
Ajattele kyklooppi esimerkiksi metsästystä tai purjehdusta.
Missä opit parhaat taitosi, penkillä vai käytännössä?
Itse olet niitä penkin kuluttajia ja sen kyllä huomaa, monessa käytännön työssä olet pelkkä avuton pelle.
Olis hyvä tietää yksikin konkreettinen esimerkki siitä, mitä maanviljelijä ei osaa ammatissaan?
Annappa kuulua!!
Kyllähän maanviljelijöitä on koulutettu iätajat.
Nyt EU-suomessa käydään kaikenmaailman kursseja ruiskuttajantutkinto mukaaanlukien.
Ruokaketjussa on roppakaupalla kouluttamatonta työläistä mitkä kuuluiskin koulunpenkille.
yo-tutkinnon lisäksi 4.5 v maatalousalan opintoja tullut käytyä.
Mutta käytännön hommat onnistuu ihan yhtä hyvin- tai paremminkin- noilta "isältä oppineilla" tai muuten käytännön kautta perehtyneiltä viljelijöiltä. Maatalouden paperihommiin pitää vähän yleensä opiskella tai lukea nettiä/oppaita/käydä kursseja, ennenkuin mitään kunnollista jälkeä tulee.
Vuodesta 1975 tuo koulunkäynti on alkanut eikä vieläkään ole päättynyt, koko ajan tulee uutta vastaan jokainen päivä, miten tuolla opinahjoissa voi jollain muutamalla iltakurssilla hankkia viljeliän ammatin kun tuntuu ettei tässä tule koskaan valmiiksi.
Siinä olet täysin oikeassa, jatkuvaa muutosta tämä elämä on monessa työssä, myös maataloudessa.
Vaikka vain "perusbulkkiohran" viljelyssä. Tulee uusia lajikkeita, kasvinsuojeluaineita, uusia muokkauskoneita ja ministeriön tukimääräyksiä ja rajoitteita jne. Ja varsinkin sääolot vaihtelevat joka vuosi. Niiden vaihteluiden huomioiminen lie yksi muutostekijä myös. Elukkapuolella muutoksia tuotannossa lie enemmän.
Ei toki kaikki viljelijät heti vaihda uuteen menetelmään, mutta toisaalta innokkaimmmt kulkevat "edellä neuvontaa", hakevat esim. ulkomailta uusia oppeja, menetelmiä ja koneita.
Harvassa ammatissa kukaan oppii kaikki niksit koulun penkiltä, kyllä se käytäntö vaan opettaa kantapään kautta useimpia- enemmän tai vähemmän.
Nykyisin lie kasvussa tuo "työssäoppiminen" tai oppisopimuskoulutus usealla alalla.
pitää hallita seuraavat hommat. Toimitusjohtaja, kirjanpitäjä, kemisti, biologi, konekorjaaja,tietotekniikka, maanviljelijä. Jokin ala voi vielä puuttua.
Maatalousalan koulutus on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia kouluja.
Kyllä se on niin, että työ loppujen lopuksi opettaa vasta ammattiin.
http://www.mustiala.hamk.fi/
kiitos.
tämän sinisen ruusun säännön, eli koulutusta on oltava vähintään 20 ov ja päälle 3 vuoden todistettava työkokemus jotta olisi TUKI oikeuttu viljelijä. Tilan voi ottaa nimiinsä ja jatkaa ilman minkään näköistä todistusta kyseiseltä alalta, mutta ei liene kannattavaa nykysäännöillä.
Kuitenkin täytyy todeta että maatalousalan koulutus on tullut jyrkkää alamäkeä koko 2000 luvun. Enää ei perehdytä lähellekkään niin intensiivisesti itse asiaan, kuten perusviljely puoleen. Keskitytään 160 ov tutkinnosta n.120 ov ns.toimisto puoleen. Tämä on nyt käytössä AMK puolella ja laajenee 2.asteen koulutukseen. Jotenkin tuntuu että itse viljelyn tieto taitoa ei voi saada kuin äidin maidosta. Ja varmaan koulutuksen puute myös edesauttaa viljelijä väestön vähenemistä. Sekä kasvattaa ainoastaan luopujien varallisuutta merkittävästi, koska ei ole syytä investoida kun ei ole jatkajiakaan. Näkisin että tämä rasittaa koko yhteiskuntaa.
