Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    miksi

    Mulla on ihana poikaystävä, ollaan oltu yhdessä 1,5 kuukautta. Asun ystäväni luona ja onhan mulla vielä ihana koirakin. Silti tunnen olevani yksin. Miksi? Olenko kiittämätön paska jolle mikään ei riitä? suhteeni vanhempiini ei ole läheinen, lapsuudessa taisi olla. Veljiäkin mulla on mutta ei me olla koskaa kovin läheisiä oltu. Vanhimman veljeni kanssa ollaan kuin vieraita. Toinen isoveljeni ja pikkuveljeni on mulle aika tärkeitä. Olen 18- vuotias tyttö. Muutin viime vuonna kotoota pois. Mikä mua vaivaa, itkeskelen vain yksinäisyyttäni kaiket päivät...
    2390
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Aika vaikea sanoa,johtusko kotoa muutostakin.Itselläkin mies ja koira.Silti tuntuu joskus yksinäiseltä.Kaverini asuu kaukana.Yhden mukavan tutun luona käyn,vaikkei olekaan ikäiseni.Piristää kun vain saa ajoiksi lähteä.Samoin harrastuksiin ei tule lähdettyä.Pitäis ottaa niskasta kiini itteesä varmaan.Koiran kanssa lenkillä tapaan tuttuja myös.Ole yhteydessä toiseen isoveljeesi ja pikkuveljeen.Mulla ei oo ees sisaruksia.

    Äänestä

    sanot että ihana poikaystävä? Mitä luulet että onko teidän suhteesta tulossa jotain? Toisaalta ootte olleet yhdessä vasta noin vähän aikaa, joten ehkä ette ole vielä niin läheisiä kuin voisitte olla. Minä ehdottaisin että yrittäisit lähentyä tuon poikaystäväsi kanssa jotta yksinäisyytesi lievittyisi. Jos hän on niin ihana niin kai hänen kanssaan puhuminen onnistuu? Paras kaveri on kuitenkin poikaystävän hyvä olla. Saattaisi yksinäisyys lievittyä kun on joku jonka kanssa puhua mistä tahansa.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ykä yksinäinen kirjoitti:

    Mulla on ihana poikaystävä, ollaan oltu yhdessä 1,5 kuukautta. Asun ystäväni luona ja onhan mulla vielä ihana koirakin. Silti tunnen olevani yksin. Miksi? Olenko kiittämätön paska jolle mikään ei riitä? suhteeni vanhempiini ei ole läheinen, lapsuudessa taisi olla. Veljiäkin mulla on mutta ei me olla koskaa kovin läheisiä oltu. Vanhimman veljeni kanssa ollaan kuin vieraita. Toinen isoveljeni ja pikkuveljeni on mulle aika tärkeitä. Olen 18- vuotias tyttö. Muutin viime vuonna kotoota pois. Mikä mua vaivaa, itkeskelen vain yksinäisyyttäni kaiket päivät...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu