Aika jännä uutinen, kalliolämpö ?

Puulla lämmitän 1900 rakennettua hirsitaloa, ei ole tarvinnut sähkölämmitystä käyttää kuin parina aamuna tänä talvena.

Lisälämpöä tuovat puolison kuumat aallot ja lisäksi, edelliseen keskustelijaan yhtyen, lämpimät villavaatteet.

Uni on syvää ja hyvää, lämpötila vain salin uunia käyttämällä on olut 16-20 astetta.

Huomenissa lähdetään pohjoiseen erämaahan, mukaan sukset, talvitelttailuvarusteet ja koira.

Rakensin sinne taannoin ikilämpimän turvekammin (sauna pesutila keittiö/pukeutumistila) metrin seinin halkaisijaltaan 10 metrisen lähteen rantaan. Lähteen lämpö tuntuu paukkupakkasillakin, maasaunan pohja on hiekkaa, sen alla 5 cm styroxia. Hyvin toimii, kuivuu itsestään.

:8)

tuo miesystävän lämpö tulla edullisimmaksi.
Sitä riittää ilman turhia investointeja. Tietysti huollon on kuitenkin pelattava;))

Markeliina kirjoitti:

tuo miesystävän lämpö tulla edullisimmaksi.
Sitä riittää ilman turhia investointeja. Tietysti huollon on kuitenkin pelattava;))

on tietenkin laskettava hyvä päivällinen silloin tällöin, ehkä viinipullo. Saunailta ja muu siihen kuuluva, kuten nyt kun on paljon lunta - vapaaehtoinen lumikylpy, joka pitää lämmön yllä vuorokauden eteenpäin :)

Sen ainoa(?) ongelma on lievä meteli. Ulkoyksikön moottori pauhaa ja sisäyksikkö tuhisee, kun se kierrättää sisäilmaa. Kalliolämpö/maalämpöyksiköt saadaan lämmittämään vesipatteria, jolloin melu tulee vain kiertovesipumpusta, jotka nykyään ovat hiljaisia.
Ilmalämmön etu on se, että lauhkeina ja lämpiminä päivinä 1 kW sähkötehoa tuottaa 4 kW lämpöä. Pakkasella sen hyötysuhde on huonompi.
Minulla on käytössä ilmalämpöpumppu täällä Espanjassa, mutta täällähän ei meidän alueella mene koskaan pakkaselle.

Uusiin kerrostaloihin kalliolämpöjärjestelmä.

O.Velin kirjoitti:

Uusiin kerrostaloihin kalliolämpöjärjestelmä.

Miksei saman tien louhittaisi kerrostaloasumuksia suoraan kallioon, kuten intiaanit muinaisessa Amerikassa paljon ennen euromuukalaisista aiheutunutta Villiä Lännttä ?

Muinoin metroa rakennettaessa Maanrakennusliike Armas Kallio Oy olisi louhinut tunnelit ilmaiseksi, jos olisi saanut pitää louhinta- ja kaivaustyöstä syntyneet maa-ainekset.

Siten kalliorakentaminen voisi olla hyvinkin kannattavaa, julkisivuremontteja ei tarvittaisi, ei väestönsuojiakaan ja kiinteä kallioperämme kestänee rapautumatta seuraavatkin 2.300.000.000 vuotta. Ei siis mikään huono sijoitus jälkipolviakaan ajatellen, varsinkin jos kallioihin rakennetut lähiöt yhdistetään sähkövoimaa käyttävin metroyhteyksin.

Jos kesät parin tuhannen vuoden kuluttua ovat sietämättömän kuumia, on viileässä kalliossa kiva asustaa ja toisaalta talvella voi hyödyntää kalliolämpöä.

Takaisin siis luoliin.

:8)

MdK-MdK kirjoitti:

on tietenkin laskettava hyvä päivällinen silloin tällöin, ehkä viinipullo. Saunailta ja muu siihen kuuluva, kuten nyt kun on paljon lunta - vapaaehtoinen lumikylpy, joka pitää lämmön yllä vuorokauden eteenpäin :)

Lue lisää

on pientä, verrattuna tuohon hyötyyn. Voiko nyt mukavampaa lämpöpatteria enää löytyä?

