Kun tällä palstalla on aktiivisia kaupunginvaltuuston jäseniä, niin haluaisin teiltä mielipiteitä ilmiöstä nimeltä Imatran seudun KEHITYSyhtiö.
Imatran kaupunki maksaa vuosittain kehitysyhtiön kehittämistyöstä 50 euroa/asukas. Yhteensä 1480000 euroa. Lisäksi kehitysyhtiön osakepääomaa on korotettu vuosittain 400 000 eurolla. yhteensä kaupunki sijoittaa kehittämiseen 1880000 euroa vuodessa.
Jos oletamme, että kyseinen kehityssijoitus saadaan takaisin lisääntyneiden työpaikkoja kautta kunnallisveroina, niin näiden uusien työpaikkojen maksettujen bruttopalkkojen pitäisi olla noin 10444444 euroa. Jos edelleen oletamme, että uusien työpaikkojen keskipalkka olisi 25000 euroa, niin uusia työpaikkoja tarvittaisiin 420 kappaletta vuodessa. Tällöin kehitystyöhön sijoitetut rahat palaisivat kaupungin kassaan.
Kysymys kuuluu, kuinka monta pysyvää työpaikkaa on syntynyt kehitysyhtiöön sijoitetun veronmaksajien rahan vastineeksi?
Toinen kysymys kuuluu, miksei Imatralla voida ottaa käyttöön Luumäen mallia? Siellä verorahat käytetään vain ja ainoastaan kuntalaisten palvelujen kehittämiseen ja niitä ei tuhlata ihmeellisten kaksoiskaupunki-strategioden luomiseen eikä huvittaviin koivukeskus- eikä vesiseinäprojekteihin. huuhaastrategiat ja -projektit ylläpitävät konsulttien hyvinvointia, mutta eivät millään tavalla edistä kaupungin perustehtävistä huolehtimista. Luumäen veroäyri on erittäin kilpailukykyinen ja siellä palvelut pelaavat loistavasti. Voisitte oikeastaan tehdä valtuuston tutustumismatkan Luumäelle. Saattaisitte oppia enemmän, kuin kaksoiskaupunkiseminaareissa.
Imatran kaupunki maksaa vuosittain kehitysyhtiön kehittämistyöstä 50 euroa/asukas. Yhteensä 1480000 euroa. Lisäksi kehitysyhtiön osakepääomaa on korotettu vuosittain 400 000 eurolla. yhteensä kaupunki sijoittaa kehittämiseen 1880000 euroa vuodessa.
Jos oletamme, että kyseinen kehityssijoitus saadaan takaisin lisääntyneiden työpaikkoja kautta kunnallisveroina, niin näiden uusien työpaikkojen maksettujen bruttopalkkojen pitäisi olla noin 10444444 euroa. Jos edelleen oletamme, että uusien työpaikkojen keskipalkka olisi 25000 euroa, niin uusia työpaikkoja tarvittaisiin 420 kappaletta vuodessa. Tällöin kehitystyöhön sijoitetut rahat palaisivat kaupungin kassaan.
Kysymys kuuluu, kuinka monta pysyvää työpaikkaa on syntynyt kehitysyhtiöön sijoitetun veronmaksajien rahan vastineeksi?
Toinen kysymys kuuluu, miksei Imatralla voida ottaa käyttöön Luumäen mallia? Siellä verorahat käytetään vain ja ainoastaan kuntalaisten palvelujen kehittämiseen ja niitä ei tuhlata ihmeellisten kaksoiskaupunki-strategioden luomiseen eikä huvittaviin koivukeskus- eikä vesiseinäprojekteihin. huuhaastrategiat ja -projektit ylläpitävät konsulttien hyvinvointia, mutta eivät millään tavalla edistä kaupungin perustehtävistä huolehtimista. Luumäen veroäyri on erittäin kilpailukykyinen ja siellä palvelut pelaavat loistavasti. Voisitte oikeastaan tehdä valtuuston tutustumismatkan Luumäelle. Saattaisitte oppia enemmän, kuin kaksoiskaupunkiseminaareissa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Omalta osin vastaan vasta valtuusto kokouksen jälkeen, koska en halua tuoda asijoita tietoisuuteen, ennen kokousta. Etsi sillävälin oikeat summat.
