mitä

sellaisesta kokemuksesta, mikä tapahtui ystäväni pojalle noin vuosi sitten. Kyseinen poika oli saanut silminnähden epileptisen kohtauksen, jolla oli useita silminnäkijöitä. Poika 20v oli kaatunut lattialle ja kouristellut useita kertoja ja ollut "taju pois." Läsnäolijat olivat hälyttäneet ambulanssin. Sairaalassa päällisin puolin tutkittu ja päässyt kotiin. Sittemmin oli tullut kutsu aivosähkökäyrään ja sen jälkeen pkl:lla lääkäri todennut, että ei mitään näyttöä epilepsiasta ja "kohtaus" ollut pyörtyminen. Ei seurantaa, eikä mitään. Jotenkin tuntuu, ettei pyörtyessä kouristele?
12725
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Jos tuo oli ainoa kohtaus, niin kaikki on tutkittu. Yhden kohtauksen tai pyörtymisen takia ja tutkimusten jälkeen ei todellakaan voi sanoa, että jotain vielä pitäisi tehdä. Miksi pitäisi, jos oireita ei ole ollut?

Kouristelut voivat johtua monesta muustakin, kuin epilepsiasta. Jos pyörtyessä kouristelee, niin se kyllä on viite, että olisi epilepsia, mutta nythän asia on tutkittu ja ei ole viitteitä siihen, että olisi. Mitä lie tämä henkilö on tehnyt, kun saanut kohtauksen, mutta jokainen ihminen saa kohtauksen, jos tarpeeksi hänen aivojaan rasitetaan, vaikka ei ole epilepsiaa.

Äänestä
  • ..kyseinen nuori mies oli eräässä oppilaitoksessa ja oli kesken normaalin koulupäivän saanut kohtauksen.

    Äänestä

saa epileptisen kohtauksen, jos aivoja riittävästi potkii!

Väsymys, tressi, masennus, alkoholi... kaikki näistä ja moni muu voi laukaista epileptisen kohtauksen.
Olkoonkin, että kyseinen henkilö on täysin "normaali"
Silloin kyse ei ole epilepsiasta, korkeintaan riskistä saada epileptinen kohtaus.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät... ei epilepsiakohtaus niin kovin kummoinen ole.
Joku vaan saa sen herkemmin kuin toinen?

Äänestä
  • mutta tätä en taatusti allekirjoita:

    "ei epilepsiakohtaus niin kovin kummoinen ole".

    Tosi kauas menee väitteesi ainakin heidän kohdallaan joilla kohtaus pysäyttää sydämen/hengityksen.

    Itselläni on kolmisen kertaa käynyt yo. tavalla, joten voit vapaasti miettiä läheisten (vaimo, lapsi ja muut sukulaiset) ihmisten huolestumisen.

    Äänestä

  • old_profile_11012 kirjoitti:

    mutta tätä en taatusti allekirjoita:

    "ei epilepsiakohtaus niin kovin kummoinen ole".

    Tosi kauas menee väitteesi ainakin heidän kohdallaan joilla kohtaus pysäyttää sydämen/hengityksen.

    Itselläni on kolmisen kertaa käynyt yo. tavalla, joten voit vapaasti miettiä läheisten (vaimo, lapsi ja muut sukulaiset) ihmisten huolestumisen.

    Olen itsekin aikoinaan saanut isoja kohtauksia ja en ainakaan tiedä, että olisi sydän koskaan pysähtynyt. Happivajetta on selkeästi ollut kohtauksen jälkeen ja sen näkee huulien sinisyydestä.

    Tulipas tässä taasen yksi huolenaihe lisää, että kuolee kohtaukseen. Tosin ainahan sitä on pelännyt, mutta jos tosiaankin kävisi noin ja kun yksin asuu on perin noloa kuolla omaan kämppään. Jokaisen epileptikon pitäisi siis asua kimppakämpässä vähintään.

    Äänestä

  • Hugo kirjoitti:

    Olen itsekin aikoinaan saanut isoja kohtauksia ja en ainakaan tiedä, että olisi sydän koskaan pysähtynyt. Happivajetta on selkeästi ollut kohtauksen jälkeen ja sen näkee huulien sinisyydestä.

    Tulipas tässä taasen yksi huolenaihe lisää, että kuolee kohtaukseen. Tosin ainahan sitä on pelännyt, mutta jos tosiaankin kävisi noin ja kun yksin asuu on perin noloa kuolla omaan kämppään. Jokaisen epileptikon pitäisi siis asua kimppakämpässä vähintään.

    tohtorit väittävät minulla olevan rytmihäiriö, mutta itse olen sen kokenut vain kerran.

    Sekin tapahtui valvotuissa oloissa meikussa, jossa todella yritettiin saada aikaiseksi rytmihäiriötä.

    Häiriö tuli hetken kuluttua siitä, kun lekuri lopetti sähkön antamisen sydämmeen.

    Kovat kouristukset voivat vaikuttaa sydänlihasten toimintaan ja jopa pysäyttää sydämmen.

    Olen tästä tutkimuksesta kirjoitellut tänne:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000013333406


    Älä kuitenkaan heti pelästy, sillä sitä ei kaikille tapahdu edes sen ison iskiessä.

    Äänestä

  • old_profile_11012 kirjoitti:

    tohtorit väittävät minulla olevan rytmihäiriö, mutta itse olen sen kokenut vain kerran.

    Sekin tapahtui valvotuissa oloissa meikussa, jossa todella yritettiin saada aikaiseksi rytmihäiriötä.

    Häiriö tuli hetken kuluttua siitä, kun lekuri lopetti sähkön antamisen sydämmeen.