Pidähän hyvää huolta patteristasi!

yksiselitteistä ole. Reiän syvyyteen vaikuttaa pohjavesi ja tehon tarve.(lämmitysala) Ilmalämpöpumpun kompresorin keski-ikä on noin 15v ja vain se tarvitsee uusia. Muut osat kestävät pitempään. Hyvä lämmitysjärjestelmä nostaa myös talon jälleenmyyntiarvoa. Joten ei se hukkaan heitettyä rahaa ole.

Viisas insinööri kirjoitti:

Miksei saman tien louhittaisi kerrostaloasumuksia suoraan kallioon, kuten intiaanit muinaisessa Amerikassa paljon ennen euromuukalaisista aiheutunutta Villiä Lännttä ?

Muinoin metroa rakennettaessa Maanrakennusliike Armas Kallio Oy olisi louhinut tunnelit ilmaiseksi, jos olisi saanut pitää louhinta- ja kaivaustyöstä syntyneet maa-ainekset.

Siten kalliorakentaminen voisi olla hyvinkin kannattavaa, julkisivuremontteja ei tarvittaisi, ei väestönsuojiakaan ja kiinteä kallioperämme kestänee rapautumatta seuraavatkin 2.300.000.000 vuotta. Ei siis mikään huono sijoitus jälkipolviakaan ajatellen, varsinkin jos kallioihin rakennetut lähiöt yhdistetään sähkövoimaa käyttävin metroyhteyksin.

Jos kesät parin tuhannen vuoden kuluttua ovat sietämättömän kuumia, on viileässä kalliossa kiva asustaa ja toisaalta talvella voi hyödyntää kalliolämpöä.

Takaisin siis luoliin.

:8)

Lue lisää

Ihmettelen mitäköhän varten muurahainen ja ihminen haluavat asua kauas näkyvässä monumentissa? Muut luontokappaleet kaivautuvat maan alle.

O.Velin kirjoitti:

Ihmettelen mitäköhän varten muurahainen ja ihminen haluavat asua kauas näkyvässä monumentissa? Muut luontokappaleet kaivautuvat maan alle.

Tuo näyttämisen tarve. Me pystymme olemme hyviä, niinhän sitä ollaankin. Muurahaiset osaavat. Niistäkin onotettu oppia luin jostakin. Hyvä me.

tulenlieskat kirjoitti:

Tuo näyttämisen tarve. Me pystymme olemme hyviä, niinhän sitä ollaankin. Muurahaiset osaavat. Niistäkin onotettu oppia luin jostakin. Hyvä me.

"Viisas mies rakensi talonsa kalliolle, tyhmä hiekalle".

Mestari kirjoitti:

yksiselitteistä ole. Reiän syvyyteen vaikuttaa pohjavesi ja tehon tarve.(lämmitysala) Ilmalämpöpumpun kompresorin keski-ikä on noin 15v ja vain se tarvitsee uusia. Muut osat kestävät pitempään. Hyvä lämmitysjärjestelmä nostaa myös talon jälleenmyyntiarvoa. Joten ei se hukkaan heitettyä rahaa ole.

Lue lisää

oli omasta talostani.
Täällä on käynyt "mestari" tutkimassa olosuhteet, tehnyt laskelmat ja jättänyt tarjouksen.

Ilmalämpöpumppuja on ilmeisesti markkinoilla monenlaista. 4 naapuria lyöttäytyivät kimppaan ja vaihtoivat viime kesänä uusiin pumppuihin, kuusi vuotta vanhat pumput romutettiin.

MdK-MdK kirjoitti:

oli omasta talostani.
Täällä on käynyt "mestari" tutkimassa olosuhteet, tehnyt laskelmat ja jättänyt tarjouksen.

Ilmalämpöpumppuja on ilmeisesti markkinoilla monenlaista. 4 naapuria lyöttäytyivät kimppaan ja vaihtoivat viime kesänä uusiin pumppuihin, kuusi vuotta vanhat pumput romutettiin.

Lue lisää

on todellakin monen valmistajan markkinoimia. Testituloksia on TM rakennusmaailma lehdessä, samoin muuta teknistä tietoa.

Maalämmön perustamiskustannukset ovat todellakin aika korkeat, mutta niin on myös esim öljylämmitys. Elinkaarikustannuksia laskettaessa maalämpö on mielestäni kyllä varteenotettava vaihtoehto, samoin on huoltovapaus ja ns: kuluvien osien uusiminen on vähäistä.

