Mikä vene valittiin messujen purjeveneeksi?
Messujen purjevene
NaviKalle
314133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Vaikka mielestäni Hanse 371 (vieressä) oli ehkä hiukan jännittävämpi.
Molemmissa olisi kyllä ollut hiukan laadussa parannettavaa.
Teknistä taitamattomuutta.
Täysin uusi ja hauskin tähänastisista termeistä! Määrittelisitkö ylilaadun hieman tarkemmin. Saan hyvän keskustelunavauksen kahvipöytään:-)
Olla liian laadukas eikä hyvä.
Muuten kauppa loppuu.
Sinkkiämpäri joka kesti 10 v. oli liian "hyvä".
Halpa, heikko muoviämpäri takasi että kauppa jatkuu.
Laatutekniikan perusteisiin kuuluu jo että tuotteen liian pitkä elinkaari on merkki ylilaadusta.
"Laatutekniikan perusteisiin kuuluu jo että tuotteen liian pitkä elinkaari on merkki ylilaadusta."
Riippunee hieman koulukunnasta. Takuchi esim määrittelee laadun suunnileen näin: laatu on minimimikustannus koko elinkaaren läpi. Tämän jälkeen kysymys onkin enää se, että onko veneen ensimmäisen omistajan elinkaaressa mukana sen seuraavat omistajat vai ei muuten kuin jälleenmyyntihinnan muodossa.
Jos oikeasti tämän päivän veneet eivät tule kestämään 30 vuotta vaan vain 15 niin silloinhan niiden jälleenmyyntihinta tulee putoamaan niin että ne ovat kilpailukykyisiä ts joku ostaa ne ja yli 15 vuotiasta ei osta kukaan joten ne romutetaan. Eli lopputuloksena veneiden keski-ikä laskee ja silti myös halpoja käyettyjä on markkinoilla.
t. mie
"Takuchi esim määrittelee laadun suunnileen näin: laatu on minimimikustannus koko elinkaaren läpi. Tämän jälkeen kysymys onkin enää se, että onko veneen ensimmäisen omistajan elinkaaressa mukana sen seuraavat omistajat vai ei muuten kuin jälleenmyyntihinnan muodossa."
Bavaria 250000/15 = 16667 €
Najad 700000/30 = 23334 €
Lopputulos tosiaan on.
Najad lopettaa toiminnan tai alkaa valmistaan kilpailukykyisiä veneitä.
Veneiden hinta yleisesti tulee olemaan laskeva.
Liian kalliin, joka johtaa myynnin loppumiseen.
Ai on "ylilaatu" mielestäsi hauskin tähänastisista termeistä? Ollut aika totista meininkiä teikäläisellä?
Eikös se ole niin jotta: turha tarkkuus on ammattitaidon puutetta?
Ei tiedolla, ei taidolla, vaan tuurilla. Sanoi entinen purjehtija.
Milestäni sanoin minimikustannus en mikään ihmeellinen hinta/käyttövuosi tunnusluku. Kalkyyleja saa sitten tehdä ihan miten haluaa l. mitä kaikkea haluaa huomioida.
Olellista olisi kait ymmärtää, että Takuchinkaan laatukäsitys ei mitenkään oleta, että paras laatu on se joka voittaa markkinat ...
vielä lisätä, että kun oottaa kalkyyliin mukaan esim riskin rikkoutuneesta takilöasta tai siitä pudonneesta kölistä ja sen vaikutuksista jollakin sopivalla todennäköisyydellä niin lopputulokseksihan saa suunnilleen juuri sitä mitä haluaa
t. mie
Bavaria 3500 venettä vuodessa.
Pudonneita kölejä 1
Najadeja valmistettu ? vuodessa.
Tuskin kaikenkaikkiaan 3500 kpl koskaan tehty.
ARC evakuoitu miehistö najad veneestä köliltä alkanenn pohjan repeämän takia.
Näillä tiedoilla jo näkee että bavarian kölin irtoaminen on huomattavasti epätodennäköisempää kuin najadin pohjan repeäminen.
Aivan kaikkea voi kalkyloida ihan miten vain, saadakseen tuloksen jonka haluaa.
Takiloita hajoaa kovan luokan veneissä uhan kuin halvemmissakin. Valmistajat usein samat.
Eli haluaako laittaa taatusti yhtä pitkäikäiseen veneeseen veneeseen 700000 vai 250000 ja loput tuottamaan tuollaista 2500 €/kk.
Jos bavaria vuokrakäytössä kestää 5 v. niin johan se kaikilla kalkyyleillä kestää suomalaisessa suvikäytössä 50 v. kevyesti.
Hyvä pointti. Bavaria on vielä 5 vuoden ikäisenä ns. Prestige luokan vene, eli vielä on tuo Economic luokka jäljeläl, eli ryhmänä 5-7 v veneet. Ja hyvin ovat nekin pelanneet, ei ole ollut ongelmaa. Joskus rullaiso (yleensä Selden) on kiusannut tai liian pussikas purje, mutta ei venhon tekniikka ole koskaan mulla pannut hanttiin. Ja ukson että maileja on B:lla tullut sen verran, että uskallan sanoa näin. Toki on ollut varmaan poikkeuksiakin, kuten Najadin pohjan repeäminenkin, joita tuskin kokoaikaa tapahtuu.
Se ARC:ssä kölialueen vuodon takia hylätty (ja sittemmin uponnut) vene oli Sweden 42. Tämän palstan purjehdusosaaminen on kyllä tasapainossa kirjoittajien luku- ja kirjoitustaidon kanssa.
Eikä sekään hajonnut purjehtimalla, vaan kiville ajamalla ja kehnosti korjaamalla. Tuleepa mieleen puolituttu, joka osti pahasti kivillä käyneen tunnetun skandiveneen. Oli kyllä korjattu, oli jopa vedetty topparia halkeamien päälle. Vettä kuitenkin jostain syystä alkoi melkein heti vesillelaskun jälkeen tihkumaan, eikä vakuutusyhtiö antanut enää lupaa edes purjeita nostaa, pienen miettimisen jälkeen sentään sai ajaa moottorilla asiallisemmalle telakalle. Vahinkojen taustat voivat poiketa melkolailla toisistaan, vaikka lopputulos olisikin sama.
Oli skandivene Martela OF. Rakentaja taisi olla Baltic. Mutta kuka teki Drumin? Tuskin Bavaria kuitenkaan?
Sweden Yacht ARC-purjehduksissa.
ARC 2003 heti ensimmäisinä päivinä yksi Sweden Yacht lähetti hätäkutsun, köli irtoamassa. Pyysi saattoalusta paluun turvaamiseen, paikalle kävi myös pelastuskopteri. Kaikki sujui hyvin, sekä vene että miehistö turvaan, olikohan se nyt Gomeralle.
ARC 2005 sama juttu, heti alkupäivinä Sweden Yacht köliongelmissa.
Ihmeellistä, että näistä ei mitään vouhoteta, tai veneen hintahan sen jo selittää. Samoin kuin sen Balticin tapauksenkin. Tai sen uuden Hunter 46 veneen upottamisen ARC 2002 aikana.
peräsimen hajoaminen, ei köli. Toisaalta samahan se on, onko peräsin vai köli hajonnut, jos vene on Atlantin pohjassa. Vene oli Hunter 450 Legend, ei 46.
ARC-historian aikana on puolenkymmentä venettä menetetty (onneksi vain 1 ihmishenki). Pari venettä Barbadoksella riutalle ajon ja 3 peräsinvaurion seurauksena, ei tietääkseni yhtään kölivaurion johdosta, vaikka niitäkin on joitain sattunut.
Menetetty G-Runtissakin. Ikävä kyllä.
Tosin en tiedä onko yhtään veneen tikkoutumisen takia menetetty.
Kuolemantapaukseen saattoi olla osallisena peräsimen mentys:
http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf
Martelan rakentajasta ei ole niin varmaa muistikuvaa, että mitään siitä sanoisin. Köli oli joka tapauksessa Speedwaven saksalaista tuotantoa ja vika oli siinä.
Ja kuolema oli vain ja ainoastaan Ruotsin rannikkovartioston tunaroinnin seuraus.
Jo estoniassa nähtiin, ruotsin rannikkovartiosto ei onnistunut poimimaan yhtään eloonjäännyttä.
Hyvä linkki. Tuota raporttia olenkin jäänyt tähän saakka kaipaamaan ja se toikin aika paljon lisätietoa tapahtumien kulusta. Peräsimen osuus koko ketjussa on ollut yksi niitä hämäräksi jääneitä asioita ja siihen varsinkin tuli hieman ennakkokuvasta poikkeavaa tietoa, jopa niistä parista lauseesta, joissa siitä mainittiin. Peräsimen menetys on sentään liian vahva ilmaisu, Argonhan jatkoi Sandhamniin omin avuin.
Muistan, että asiasta keskusteltiin aikanaan ahkerasti. Tapauhan sisältää monia seikkoja, joihin sittemmin on kiinnitetty paljon huomiota (esim. elämänlangan käyttö, sen oikea mitta, materiaali sekä kiinnitys). Eniten pyyhkeitä tosiaan taisi saada ruotsalainen pelastusorganisaatio. Se, miten tapaus liittyy Inferno 31:n peräsimeen, on kyllä aikalailla hihasta vedetty (toisaalta tiedän ainakin kaksi I31:tä, joissa peräsintä on pidennetty ja laakerointi on muutettu). Kuolemantapauksen aiheutti puomin iskeytyminen päähän, sekä siitä seurannut veteen putoaminen. Tuollaisen hässäkän aikana miehistön toiminta on niin ikään ratkaisevan tärkeää.