Kirjoittelin numeroita ulkomuistista, ja sinne on lipsahtanut virheitä. Oheisessa linkissä on viimeisimpiä tietoja kehitysyhtiön rahoituksesta.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
"Yhtiö rahoittaa perustoimintansa Imatran seudun kuntien em. osakassopimuksen perusteella maksamilla maksuilla, joiden määrä vuodessa on n 2,0 M€. Imatran kaupungin osuus näistä maksuista on 1,5 M€/v"
"Yhtiön toiminnan kannalta on ollut myös merkitystä Etelä-Karjalan liiton vv. 2001-2006 puoleksi rahoittamalla 3,0 M€ määräisellä osakepääoman korotusohjelmalla, josta 5/6 on toteutunut."
Vuotuisen osakepääoman korotuksen suora vaikutus Imatran talousarvioon on ollut 1500000 euroa/6= 250000 euroa. Yhteensä kehitysaskarteluun on käytetty 1750000 euroa vuodessa suoraan kaupungin budjetista. Lisäksi ihmettelen, mistä Etelä-karjalan liitolle on siunaantunut 1,5 miljoonaa euroa ylimääräistä cashiä, jotka se on voinut sijoittaa kehitysyhtiön osakepääoman korotuksiin.
Olisiko tämä raha kenties voitu käyttää palvelurakenteen puutteiden korjaamiseen? Vai onko kehitysyhtiön toiminnan rahoituksella luotu niin paljon uusia työpaikkoja, että lisääntynyt kunnallisverokertymä on kattanut yhtiön toimintaan käytetyn rahamäärän? Normaalisti kaupungin käyttämälle rahalle halutaan vastinetta, mutta en oikein hahmota kehikehiyhtiöstä kaupungille muodostuvan kassavirran suuruutta. Hahmotatko sinä? Esko Kärkäs kyseli kehikehiyhtiön valvonnan perään, mutta valtuustossa asia ei herättänyt keskustelua. Miksei?
Voisitko lisäksi listata verokertymältään merkittävimmät kehikehiyhtiön projektit? Onko sellaisia edes olemassa?
Imatran kaupunki on talousarviossaan vuodelle 2006 laskenut seuraavia verotuloja:
Tuloverot 71 Meuroa
Yhteisöverot 4,8 Meuroa
Kiinteistöverot 4,1 Meuroa
Yhteensä 79,9 Meuroa
Koska kehitystyö on tärkeää, kaupungin rahoitustarve on 18,2 Meuroa. Jos yksityinen henkilö hoitaisi raha-asiansa yhtä holtittomasti, hänet saatettaisiin asettaa holhoukseen.
Sopimuksessa ei ole missään kerrottu lopullista summaa, joka rahaa menee. Lähden nyt k-talolle kysymään sitä.
Tuo tekemäsi luettelo käytetyistä varoista ja siitä saatavasta hyödystä vaikuttaa siltä, että jossakin on mennyt pieleen tai sitten jotakin on tehty,jota ei haluta kuulutettavan. mutta varmaa on se että tilintarkastajat eivät ole kyenneet olemaan ajan tasalla. Toisaalta Kuka on ensisijaisesti vastuussa leväperäisestä rahojen käytöstä. Viittaamaasi työpaikkojen kasvu ei näillä näkymin ole mihinkään kasvanut
Vielä unohtui eräs yksityiskohta. Kehitysyhtiö on arvonlisäverovelvollinen. Tämä merkitsee sitä, että vuosittainen kehitysyhtiön laskutus Imatran kaupungille on 1,83 Meuroa. Kaupunki maksaa arvonlisäveroa 330000 euroa vuodessa. Jos kehitysyhtiön henkilökunta siirrettäisiin kaupungin palkkalistoille ja kehitysyhtiö ajettaisiin alas, säästettäisiin heti 330000 euroa vuodessa. Tuolla Tsuparin laatimassa muistiossa puhutaan 50 euron maksusta per asukas. Tosiasiassa kaupungin kassasta lähtee 61 euroa asukasta kohden kehitystyöhön, josta 11 euroa tilitetään valtiolle. Iloista veronmaksajaa valtio rakastaa.