Viisas insinööri kirjoitti:

Miksei saman tien louhittaisi kerrostaloasumuksia suoraan kallioon, kuten intiaanit muinaisessa Amerikassa paljon ennen euromuukalaisista aiheutunutta Villiä Lännttä ?

Muinoin metroa rakennettaessa Maanrakennusliike Armas Kallio Oy olisi louhinut tunnelit ilmaiseksi, jos olisi saanut pitää louhinta- ja kaivaustyöstä syntyneet maa-ainekset.

Siten kalliorakentaminen voisi olla hyvinkin kannattavaa, julkisivuremontteja ei tarvittaisi, ei väestönsuojiakaan ja kiinteä kallioperämme kestänee rapautumatta seuraavatkin 2.300.000.000 vuotta. Ei siis mikään huono sijoitus jälkipolviakaan ajatellen, varsinkin jos kallioihin rakennetut lähiöt yhdistetään sähkövoimaa käyttävin metroyhteyksin.

Jos kesät parin tuhannen vuoden kuluttua ovat sietämättömän kuumia, on viileässä kalliossa kiva asustaa ja toisaalta talvella voi hyödyntää kalliolämpöä.

Takaisin siis luoliin.

:8)

Lue lisää

jäätiköt sulavat pois?

Ranta-asunnot ja kallioluolat täynnä vettä?

pystysuorasta reiästä, otetaan tasalämpöisestä pohjavedestä. Siinä on kaikista paras hyötysuhde. Totta turisee matteus.

on tuliperäinen ja joillakin alueilla pohjavesi kohtuullisessa syvyydessä on sellaisenaan riittävän kuumaa talon lämmitykseen. Pohjoismaissa yhtä helvetillisen kuumat manalan olosuhteet löytyvät vasta niin syvältä maan alta, ettei niihin ylletä. Siksi täällä on pakko käyttää lämmönvaihtoon tekniikkaa, joka sellaisenaan ei riitä talon lämmitykseen ja joka vaatii käyttövoimakseen sähköenergiaa.

Ajatus maalämmön hyödyntämisestä on tosiaan vanha ja ensimmäiseksi sitä on hyödynnetty tuliperäisissä geysirien maissa suorana lämmönlähteenä. Vasta viime aikoina tekniikka on kehittynyt niin toimivaksi ja taloudelliseksi, että viileän pohjaveden avulla kehitettyä lämpöä voidaan hyödyntää Pohjoismaissakin.

---
Minulla ei ole maalämmöstä omakohtaisia kokemuksia, joten esittelen täällä vain luetun osaamistani asiantuntijoille, jotka korjaavat virheeni :)

Kotikaupunkini tuottaa kaukolämpöä riittävästi suoraan terästehtaan hukkalämmöstä. Kaukolämpö on terästehtaan sivutuote ja meille käyttäjille edullinen ratkaisu. Jakeluputkiston eri alueilla on öljyä polttavia lämpökeskuksia, joita tarvitaan vain mahdollisten jakeluhäiriöiden varalle.

tuo sinun 35%. Oikea luku oli vuonna 2005 noin 12%.

matteus kirjoitti:

on tuliperäinen ja joillakin alueilla pohjavesi kohtuullisessa syvyydessä on sellaisenaan riittävän kuumaa talon lämmitykseen. Pohjoismaissa yhtä helvetillisen kuumat manalan olosuhteet löytyvät vasta niin syvältä maan alta, ettei niihin ylletä. Siksi täällä on pakko käyttää lämmönvaihtoon tekniikkaa, joka sellaisenaan ei riitä talon lämmitykseen ja joka vaatii käyttövoimakseen sähköenergiaa.

Ajatus maalämmön hyödyntämisestä on tosiaan vanha ja ensimmäiseksi sitä on hyödynnetty tuliperäisissä geysirien maissa suorana lämmönlähteenä. Vasta viime aikoina tekniikka on kehittynyt niin toimivaksi ja taloudelliseksi, että viileän pohjaveden avulla kehitettyä lämpöä voidaan hyödyntää Pohjoismaissakin.

---
Minulla ei ole maalämmöstä omakohtaisia kokemuksia, joten esittelen täällä vain luetun osaamistani asiantuntijoille, jotka korjaavat virheeni :)

Kotikaupunkini tuottaa kaukolämpöä riittävästi suoraan terästehtaan hukkalämmöstä. Kaukolämpö on terästehtaan sivutuote ja meille käyttäjille edullinen ratkaisu. Jakeluputkiston eri alueilla on öljyä polttavia lämpökeskuksia, joita tarvitaan vain mahdollisten jakeluhäiriöiden varalle.

