Miehet jotka olette olleet synnytyksessä mukana. Nimenomaan tarkoitan alatie synnytystä. Jäikö teille jotain "traumoja"?
Haluatteko sen jälkeen naistanne samalla tavalla vai palautuuko "synnytyskuvat" mieleenne?
Kertokaa miten koitte synnytyksen jäikö siitä jotain epämiellyttäviä kuvia (esim välilihan leikkaus yms)?
Haluatteko sen jälkeen naistanne samalla tavalla vai palautuuko "synnytyskuvat" mieleenne?
Kertokaa miten koitte synnytyksen jäikö siitä jotain epämiellyttäviä kuvia (esim välilihan leikkaus yms)?
Vastaukset 6
Vanhimmat
olin synnytyksessä mukana ja vaimoni alapää repesi aika hurjan-näköisesti, lääkäri tikkasi kolme tuntia...
Seksiä ollut pari kertaa nyt kun synnytyksestä on yli kolme kuukautta ja eipä se silleen muistu mieleen. Seksi tosin tuntuu erilaiselta(ei huonossa mielessä) ja onhan se "värkkikin" ihan erilainen nykyään. Mutta ei se synnytys minun seksiäni haittaa(vaimosta en tiedä).
arpikohdat voivat kiristää ja vaivata pitkään, minulla vaivaa vieläkin vaikka nuorin on jo vuoden.. ehkä syynä on kuitenkin että oon synnyttänyt useammasti ja lapset isoja.. joko 2.asteen leikkaus tai repeämisiä. Lisäksi arven kohdalta saattaa joskus tihkutella ihan vertakin..
Joten voisitte varovasti kysellä vaimoiltanne että onko paikat ok ja minkälaista seksiä paikat kestää.. aina ei halut ja paikkojen kunto ole samalla tasolla..
Synnytyksen jälkeen nainen on hirveän herkkä.. muistakaa pitää häntä hyvänä ja kertokaa rakastavanne, pitävänne kauniina ja haluttavana, sillä itseltä loppuu usko siinä vaiheessa kun on raskausarpia, mahanahka vielä löysä ja rinnat vuotaa maitoa.. olo ei ole mitenkään viettelevän seksikäs..
tunneherkkyydestä (hormoneista johtuvaa) johtuen naisen mielialat vaihtelevat.. joten yrittäkää suodattaa sitä.. kaikkea ei ole tarkoituksella sanottu, ja rakkaimpaanhan ne pelot, kiukut yms tulee purettua.. joten pitkää pinnaa ja hellyyttä..kärsivällisyyttä.. ja taas hellyyttä!!
Miesten peloista en osaa sanoa, mieheni oli ensimmäisten lasten syntymässä mukana.. eikä häntä paljoa syntymä/synnytys hetkauttanut, tai sitten hän ei näyttänyt sitä päällepäin.
Jos kovasti peloittaa niin voihan esim. synnytysvideoita katsoa useampaan kertaan että "tottuu" näkyyn.. tai olkaa pitämässä vaimoa kädestä ponnistusvaiheen ajan. Ei minusta siellä jalkopäässä tarvi olla, jos ei sitä halua/voi.. kyllähän sen vauvan (senhän tuloa sieltä mennään katsomaan) näkee sitten hetken päästä ihan kokonaan ja vointinsa mukaan pääsee katkaisemaan napanuoraa ja hoivailemaan vauvaa. Tikkauksen ajan voi pidellä vauvaa/kuiskia onnen sanoja vaimolle ja pitää häntä hyvänä/ soittaa suvulle onnesta pyöreänä.
Mutta kannattaa puhua jo näistäkin jo etukäteen.. kyllä vaimo ymmärtää.
Muutenkin puhuminen on hyvin tärkeää.. ja toisen kuunteleminen (ja joskus myös sen asian poimiminen sieltä rivien takaa) Olen saanut sen itsekkin huomata.. jos asioita kertyy mielenpäälle niin se menee helposti syyllistämiseksi ja nalkuttamiseksi!
No, menin jo ohi aiheen.. mutta onnea nykyisille ja tuleville isille!!
Ei hämminkiä. Monta kuukautta meni, kun teki mieli. Öhöm. Kannattaa ottaa rennosti. Homma skulaa kuten ennenkin kun penskat kasvaa. Ei synnärireissua jälkeenpäin muistella. Varpajaisia kyllä.
Jäikö traumoja siitä kun oma lapsi syntyi???
Ei todellakaan!
Nämä "leikkelyjutut" ja muut lapsellisten tietämättömien ihmisten kommentit saisivat jo loppua.
Eli elähän hättäile ja hermoile. Terveelle ihmiselle ei synnytyksestä jää kuin hyviä muistoja. Muutenhan kaikki perheet olisivat yksilapsisia...
Sanot "lapsellisten tietämättömien ihmisten kommentit sais loppua..." No mitä hiivattia varten tääkin palsta sitten on, jos kokemattomat eivät saakaan ilmaista epävarmuuttaan ja saada vastauksien kautta edes hitusen lisää tietoa. Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Muuten kommenttisi on hyvä ja rohkaiseva. Suonet anteeksi meidän kokemattomien tyhmyyden!?
Moi,
Olen ollut jo 3 kertaa mukana ja joka kerta ollut aivan mahtava fiilis. Ei ole jäännyt mitään traumoja ym. Seksi on maistunut ihan yhtä hyvin, ellei jopa paremmin, ja maistuu yhä. Kesällä pitäisi sitten taas mennä mukaan ja odotan sitä innolla.