Mitä teen? Tapasin hänet tansseissa ja hänen kanssaan on hyvä olla ja vain keskustella, ei muuta. Mutta ajatukseni ovat usein hänessä ja jotenkin ne menevät kaipauksen puolelle. Itse olen kuuskymppinen ja naimisissa....
olen ihastunut seitsemänkymppiseen mieheen
senioora
192581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Annat ajatusten edelleenkin mennä silloin tällöin häneen. Ohi tuo tauti menee ja lopulta häpeilet koko "romanssia"..
ja se "romanssikin" on jäänyt alkuasteelle. Häpeilen jo nyt.
En ymmärrä mitä on joku romanssi yli 70v ikäisten keskuudessa. Paljon siitä kohistaan, miten hyvä tosiasia, mies hakee vain taloudenhoitajaa, kuuntelijaa, hoivaajaa, mutta mitä siitä senoora itse saat.
Kulutat vain elinvoimaasi turhaan, säästä voimavarasi itselläsi. En ole kestänyt moisia juttuja, kokeilujakin on ollut, siispä tyhjän saa pyytämättäkin.
ei siina mitaan havettavaa ole jos naisesta joku muukin on kiinnostunut kuin oma mies,hyvaa se tekee itsetunnolle,et ole mennyt sanoista tekoihin ,et ole loukannut ketaan.
noin toisinkinpäin ja 10v aikaisemmin? Olen nimittäin itse 50 oleva mies ja asun avoliitossa 60 naisen kanssa. Olen harkinnut vakavasti kosia höntä, mutta pitääkö nyt varmuuden vuoksi katsoa kolmas ja neljäs vuosi ennenkuin mitään teen. Enhän tietysti voi olla varma hänen myöntymisestään, uskoisin kyllä.
Onko hän vain hakemassa pian alkaville eläkepäivilleen taloudellista turvallisuutta, autokuskia jne..?
Tämä kirjoitus on totinen tosi, enkä halua asiattomia vastauksia.
Jos minulla olisi itseäni 10 vuotta nuorempi rakastettu, olisin siitä kiitollinen, itse en koe olevani liian vanha viiskymppiselle miehelle. Kyllä nykyajan naiset tulevat toimeen omillaan, ei siihen miehen rahoja tarvita. Rakkaus riittää.
On mukavaa että löytää ihmisen jonka kanssa juttu luistaa.
Ei minun asiani ole moralisoida, kyllä tämän ikäiset ihmiset tietää mikä on hyväksi.
on, opit ymmärtämään paremmin elämää ja ihmisiä ja rakkautta.
...varmasti jo itsekukin ymmärtää tässä kuusikymppisten iässä. Nyt on aika nauttia elämästä, jos siihen vielä avautuu tilaisuus. Tuohon puolison pettämiseen en ota kantaa, mutta jos molemmat seniorit ovat vapaita, voi suhde olla ihanaa yhdessäoloa, hellyyttä, rakasteluakin. Olemme jo siinä iässä ja elämänvaiheessa, ettemme ole tilivelvollisia kenellekään tekemisistämme ja tekemättä jättämisistä. Oman kokemukseni mukaan 60-70 -vuotias mies on lämmin ja kaipaa naisen hellyyttä varmaan enemmän kuin puuronkeittäjää...
mutta en kyllä pettäs ketään itse.Aina voi ihastua ja se on eri asia kun suora toiminta.
Sinulla ei ole mitään häpeämisen aihetta tai kaduttavaa. Ota mieluummin ilolla hyvä muisto tapaamisesta.
Itse naimisissa olevana, muistelen ilolla tanssi-iltoja, joista on jäänyt tunteita herättänyt muisto. Muisto kehon kemiasta... Ilman, että on tehnyt mitään puolisoa loukkaavaa.
En ymmärrä sellaista parisuhteen vaatimusta, että vastakkaisen sukupuolen kanssa ei saisi katsetta vaihtaa.
Sellaisen,johon voisin ihastua.Olen kateellinen teille,kun on jotain vipinää.
Sellaisia miehiä ei vain näy missään.
Et kai vain tavoittele kuuta taivaalta, sellaista, mitä ei saa?
on vain numeroita.Miksi se 70-kymppinen olisi muuttunut, jos on aikaisemmin ollut hyvä.
Minulla on vai hyvää sanottavaa omasta seitsemän-
kymppisestäni.Vasta tuore löytö. Mutta energinen ja reipas ja urheilullinen. Osaa hoitaa oman huushollinsa, varmaan paremmin kuin minä.Ei siis tarvitse piikaa.Tosin joskus iskee paniikki.(=:s kymppi menossa!!
Eihän ne tunteet minnekään ihmisestä häviä, ehkä vähän muuttuvat. Arvostaa erilaisia asioita kuin nuorena. Kaikilla ei enää ole omaa tunteitten kohdetta, ajatellaan me näitä tanssituttuja!!!! Ei siinä ole hävettävää.
Kohtasimme vanhana vuosikausia sitten, olimme tahoillamme naimisissa. Taivaallinen suhde jatkuu ei vain katseissa ja puheissa vaan myös rakastellen. Eläkeiän raja on ohitettu aikaa sitten. Kumpikaan ei käytä toistaan hoitajana, autokuskina tai muuten hyväkseen. Koska ihminen on vanha, ei aavistustakaan.
että 60.v.jälkeen alkaa uudestaan elämään rakkaus elämää.
Pirkko Arstila kirjoitti siitä kirjankin.
Olen kokenut myös samanlaisen rakastumisen monesti vaikka olen naimisissa edelleen. Saman ikäisenä ja mies 70.v.
Siinä ihanassa tunteessa on paljon hyvää.Uudistaa koko ihmisen.
Rakastuminen on lahja jonka saa rehellisyydestä ja uskaltaa kokea tunteella.
Kuinkahan suu pannaan tuttavissa kun selviäää että viiskymppiseen rakastuin.
Hän viriili ja komea muuta katsoo meikäläiseen ihastunein silmin joissa elää intohimo ja lempeys.
Ikä on pelkkiä numeroita, me voimme olla samalla aallolla vaikka vielä vanhemmankin kanssa, sillä tunne ja ihastus ei kysy ikää, sen jo opin ja uskallan sanoa ettei yhtään harmita vaikka nuorempi mies ihailee rypyistäni huolimatta tai ihan niiden vuoksi.
Uskaltakaa antaa tunteille valta ja unohtakaa syntymäaika puolin ja toisin jos hyvin menee ja ihastus kantaa.
jutun eri palstalta jossa 70v-s kerto 90v-sta isästään ja sano että:faija!Eli ihminen ei ole koskaan liian vanha!