Lue lisää

Niin Islanti on aivan maailman huippu maalämmön
käytössä ja tekniikka on myös sen mukaista, hehän
tuottavat myös sähkön maalämmöllä,

" Pohjoismaissa yhtä helvetillisen kuumat manalan olosuhteet löytyvät
vasta niin syvältä maan alta, ettei niihin ylletä."

En ole kyllä samaa mieltä, jos laatan paksuus on
noin 5 - 6 km niin 3km syvyydessä on jo niin lämmintä,
että pelkästään siellä oleva vesi on niin kuumaa
että teidänkin kaukolämpölaitos ei tarvitse yhtään litraa polttaa öljyä,..
ja lisäksi siellä on todella isot sähkövarannot joista ei edes keskustella???

Niin itselläni menee kaukolämpölinja taloni vierestä
(noin 4-metriä talon seinästä) silti laitoin maalämmön ;)

Mestari kirjoitti:

tuo sinun 35%. Oikea luku oli vuonna 2005 noin 12%.

Kaikkien lämpöpumppujen osalta tuo lukema alkaa olla lähellä oikeaa. Vuonna 2003 lukema oli reilu 20%. Ruotsissa lähes 90% uudisrakentajista valitsee jonkin lämpöpumppuvaihtoehdon.

Mestari kirjoitti:

Kaikkien lämpöpumppujen osalta tuo lukema alkaa olla lähellä oikeaa. Vuonna 2003 lukema oli reilu 20%. Ruotsissa lähes 90% uudisrakentajista valitsee jonkin lämpöpumppuvaihtoehdon.

Lue lisää

Niin tästä on jäänyt mieleen tuo 35%, mutta siinähän
puhutaan myös ilmalämpöpumpuistakin,..

http://www.lauantaiforum.com/016/ivt_512K.wmv

Vaari kirjoitti:

Niin Islanti on aivan maailman huippu maalämmön
käytössä ja tekniikka on myös sen mukaista, hehän
tuottavat myös sähkön maalämmöllä,

" Pohjoismaissa yhtä helvetillisen kuumat manalan olosuhteet löytyvät
vasta niin syvältä maan alta, ettei niihin ylletä."

En ole kyllä samaa mieltä, jos laatan paksuus on
noin 5 - 6 km niin 3km syvyydessä on jo niin lämmintä,
että pelkästään siellä oleva vesi on niin kuumaa
että teidänkin kaukolämpölaitos ei tarvitse yhtään litraa polttaa öljyä,..
ja lisäksi siellä on todella isot sähkövarannot joista ei edes keskustella???

Niin itselläni menee kaukolämpölinja taloni vierestä
(noin 4-metriä talon seinästä) silti laitoin maalämmön ;)

Lue lisää

maan alta löytyy löylyä, jos poraa riittävän syvälle!

Syvien reikien kairaaminen yhden talon tarpeisiin tulee vain liian kalliiksi. Muistelen, että ylempänä mainittiin kairattavan juoksumetrin hinta. Mutta jospa suunniteltaisiinkin lämpökeskusta jollekin asuntoalueelle, silloin kustannus jakautuisi monelle.

Tekniikasta jää vielä kysyttävää. Tavanomaisella laitteistolla tuskin päästään kovin suuriin syvyyksiin. Joku venäläinen erityiskalustolla varustettu porukka kaivaa muistaakseni parhaillaan Suomen maaperään muutaman kilometrin reikää, korvauksena Neuvostoliiton aikaisista saatavistamme.

Porareiän läpimitan täytyisi myös olla normaalia suurempi, että kokonaisen asuntoalueen tarvitsema lämmitysvesi voitaisiin kierrättää sen läpi. Ja kuinka hyvä lämmönjohtavuus on syvällä peruskalliolla, jäähdyttäisikö putkistossa virtaava huomattavan suuri vesimäärä m3/minuutissa reiän pohjan lämpötilan, jos reikää ympäröivä kallio luovuttaa kalliokerroksen lämpöä liian hitaasti?

Tuollaisia tietämättömän pohdiskeluja jaahasin edellä. Löytyneekö noihin kysymyksiin vastauksia tällä hetkellä edes mestareilta?