Toisaalta vanha sanonta pitää varmasti paikkaansa. Se joka ei osaa niin opettaa!!!!
siltä että nämä maatalousalan koulut on keskittyneet enemmän hallintovirkamiesten ja naisten kouluttamiseen tuo varsinainen työnteon osa maatalouden koulutuksesta on jäänyt pois
Meidän kylällä tämä pitää täysin paikkaansa.
Kaikki tilat ovat nykyään viljatiloja.
Tiedän tarkasti jokaisen koulutuksen ja osan heidän kursseistaankiin. Kurssit ovat olleet paikallisen MTK:n ja KEPU:n järjestämiä tapahtumia. Mitään varsinaista alan koulutusta ei heillä yhdelläkään ole. Isät ja äidit opettivat. He edustavat 50-60 luvulla syntyneitä. Jokaisella on kylläkin kansakoulu suoritettu loppuun. Sen jälkeen jokainen on ollut tilalla työssä ja ovat nykyään tilansa isäntiä. Kovia oikeistolaisia. Ei duunmareita vaan herroja.
Talvisin he yleensä lähes aina riitelevät jostakin, alkoholi on voimaakkaasti mukana. Yhteistoimintaa ei ole kuin vaalien alla.
"Talvisin he yleensä lähes aina riitelevät jostakin, alkoholi on voimaakkaasti mukana. Yhteistoimintaa ei ole kuin vaalien alla."
Valitettavasti tuo esittämäsi lause on sieltä teidän nurkilta, eli betonibunkkereiden arki päivää.
Siellä jos missä ovat poliisi ja sosiaalivirkailijat täystyöllistettyjä ja lähibubit pitävät kyllä huollen siitä, että asiakkaita riittää joka lähtöön.
Osittain näkemyksesi pitää täysin paikkansa.
Jokaisen tilan yhteydessä on tyhjillään betonibunkkeri, navetta. Poliiseja en ole täällä koskaan nähnyt. En ole täälä nähnyt myöskään täystyöllistettyjä sosiaalivirkailijoita, näiltä osin tällä kylällä menee paremmin kuin siellä teidän kylällä. Kylämme peltoporvarit eivät heitä tarvitse. Heillä on varallisuutta mennä ja tulla silloinkin kun eivät pysty itse kuljettamaan autoaan.
mainitsemiisi ammatteihin kyllä,mutta työmoraali mainitsemillasi aloilla on tänä päivänä huono.Työn puolesta tiedän että esim nuoret s.hoitajat istuvat mieluummin pöydällä ja heiluttavat jalkoja kuin esim. menevät huoneeseen vaikka hälytyskello soi.
Ammattikoulusta valmistuu rakennusmiehiä,jotka eivät osaa käyttää esim naulainta jne.Ammattikoulusta valmistuville on alettu vaatia jonkinlaista päättökoetta,koska työnantajat erehtyvät palkkaamaan joskus koulutettua ammattitaidotonta työvoimaa.Osa vaan on koulussa ,muttei tee siellä mitään.Eli ongelmia löytyy muistakin ammateista.
tuli kirje, että ilmoittaudu koulutukseen koska edellinen menee vanhaksi. Eikä edes ole ilmainen niinkuin muilla aloilla joilla työantaja maksaa koulutuksen.
Nykyään maajussiksi ryhtyvän on pakko opiskella pätevyyden saadakseen.
Ja ihan hyvä niin, kyllähän koulussa aina saa ainakin uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan tuotantoon vaikka työt olisivatkin ennestään hyvinkin tuttuja.
Maanviljelykoulutusta on todellakin ollut olemassa jo iätajat, ihan yliopistotasoistakin ja niinkuin agrologi tuossa ylempänä mainitsee, tietty peruskoulutus pitää olla jokaisella maajussiksi tai -justiinaksi alkavalla. Lisäksi jatkuva oman tuotantosuunnan lisäkouluttautumien on pakollista, jos aikoo pysyä "menossa mukana". Ruoan turvallisuutta ajatellen onkin laatukoulutus ja hygieniaosaaminen erittäin tärkeässä osassa. Asia ei siis ole niin kuin aloittaja sen kuvaa olevan.