Olosuhteet eivät olleet Etelämeren luokkaa, mutta meikälaisissä oloissa kuitenkin jo sellaiset, joissa vahinkoja syntyy (12-14 m/s tasaista tuulta, aallokko paikoin nelimetristä).
on tietenkin tämä väite ettei ruotsalaiskopterit pelastaneet yhtään eloonjäänyttä Estonian pelastustöiden yhteydessä.
Loppuraportista ilmenee, että ruotsalaiskopterit pelastivat yhteensä 50 ihmistä. Näistä 36 koptereilla joiden päätoimintana oli meripelastus. Kustbevakningenia ei yhteenvedossa mainita erikseen, Visbyyhyn sijoitettu kopteri kuitenkin pelasti 15 ihmistä.
Suomalaiset kopterit pelastivat taas yhteensä 51 ihmistä.
Tässä kuvaus tapahtumista: http://www.jonte.fi/nell/finnish/2002/gr_onnettomuus.htm
Peräsin tosiaankin vain vaurioitui (miten?) eikä sitä menetetty, kuten muistin. Oliko sillä vaikutusta tapahtumien kulkuun? Puomin päähän sai miehistön toinen jäsen aiemmin eikä se liity mitenkään menehtymiseen.
Olihan kyseessä kilpapurjehdus, mutta mielestäni Infernon kuljettaminen suurilla purjeilla, 2-4metrin aalloissa, tuollasissa nopeuksissa, on vähän onnettomuuden kerjäämistä.
Sehän olisi melkein broutsin sijaan voinut tehdä kiinalasenkin.. :(
Extreme-urheilu on vaarallista, turha siitä on pelastajia syyttää, varmaan tekivät voitavansa...
Piti oikein lukea tuo raportti uudestaan. Ja niinhän se meni, että aika on tehnyt tehtävänsä, ja muistin tapahtumat väärin. Takaa tullut suuri aalto siis nosti veneen perää, jolloin keula tyssäsi edessä olevaan vesimassaan. Tätä seurasi raju broachi, jolloin yksi miehistön jäsen putosi veneestä törmäten puomiin, ja jääden hetkeksi roikkumaan siihen.
Muistan kyllä, että aikanaan puhuttiin jotain peräsimestäkin, mutta tuskinpa se oli syynä onnettomuuteen. Kiersihän vene vielä mob-tilanteessa onnettomuuspaikalla yrittäen auttaa mereen pudonnutta. Jos peräsin on jotenkin voinut tilanteen kulkuun vaikuttaa, kyse lienee siitä, että ohjattavuus menetettiin hetkellisesti tuon ison aallon johdosta.
Kaiken kaikkiaan, kuten sanottu, ikävä tapahtuma, jossa oli myös pirusti huonoa tuuria mukana.
Se, mitä en oikein ymmärrä, on yritys löytää muistakin veneistä (kuin B...) sellaisia rakenteellisia vikoja, jotka olisivat suoranaisesti aiheuttaneet onnettomuuksia. Siis siinä tapauksessa, että nuo "viat" ovat joko keksittyjä tai jossain haverissa syntyneitä. Vuosia sitten parjauskampanjaa käytiin Comfortinan rakenteesta, mutta edelleen kyseisiä veneitä liikkuu Suomen aluevesillä tyytyväisten kipparien ohjaamana.
"Se, mitä en oikein ymmärrä, on yritys löytää muistakin veneistä (kuin B...) sellaisia rakenteellisia vikoja..."
Heh heh heh heh heh...
Eikös asiasta liikkunut huhuja myös siihen suuntaan, että uhri olisi itse "tiputtautunut", kun häntä nostettiin helikopteriin?
Toisaalta, tällaistakaan ei olisi voinut sattua, mikäli pintapelastaja (jonka tehtävä oli myös pitää uhrista kiinni noston aikana) olisi hoitanut hommansa kunnialla.
Kyllä reporankana retkottavan henkilön nostaminen on pirullista hommaa. Tässäkin tapauksessa lienee valjaat solahtaneet pois avustettavan päältä. Muutenkin, oletteko koettaneet nostaa avutonta ihmistä veneeseen? Kokeilimme viime heinäkuussa kaverin veneessä (joka muuten on myös Inferno 31) nostaa äijää veneeseen kauniina kesäpäivänä, aallonkorkeus alle 30 cm. Sovimme, että kaveri vain lojuu liiveissään vedessä, eikä auta itse yhtään. Onnistuimme vasta kun tajusimme käyttää reiviköyteen sidottua lisäköyttä, eli vinssasimme kaverin puomin ja vinssin avulla peräpeiliä vasten, josta saimme nostettua portaiden varaan. Sen jälkeen piti vielä punnertaa helvetisti, että 85 kiloa rentoa lihaa valahti sitloodaan. Onneksi puomi on tuossa veneessä sen verran pitkä, että sillä sai nostettua takakautta. Laidalta ei taatusti olisi onnistunut. Eikä ahteristakaan, jos olisi ollut parin metrin aallokkoa!