Vaari kirjoitti:

Niin Islanti on aivan maailman huippu maalämmön
käytössä ja tekniikka on myös sen mukaista, hehän
tuottavat myös sähkön maalämmöllä,

" Pohjoismaissa yhtä helvetillisen kuumat manalan olosuhteet löytyvät
vasta niin syvältä maan alta, ettei niihin ylletä."

En ole kyllä samaa mieltä, jos laatan paksuus on
noin 5 - 6 km niin 3km syvyydessä on jo niin lämmintä,
että pelkästään siellä oleva vesi on niin kuumaa
että teidänkin kaukolämpölaitos ei tarvitse yhtään litraa polttaa öljyä,..
ja lisäksi siellä on todella isot sähkövarannot joista ei edes keskustella???

Niin itselläni menee kaukolämpölinja taloni vierestä
(noin 4-metriä talon seinästä) silti laitoin maalämmön ;)

Lue lisää

Lainaus: "En ole kyllä samaa mieltä, jos laatan paksuus on noin 5 - 6 km niin 3km syvyydessä on jo niin lämmintä, että pelkästään siellä oleva vesi on niin kuumaa että teidänkin kaukolämpölaitos ei tarvitse yhtään litraa polttaa öljyä,.. "
-------
Vain valtamerten alta löytyy noin ohut kuori. Suomessa mannerlaatta on yli parikymmentä kilometriä. "Ohutta" on kylläkin aika lähellä: Kuolan niemimaalla muistini mukaan 22 km.
Vuoriston alla on myös kupu alaspäin kuoressa, joten niillä alueilla maan kuori on paksu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_kuori

vaarivaari kirjoitti:

Lainaus: "En ole kyllä samaa mieltä, jos laatan paksuus on noin 5 - 6 km niin 3km syvyydessä on jo niin lämmintä, että pelkästään siellä oleva vesi on niin kuumaa että teidänkin kaukolämpölaitos ei tarvitse yhtään litraa polttaa öljyä,.. "
-------
Vain valtamerten alta löytyy noin ohut kuori. Suomessa mannerlaatta on yli parikymmentä kilometriä. "Ohutta" on kylläkin aika lähellä: Kuolan niemimaalla muistini mukaan 22 km.
Vuoriston alla on myös kupu alaspäin kuoressa, joten niillä alueilla maan kuori on paksu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_kuori

Lue lisää

...kuten on varmaan paitsi islannissa,

Mutta tuo vesi mikä jäähdyttää maapalloa nousee pintaa kohti, ja eikös se olen merien järvien
pohjassa vielä, noin 4 astetta lämmintä aina, (jos ei jäädy)

Ydin on muodostunut raudasta ja nikkelistä. Ytimen lämpötila on 7500 K.
Maan pinnasta on 71% veden peitossa"

Tämä on mielenkiintoinen kun tuosta hiilidioksidista puhutaan niin paljon nykyään,..

"Maan ilmakehästä 77% on typpeä, 21% happea, minkä lisäksi löytyy myös merkkejä argonista, hiilidioksidista ja vedestä. Luultavasti hiilidioksidia oli runsaasti nykyistä enemmän maapallon muodostumisen aikoihin, mutta se on myöhemmin sitoutunut kallioperään karbonaattina, liuennut valtameriin ja sitoutunut elävään kasvistoon.

Laattatektoniikka ja biologiset prosessit ylläpitävät nykyisin hiilidioksidin jatkuvaa virtaamista näihin kohteisiin ja takaisin ilmakehään. Ilmakehässä jatkuvasti oleva pieni hiilidioksidimäärä on tarpeellinen ylläpitäessään maapallon pintalämpötilaa kasvihuonevaikutuksesta, joka syntyy, kun Auringon lämpösäteily läpäisee ilmakehän kun taas ulosvirtaavan lämpösäteilyn estää ilmakehä. Kasvihuonevaikutus nostaa keskimääräistä maapallon pintalämpötilaa noin 35° C, siitä mikä se muutoin olisi. Lisäksi voidaan todeta, että ilman kasvihuonevaikutusta valtameret jäätyisivät, ja elämä olisi maapallolla mahdotonta."

Tuossa on maapallosta:

http://www.astronetti.com/planeetat/maa.htm

Vaari kirjoitti:

...kuten on varmaan paitsi islannissa,

Mutta tuo vesi mikä jäähdyttää maapalloa nousee pintaa kohti, ja eikös se olen merien järvien
pohjassa vielä, noin 4 astetta lämmintä aina, (jos ei jäädy)

Ydin on muodostunut raudasta ja nikkelistä. Ytimen lämpötila on 7500 K.
Maan pinnasta on 71% veden peitossa"

Tämä on mielenkiintoinen kun tuosta hiilidioksidista puhutaan niin paljon nykyään,..

"Maan ilmakehästä 77% on typpeä, 21% happea, minkä lisäksi löytyy myös merkkejä argonista, hiilidioksidista ja vedestä. Luultavasti hiilidioksidia oli runsaasti nykyistä enemmän maapallon muodostumisen aikoihin, mutta se on myöhemmin sitoutunut kallioperään karbonaattina, liuennut valtameriin ja sitoutunut elävään kasvistoon.

Laattatektoniikka ja biologiset prosessit ylläpitävät nykyisin hiilidioksidin jatkuvaa virtaamista näihin kohteisiin ja takaisin ilmakehään. Ilmakehässä jatkuvasti oleva pieni hiilidioksidimäärä on tarpeellinen ylläpitäessään maapallon pintalämpötilaa kasvihuonevaikutuksesta, joka syntyy, kun Auringon lämpösäteily läpäisee ilmakehän kun taas ulosvirtaavan lämpösäteilyn estää ilmakehä. Kasvihuonevaikutus nostaa keskimääräistä maapallon pintalämpötilaa noin 35° C, siitä mikä se muutoin olisi. Lisäksi voidaan todeta, että ilman kasvihuonevaikutusta valtameret jäätyisivät, ja elämä olisi maapallolla mahdotonta."

Tuossa on maapallosta:

http://www.astronetti.com/planeetat/maa.htm

Lue lisää

Me täällä puuhamme, järjestääksemme lämpöä olohuoneisiimme, allamme on jo pintakuoressa riittävästi lämpöä meille kaikille ja siellä syvemmälle mieletön lämpövarasto.

Vaari kirjoitti:

...kuten on varmaan paitsi islannissa,

Mutta tuo vesi mikä jäähdyttää maapalloa nousee pintaa kohti, ja eikös se olen merien järvien
pohjassa vielä, noin 4 astetta lämmintä aina, (jos ei jäädy)

Ydin on muodostunut raudasta ja nikkelistä. Ytimen lämpötila on 7500 K.
Maan pinnasta on 71% veden peitossa"

Tämä on mielenkiintoinen kun tuosta hiilidioksidista puhutaan niin paljon nykyään,..

"Maan ilmakehästä 77% on typpeä, 21% happea, minkä lisäksi löytyy myös merkkejä argonista, hiilidioksidista ja vedestä. Luultavasti hiilidioksidia oli runsaasti nykyistä enemmän maapallon muodostumisen aikoihin, mutta se on myöhemmin sitoutunut kallioperään karbonaattina, liuennut valtameriin ja sitoutunut elävään kasvistoon.

Laattatektoniikka ja biologiset prosessit ylläpitävät nykyisin hiilidioksidin jatkuvaa virtaamista näihin kohteisiin ja takaisin ilmakehään. Ilmakehässä jatkuvasti oleva pieni hiilidioksidimäärä on tarpeellinen ylläpitäessään maapallon pintalämpötilaa kasvihuonevaikutuksesta, joka syntyy, kun Auringon lämpösäteily läpäisee ilmakehän kun taas ulosvirtaavan lämpösäteilyn estää ilmakehä. Kasvihuonevaikutus nostaa keskimääräistä maapallon pintalämpötilaa noin 35° C, siitä mikä se muutoin olisi. Lisäksi voidaan todeta, että ilman kasvihuonevaikutusta valtameret jäätyisivät, ja elämä olisi maapallolla mahdotonta."

Tuossa on maapallosta:

http://www.astronetti.com/planeetat/maa.htm

Lue lisää

se paksuus on aina yli 10 km. tuo ilmaisu 0 - 40 km tarkoittaa, että maan pinnasta 40 km syvyyteen asti (ilmeisesti max) on kuori eli kivikerros. Kivi on hapettunutta metallia. Sen alta sitten alkaa puhtaamman metallin alueet, jotka voivat olla sulana osittain.

Valtameren pohjan lämpötila on 4 astetta koska vesi on tiheintä (painavinta) siinä lämpötilassa. Tämä estää vesien jäätymisen pohjasta alkaen, koska kylmempi vesi nousee pintaan.