irtisanottais vuokrasopimukset ja siirrettäisiin koko poppoo kaupungintalolle, jäisi tuo piilotukikin pois.
Tietotalo on mutkien kautta kaupungin omistama rakennus. Nyt siellä on jo paljon vuokraamattomia neliöitä. Jos kehitysyhtiön veijarit siirrettäisiin kaupungintalolle, olisi tietotalossa tyhjää tilaa niin paljon, että sinne voisi rakentaa curling-hallin. Talo on rakennettu lainarahalla ja lainan lyhennykset ja korkomenot oli ilmeisesti tarkoitus hoitaa vuokratuloilla. Mutta, mutta. Kaupunki on rakentanut hienon tietotalon, jossa kaupungin omistama yhtiö on vuokralaisena. Tämä merkitsee sitä, että suuri osa talon kuluista lankeaa veronmaksajien maksettavaksi. Mutta pitäähän Pekalla olla oma talo. Ennen kehitysyhtiö piti majaa mansikkapaikan yläkerrassa, mutta tietotalon rakentamalla saatiin Pekalle hienot toimistotilat keskustasta. Tosin nyt joudutaan hieman totuttamaan koululaisia vellilinjalle, mutta kyllähän niiden pikkuisten on hyvä osallistua Pekan palatsin ylläpitoon.
Ensinnäkin tietotalon omistaa kaupunki. Tosin tyttären kautta. Siellä on vuokralaisena kehy ja työväenyhdistys ja sonera. Mitä tulee sen kuluihin, niin sille annettiin rahallista tukea. Sitten pääaiheeseen. Tänään päivällä keskustelimme maksuosuuksista. Sehän on 50euroa/asukas mikä tuodaan julkisuuteen. Nyt puhuttiin haitarista 61-150euroa/asukas. Minulle ei selvinnyt vieläkään, mikä se todellisuudessa on. Syy, miksi se ei ole 50euroa johtuu siitä, että kunnat sitoutuvat maksamaan sen päälle arvolisäveron. Siitä tämä 61euroa. Päivällä saimme asiaan merkittävän korjauksen, eli valvontaan parannusta. Nyt aina, kun kehyssä tarvitaan rahaa lisää tai tehdään merkittävä päätös tai riski tunnistetaan, niin asia tuodaan kuntien valtuustoihin päätettäväksi. Tämä on hyvä asia. Poliittinen vastuu puhutti ja Pidin pirteänä Emilion puhetta poliittisista johtajien paikoista. Siinä tarkoitettiin nimenomaan Ruotsalaista ja Pöllästä. Kumpikin on poliittisesti nimitetty johtaja kehyssä. Ei ole mitään sellaista mittaria, millä kehyn toimintaa voidaan järkevästi valvoa. On vain velvoitettava näiltä henkilöiltä, mitkä istuvat siellä eri hallinnoissa parempaa päätöksen tekoa. Jos kehy lopetetaan, tai osa siitä, niin sen toimintaa on jatkettava k-talolla. Saa nähdä miten Uutis-Vuoksi uutisoi aiheesta. Tuleeko se uutisena, vai mielipiteenä.
