On todella vaarallista työskennellä tai asua sellaisessa rakennuksessa, jossa on hometta. Asuin itse homeisessa kämpässä vuosia, tietämättä homeesta. Sairastelin ja sairastelin, ja lääkärit epäilivät vain mielenterveyttäni. Oireeni olivat klassiset: väsymys ja muita outoja tuntemuksia,päivittäinen kuumeilu, silmäoireita, flunssaa ja välillä tulehdustauteja.
Kun kysyin asunnon omistajalta (eräs säätiö) saisinko sisäilmamittauksen asuntoomme, koska epäilen, että siellä on hometta, minut leimattiin nipottajaksi. Kutsuin paikalla Helsingin kaupungin terveysviranomaiset ja mittausten jälkeen todettiin, että kämppä oli yltä päältä homeessa.
Olen sairastellut homeen vuoksi lähes kuusi vuotta. Ihminen ei välttämättä tervehdy edes siinä vaiheessa, kun muuttaa puhtaaseen asuntoon. Minulla on muuttamisesta jo puolitoista vuotta aikaa, enkä ole ihan terve vieläkään. Ja sitten loppuhuipennus, johon ei tarvitse kenenkään kirjoittaa, että tuo on humpuukia ja hömppää. Olen itse todennut ettei ole. Koska lääketieteellä ei ollut antaa keinoja tai lääkkeitä, siirryin käyttämään homeopaattisia valmisteita. Home jää ihmisen sisään hometulehdukseksi, joka ei poistu ilman lääkitystä. Voi sitä riemua, kun koin kesällä ensimmäisen kuumeettoman, terveen viikon moneen vuoteen!
Eli, pois homeesta. Seuraukset ovat ikävät.
Kun kysyin asunnon omistajalta (eräs säätiö) saisinko sisäilmamittauksen asuntoomme, koska epäilen, että siellä on hometta, minut leimattiin nipottajaksi. Kutsuin paikalla Helsingin kaupungin terveysviranomaiset ja mittausten jälkeen todettiin, että kämppä oli yltä päältä homeessa.
Olen sairastellut homeen vuoksi lähes kuusi vuotta. Ihminen ei välttämättä tervehdy edes siinä vaiheessa, kun muuttaa puhtaaseen asuntoon. Minulla on muuttamisesta jo puolitoista vuotta aikaa, enkä ole ihan terve vieläkään. Ja sitten loppuhuipennus, johon ei tarvitse kenenkään kirjoittaa, että tuo on humpuukia ja hömppää. Olen itse todennut ettei ole. Koska lääketieteellä ei ollut antaa keinoja tai lääkkeitä, siirryin käyttämään homeopaattisia valmisteita. Home jää ihmisen sisään hometulehdukseksi, joka ei poistu ilman lääkitystä. Voi sitä riemua, kun koin kesällä ensimmäisen kuumeettoman, terveen viikon moneen vuoteen!
Eli, pois homeesta. Seuraukset ovat ikävät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sairastin lapsena astmaa joka oli katsottu parantuneeksi. Kuitenkin se palasi selittämättömästi aikuisena, kun työskentelin Helsingin Aikatalossa. Samaan aikaan muutkin työntekijät valittelivat tukkoista nenää ja silmävaivoja.
Taloon alettiin jonkun vuoden päästä tehdä remonttia, ja vasta silloin paljastui että remontin syynä oli talon homeisuus: sisäilmatutkimus oli tehty siis jo vuosia sitten, talo todettu kelvottomaksi mutta koko asia salattiin ihmisiltä jotka joutuivat työskentelemään talossa päivittäin.
Olen astmaatikko siis loppuikäni. Vaihdoin remontin aikoihin työpaikkaa enkä tiedä kuinka moni muu on samassa tilanteessa tai vielä pahemmassa.
En tieda mitä pitäisi ajatella. Kenet pitäisi laittaa kärsimään.
Rikollista touhua. Minun tarinani on kokonaisuudessaan sellainen, että: löysin kotoa homeisen seinän, jonka toisella puolella oli wc. Taloyhtiön puolelta todettiin, että wc on remontoitava. Se tehtiin, mutta wc:n seinää ei korjattu. Minä itse en noihin aikoihin tajunnut, miten vaarallista home on. Taloyhtiön olisi minun mielestäni pitänyt kutsua jo silloin joku asiantuntija paikalle ja purkaa koko seinä. Homehan elää, ja varmaan se kietoutui koko yksiömme ympärille.
Sitten alkoi sairastelu. Mieleeni ei tullutkaan, että kyse oli siitä pahuksen homeesta. En tiennyt, ettei home katoa materiaalin kuivuttua. Materiaali pitäisi vaihtaa kokonaan uuteen. Kas, elämä opettaa. Sitten aloin tehdä "salapoliisin työtä". Aloin epäillä hometta, otatin itsestäni verikoetestin, ja terveysviranomaiset paikalle. Sitä ennen taloyhtiön väki kävi kotonamme naureskelemasa ja pilkkaamassa, suoraan sanoen. "Mitä täällä nyt olisi", ja myhäilyä perään. Minua kohdeltiin kuin rikollista.
Koska en ole vielä täysin terve, en ole vaatinut korvauksia. Voi olla, ettei säätiö suostu korvauksiin, mutta aion ainakin yrittää. Olen elänyt tuskallisia vuosia, joiden aikana itsemurhakin on käynyt mielessä vaihtoehtona. Mitään toivoa ei ollut, kun kukaan ei tiennyt, mikä minua vaivasi. Ohjasivat vain psykiatrille, jonne en mennyt. Tiesin, että jokin oli fyysisesti vialla.
Niin. Kuka korvaa tällaiset asiat? Kuka sinunkin astmasi korvaa? Tuskin kukaan, homeesta sairastuneita ei vielä nykypäivänä järin paljon auteta näissä asioissa.