    Kovat kouristukset voivat vaikuttaa sydänlihasten toimintaan ja jopa pysäyttää sydämmen.

    Olen tästä tutkimuksesta kirjoitellut tänne:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000013333406


    Älä kuitenkaan heti pelästy, sillä sitä ei kaikille tapahdu edes sen ison iskiessä.

    Siis tietenkin, että sinulla rytmihäiriöitä... ehkä siksi sydämesi on pysähtynyt sen parin kerran. Joo, todellakin säikähdin tosta tiedosta, mutta onneksi minulla ei ainakaan vielä ole ollut rytmihäiriöitä tai sydämmessä vikaa.

    Pakko kai vain alkaa kuntoilemaan, kun elämänhalukin palannut ja toivoa, että sydän siitä vahvistuu.

    Voi teitä onnellisia ihmisiä, jotka olette niin mukavia, että löydätte itsellenne sopivan puolison. Sellainen rakas on kultaakin arvokkaampi muutekin kuin epilepsiaa sairastavalle. Itse olen todellakin kiertänyt aikani kapakoita ja saahan siinä itseään syyttää, kun seurustelee sitten sieltä löytyneen naispuolisen kännikalan kanssa, jolla on menojalka vipattamassa joka viikonloppu ja tupakkakin on kokoajan pakkomielteenä... ellei jopa huumeita.

    Äänestä

  • old_profile_11012 kirjoitti:

    tohtorit väittävät minulla olevan rytmihäiriö, mutta itse olen sen kokenut vain kerran.

    Sekin tapahtui valvotuissa oloissa meikussa, jossa todella yritettiin saada aikaiseksi rytmihäiriötä.

    Häiriö tuli hetken kuluttua siitä, kun lekuri lopetti sähkön antamisen sydämmeen.

    Kovat kouristukset voivat vaikuttaa sydänlihasten toimintaan ja jopa pysäyttää sydämmen.

    Olen tästä tutkimuksesta kirjoitellut tänne:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000013333406


    Älä kuitenkaan heti pelästy, sillä sitä ei kaikille tapahdu edes sen ison iskiessä.

    Hyvä kun edes tunnistin tekstiäni. Löydätkö muuten tekstisi paremmin siten, että käytät vain tuota rekisteröityä nimimerkkiä? Jos näin on, niin pakko alkaa sitä käyttämään, jotta saa jotain tolkkua edes omista kirjoituksistaan.

    Äänestä

  • old_profile_11012 kirjoitti:

    mutta tätä en taatusti allekirjoita:

    "ei epilepsiakohtaus niin kovin kummoinen ole".

    Tosi kauas menee väitteesi ainakin heidän kohdallaan joilla kohtaus pysäyttää sydämen/hengityksen.

    Itselläni on kolmisen kertaa käynyt yo. tavalla, joten voit vapaasti miettiä läheisten (vaimo, lapsi ja muut sukulaiset) ihmisten huolestumisen.

    sain isoja kohtauksia niin etten
    menettänyt kuitenkaan tajuntaani
    ja tuntui kuin sydämeni löisi
    tuhatta ja sataa.
    Hyvä ettei repeytynyt irti,
    olo oli aivan kamala ja,
    kun ei itse saanut kohtausta
    loppumaan vaan se loppui sitten, kun loppui.

    Oishan se ollut kamala tilanne kuolla
    kotona omaan kohtaukseensa .

    Äänestä

  • Hugo kirjoitti:

    Olen itsekin aikoinaan saanut isoja kohtauksia ja en ainakaan tiedä, että olisi sydän koskaan pysähtynyt. Happivajetta on selkeästi ollut kohtauksen jälkeen ja sen näkee huulien sinisyydestä.

    Tulipas tässä taasen yksi huolenaihe lisää, että kuolee kohtaukseen. Tosin ainahan sitä on pelännyt, mutta jos tosiaankin kävisi noin ja kun yksin asuu on perin noloa kuolla omaan kämppään. Jokaisen epileptikon pitäisi siis asua kimppakämpässä vähintään.

    nyt onkin hyvä aika, kun on jo
    kevättä rinnassa.
    Juokset Töölönlahtea ja Hakiksen torilla
    otat sufetta niin löydät kukkaistytön
    sieltä...... Onnea ;)

    Äänestä

  • Hugo kirjoitti:

    Hyvä kun edes tunnistin tekstiäni. Löydätkö muuten tekstisi paremmin siten, että käytät vain tuota rekisteröityä nimimerkkiä? Jos näin on, niin pakko alkaa sitä käyttämään, jotta saa jotain tolkkua edes omista kirjoituksistaan.

    paremmin nimimerkillä, mutta kaikki "Pärre"-nimimerkillä kirjoitetut ei suinkaan ole minun kirjoittamia.

    Suosittelen käyttämään omaa nimimerkkiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mieltä kirjoitti:

sellaisesta kokemuksesta, mikä tapahtui ystäväni pojalle noin vuosi sitten. Kyseinen poika oli saanut silminnähden epileptisen kohtauksen, jolla oli useita silminnäkijöitä. Poika 20v oli kaatunut lattialle ja kouristellut useita kertoja ja ollut "taju pois." Läsnäolijat olivat hälyttäneet ambulanssin. Sairaalassa päällisin puolin tutkittu ja päässyt kotiin. Sittemmin oli tullut kutsu aivosähkökäyrään ja sen jälkeen pkl:lla lääkäri todennut, että ei mitään näyttöä epilepsiasta ja "kohtaus" ollut pyörtyminen. Ei seurantaa, eikä mitään. Jotenkin tuntuu, ettei pyörtyessä kouristele?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu