Venemessujen tuloksena mieltä jäi askarruttamaan kysymys: Millä kansa purjehtii 30 vuoden kuluttua? Siis se normaalituloinen väestönosa, joka tällä hetkellä risteilee saaristossa 60-80-luvun käytetyillä veneillä.
Kun noita uusia veneitä katsoo, eihän niillä voi Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa saaristossa purjehtia. 30 vuoden kuluttua näistä raasereista on kaikista tullut köli monta kertaa pentterin puolelle eikä niitä huoli kukaan.
Uudet veneet kun tuppaavat aina olemaan suurimmalle osalle kansasta liian kalliita. 90-2000-luvun paatteja ei kukaan 30 vuoden päästä huoli. Minä ainakaan. Seilataanko siis yhä noilla 60-80-luvun paateilla? Tuleepa lasikuidun todellinen kestoikä nähdyksi. Vai nouseeko itserakennus arvoon arvaamattomaan, tai rupeaisiko joku tekemään halpoja veneitä tyyliin Bavaria, mutta saaristoomme sopivia, pitkäkölisissä rungoissa ei kölin putoamistakaan tarvitsisi pelätä.
Mainittakoon vielä että messujen veneistä Najad ja Degerö olivat ainoita joilla uskaltaisin kääntyä sivuun virallisiltä väyliltä. No säästyypähän saariston luonto kun veneet pysyvät keppitarhoissaan.
Kun noita uusia veneitä katsoo, eihän niillä voi Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa saaristossa purjehtia. 30 vuoden kuluttua näistä raasereista on kaikista tullut köli monta kertaa pentterin puolelle eikä niitä huoli kukaan.
Uudet veneet kun tuppaavat aina olemaan suurimmalle osalle kansasta liian kalliita. 90-2000-luvun paatteja ei kukaan 30 vuoden päästä huoli. Minä ainakaan. Seilataanko siis yhä noilla 60-80-luvun paateilla? Tuleepa lasikuidun todellinen kestoikä nähdyksi. Vai nouseeko itserakennus arvoon arvaamattomaan, tai rupeaisiko joku tekemään halpoja veneitä tyyliin Bavaria, mutta saaristoomme sopivia, pitkäkölisissä rungoissa ei kölin putoamistakaan tarvitsisi pelätä.
Mainittakoon vielä että messujen veneistä Najad ja Degerö olivat ainoita joilla uskaltaisin kääntyä sivuun virallisiltä väyliltä. No säästyypähän saariston luonto kun veneet pysyvät keppitarhoissaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
vuoden kuluttua purjehditaan katamaraaneilla joita ei kölit putoa ja syväys auttaa hyödyntämään "keppitarhojen" ulkopuolisia vesialueita. Monirunkoveneet ovat tietysti kalliimpia kuin antiikkiset köliveneet mutta eiköhän ansiotason kehitys auta voittamaan senkin esteen !
Se jos ansiotaso on noussut ei ole tae siitä että ansiotaso tulee yhä nousemaan. Ja loppujenlopuksi onko ansiotaso sittenkään noussut suhteesa veneen hintoihin.
Luulen että parin kymmenen vuoden kuluttua purjehditaan juuri niillä veneillä joita juuri messuilla nähtiin, eikä siellä paljoa katamaraaneja näkynyt. Toinen vaihtoehto on se että nämä nykyiset veneet osoittautuvat todellakin niin huonoiksi kuin viestiketjun aloittaja esitti ja hyvin pidetyt H-veneet ja vastaavat nousevat arvoon arvaamattomaan.
arvelisin että kolmekymmentä vuotta sitten purjehtijan ansiotasolla sai kansanveneen, tänään Bavarian ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua sillä saa jo katamaraanin.
Mitä tarkoitat purjehtijan ansiotasolla. Tietojeni mukaan useat Suomen hyvätuloisimmista kuten myös monet pienituloiset harrastavat purjehdusta. Niinpä kysyntää löytyy nyt ja tulevaisuudessa eri hintaisille veneille.
Jos käy tuolla rannassa katsomassa, veneet on nyt tosin vielä pressujen alla, niin vähän siellä on alle 10v vanhoja veneitä.
Minun näppituntuma on se, että joku keskiverto IT insinööri hankkii ensi veneekseen nyt tuollaisen yli 20v purren, tai ehkä uuden kansanveneen jos rahkeet riittää. Sitten kymmenen vuoden kuluttua Bavarian, jos innostusta riittää, ja jos Bavariat ovat vielä silloin hyvässä käyttökunnossa.
Miksi joku haluaisi purjehtia katilla tan monirunkoisella?
En minä ainakaan.
Yksirunkoinen ja pitkäkölinen on vesillä aivan pro-paatti. Turvallinen vakaa ja yllätyksetön.
Kilpailun hakuisuus on sitten aivan eri juttu!
ei haluaisi purjehtia katilla? Suomen oloihin katissa on monta hyvää puolta.
Kyllä mahtaa sitten tulevaisuudessa satamamaksut olla melkoiset, kun laituritilaa tarvitaan ainakin tuplasti jotta nämä kaikki katamaraanit sinne mahtuvat :) Joku matemaatikko voisi laskea paljonko sataman pinta-alan oikeasti tarvisi kasvaa, kun katit tarvitsevat tilaa myös laiturilta myös niiden välistä manöövereihin. Saattaa kohota toiseen potenssiin! Siinä on pian koko saaristo pelkkää satama-allasta kun kattien jälkeen kehitys käy luonnollisesti kohti trimaraaneja...
joissakin maissa satamat perivät monirunkoveneiltä 1,5 x satamamaksun, sillä vain osa maksusta selittyy laiturin käytöstä ja osahan kertyy muista sataman palveluista ja nehän ovat samat veneestä riippumatta.