Kaikkeen. Osa siitä, mitä kaupunki ostaa kehyltä ei ole pisnestä. Esim. maatila neuvonta ja matkailu ainakin. Minun mielestäni pitää puhua, miten monta yhteydenottoa yrityksiltä tai yrittäjäksi tulevilta on ollut. Ne ei kaikki johda työpaikkoihin, mutta se on kehyn toimintaa. Moneen kysymykseen olen jo vastannut täällä, joten en enää jauha samaa asiaa.
Milloin arvelet valtuuston hyväksyvän uuden kehyn sopimuksen? Vai tuleeko maksuosuuksiin tai sopimuksen sisältöön vielä muutoksia?
Sitten hieman iltakehuja. On todella kunnioitettavaa, että sinä jaksat käydä täällä palstalla kertomassa valtuuston työskentelystä. Tällaista avoimuutta ja vuoropuhelua kaipaisi Imatralle lisää.
Kerroin jo, että asia päätettiin tänään ja siihen muutettiin 4.1 pykälään se mitä kerroin ja lopetus pykälään jotain. Sitä en muista. Kiitos sinulle. Minusta on ihan kivaa kirjoitella ihmisille asioista, koska lehdistä niitä ei saa koskaan kokonaan ulos.
Nyt voisit oikeastaan hieman mainostaa tätä foorumia muillekin valtuutetuille. Olisi todella hienoa saada useampi päättäjä tänne keskustelemaan kaupungin asioista. Tästä voisi muodostua aktiivinen ja ainutlaatuinen foorumi, joka kautta saisitte sinne valtuustoon tietoa ihmisten mielipiteistä ja hieman palautetta päätöksenteosta. Myös tavalliset kaduntallaajat voisivat keskustella suoraan päättäjien kanssa yhteisistä asioista.
Olen laittannut sähköpostilla keskusteluja täältä päättäjille, aina kaupunginjohtajaa myöten. Ei täällä puhuta missään nurkan takana, niinkuin moni on väittännyt. Sanoin jo aikaisemmin, että ei ne niin tyhmiä ole, ettei ne lukisi kirjoituksia. Kirjoituksista saa kumminkin selville sen, mitä asukkaat ajattelee. Ainut syy, miksi useammat ei lähde mukaan on, että täällä saa korvilleen sellaisilta, jotka esiintyy anonyymina itse. Kulttuuri Imatralla on sen lisäksi sellainen. ettei julkista keskustelua käydä, vaikka siitä on sovittu demokratian kehitys sopimuksessakin.
Itsekin luulen, että kaupungin päättäjät käyvät lukemassa näitä kirjoituksia. Terveisiä vaan Tsuparille ja Pekalle.
Kun nyt,Hannu, kuitenkin luet tämänkin tekstin, niin voisit osaltasi vastata seuraavaan kysymykseen. Olethan mies etkä hiiri. Miksi vastauksessasi Esko Kärkkään valtuustokysymykseen Kehyn toiminnasta väitit kaupungin maksavan Kehyn palveluista 50 euroa/asukas? Tosiasiassa kaupunki maksaa 61 euroa/asukas. Rivakalla verosuunnittelulla tuo 11 euron arvonlisävero olisi pienennettävissä tai jopa vältettävissä kokonaan. Vuositasolla olisi mahdollisuus säästää 330000 euroa. Valtuustossa on ollut kovasti säästökeskusteluja, joten luulisi 330000 euron vuosisäästön olevan tervetullut. Hannu, odotan kommenttiasi.
Tuo anonyymeille vastaaminen on onnistunut sinulta, joten luulisi sen onnistuvan muiltakin. Sitäpaitsi jos kaupungin työntekijä esittää kritiikkiä omalla nimellään, saattaa säästöhöylä sipaista juuri hänen työpaikkansa kohdalta. Siksi anonyymikirjoittelu on täysin ymmärrettävää ja erittäin huono perustelu palstalta poispysymiselle. Kun on se demokratian kehittämissopimuskin.