Miksi milestäsi luonnollinen kehityssuunta on kateista trimiksiin ?
Tulevaisuuden purjeveneet voivat näyttää esimerkiksi tällaisilta (vaikka venemalli onkin tuhansia vuosia vanha proa)
www.harryproa.com
www.fwiproa.com
Näissä on pieni syväys ja jälkimmäisiä ohjataan pelkästään purjeella joten syväys jää purjehtiessakin muutamaan kymmeneen senttiin ja vauhtia riittää!
Osuit harvinaisen oikeaan. Vituttaa maksaa kalliita vakuutusmaksuja. kun nykyisin veneet on niin heikkoja kölistään, että vakuutusmaksut nousee koko ajan
Tämä oli trolli?
_:_:
Niin, se nykynuoriso on aina ollut yhtä kelvotonta kuin nykyveneetkin. 30 v päästä purjehditaan niillä veneillä, jotka ehkä jo nyt ovat 30 tai 60 v sitten rakennettuja. Sekä niillä nykyrakenteilla, joiden rakenteellinen käyttöikä sen sallii. Virheelliset konstruktiot ja riittämätön laatu karsivat tietysti osan ongelmajätteisiin. Parantuneet kartat ja navigointivälineet taas pelastavat entistä useammilta kiviltä ja tekeväthän korjaustelakat sitten omansa. Varmana ennusteena sanoisin, että kehityskulku ei käänny taaksepäin.
Itselle kivilläkäynti on niin epämiellyttävä kokemus, että vältän sitä parhaani mukaan. Sitä varten ei tietenkään tarvitse pitäytyä väylillä eikä keppipuistoissa. Kun sekin onnistuu niin, että toistaiseksi vain kerran on matkavauhdissa löydetty merkitsemätön kivi täysin yllättäen useamman vuosikymmenen aikana, en näe mitään syytä rajoittua pitkäkölisiin. Vajaan 2 m:n syväystäkään en ole saaristossa suureksi rajoitukseksi kokenut.
Missä ihmeessä muuten messuilla olivat ne raaserit? Tuskin niistä luokkaliittojen esilletuomista kevytveneistä oli kyse, eikä siitä Skippistä tai Melges 24:stä. Köliveneistä ainoastaan X-35 oli kohtuullisen kisahenkinen ja siksi minä siitä pidinkin. Ainoa näyttelyveneistä, jonka olisin huolinut.
Pian siirrytään oikeaan sarjatuotantoon veneteollisuudessakin. Bavaria antaa esimakua asiasta. Laatu nousee ja tulee ennenkaikkea tasaiseksi samalla kun hinta laskee. Kiinalaiset tuo markkinoille seuraavan paljon huomiota saavan sarjatuotantoveneen ja suomalaisten veistämöjen on valittava joko kehittyminen tai oman kyvyttömyyden puolustaminen muita haukkumalla, joka nyt on suosituin reagointitapa olemassa olevaan uhkaan.
Tällä menolla veneteollisuus näivettyy pääosin pois ja muut, teknisesti kyvykkäämmät, tuottaa veneet suomalaisille purjehtijoille.
Itse purjehdin yli 70 vuotta vanhalla veneeellä ja peruskorjauksen ja hyvän huollon ansiosta sillä voidaan ehkä purjehtia vielä seuraavatkin 70 vuotta!
on upea 70 vuotias museoauto, jolla hän kesällä ylpeänä ajelee. On hieno, hyvä ja kestävä.
Silti pidän omaa 3 vuoden ikäistä automaattivaihteista Audia mukavampana. Paljon on autojen kehitys edennyt 70 vuodessa.
Miten lie veneiden kanssa.
ohjeita aiheesta "puuveneen ikä"?
Asfaltti on kaikkialla samaa. Ei autojen kehityksestä voi ihan suoraan vetää johtopäätöksiä vesiliikenteen puolelle.
Veneiden kehitys on pitkään seurannut suuria kansainvälisiä trendejä. Maailmallahan purjehdus on pääasiassa avomerellä seilaamista satamakaupungista toiseen. Suomalainen saaristoretkeily on tässä hommassa aika marginaaliasemassa.
Kun puhutaan jonkun tuotteen kehityksestä, puhutaan aina kehityksestä suhteessa johonkin käyttötarkoitukseen. Onko se käyttötarkoitus sitten sitä mitä halutaan, on eri juttu. Tämmöisessä kehityksessä osa potentiaalisista käyttötarkoituksista karsiutuu erikoistumisen myötä pois. Eipä sen Audinkaan moottoria enää jokapoika korjaa tien päällä. Saattaa olla niin, ettei muutaman vuoden perästä korjaa ammattimieskään, kun säätösoftaa ei enää saa mistään.
Vanhojakaan veneitä ei museoida niiden mallin mukaan, vain jokunen yksilö, jolla on mainittava historia joutuu pois vesiltä. 70 v vanha vene on aivan toisella tavalla käyttöesine kuin samanikäinen auto. Nykyisissä veneissä tilavuutta on reilusti lisää, joiltain osin nopeuttakin, mutta vanhan veneen käyttöominaisuudet ovat silti edelleen täysin riittävät. Heloitustakin on voitu modernisoida siltä osin kuin tarpeelliselta tuntunut ja vanhoja pumpulipurjeita ei enää ilman vaivannäköä ole saatavanakaan. Eli vanhat autot ja veneet eivät ole mitenkään yhteismitallisia.