Onko kukaan perheellinen suorittanut yliopistotutkintoa, kun yliopistoa ei ole paikkakunnalla? Haluaisin yhä nuoruuden haaveammattiini, kun töitäkin sillä alalla näyttää olevan eikä kädentaitoja ole ja lapset ovat nyt jo kouluiässä, ei tarvitse vahtia 100%.
Avoimen kautta voisi lähteä, mutta tuloillani ei täkäläisen avoimen hintoja maksella. Mies lupasi yhden kurssin kustantaa, mutta en tiedä, kun muualla näyttää olevan halvempaa. Onko kukaan opiskellut "etänä" yliopistotutkintoa tai osia?
Avoimen kautta voisi lähteä, mutta tuloillani ei täkäläisen avoimen hintoja maksella. Mies lupasi yhden kurssin kustantaa, mutta en tiedä, kun muualla näyttää olevan halvempaa. Onko kukaan opiskellut "etänä" yliopistotutkintoa tai osia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei
Kasvatustieteitä olen lukenut avoimessa, sekä appron että nyt aineopintoja. Appro meni Tampereelle ja aineopinnot tänne Lapin yliopistoon. Aikuiskasvatuksen suoritin Jyväskylän avoimessa.
Kyllähän se opiskelu maksaa, yli 300 euroa meni appron suorittamiseen ja se on minustakin paljon rahaa. Mutta eipä tässä vaihtoehtoja taida olla jos opiskella aikoo näin työn ohessa.
Mun mielestä avoimen maksut eivät ole mitenkään hillittömiä. Jos vaikka aineopinnoista pulitat 300e, niin sehän jakautuu parille vuodelle. eikä 150e vuodessa ole summa eikä mikään. Nehän tietysti on maksettava parissa osassa, joten pitää olla flätää irroittaa silloin kun lasku tulee. Mutta jokatapauksessa.. kerranhan se vain kirpaisee ja sit on taas vuosi koulua, eikä tarvii maksella.
Hei!
Suoritan yliopistotutkintoa 200 km:n päässä kodista ja työpaikasta. Yliopisto-opiskelu on siitä mukavaa,ettei ainakaan kaikilla kursseilla ole läsnäolopakkoa, joten kursseja voi hoitaa melko paljon tenttimällä (ainakin omalla alallani). Kieliopinnot vaativat tällä hetkellä eniten läsnäoloa. Olen 1-2 päivänä viikossa opiskelupaikkakunnalla ja muun ajan töissä. Työnantaja suhtautuu asiaan tosi hyvin ja perhe myös. Paljon muuhun harrastamiseen ei jää aikaa, mutta kun motivaatio on kova niin jaksaa tehdä ihmeitä. Suosittelen lämpimästi!
Kyllä se yliopisto-opiskelu onnistuu etänäkin. Itselläni on tutkinto muutamaa tenttiä ja gradua vaille valmis, joten todistettavasti tuloksiakin syntyy. (sisään normaalilla haulla ja kaikki kurssit kirjatentteinä - kestoksi tulee näillä näkymin 10-11v.)
Eli onnistuu, mutta on todella raskasta. Opiskelet yksin illat vailla sosiaalisia kontakteja, ei ole oikein ketään kenen kanssa keskustella asioista ja asioihin ei saa samanlaista näkemystä kuin luennoilla käymällä.
Nykyään kandidaatintutkinto on 180op, eli n. 90 vanhaa opintoviikkoa. Ottaa sen ensimmäiseksi tavoitteeksi ja jatkaa jos kiinnostaa. Kakku on iso ja se kannattaa jakaa palasiin.
... myös nykyinen opintoaikarajaus, eli maisterin opinnot on suoritettava (ainakin useimmilla aloilla) 5 2 vuodessa!
Ainakin Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella uusi opintoajan rajaus ei päde käytännössä. Työkokemuksen katsotaan olevan tuleville toimittajille niin tärkeää, että opintoihin saa kyllä lisäaikaa.
Kiitos vastaajille. Taidan yhden kurssin käydä paikallisen avoimessa ja sitten lähteä kokeilemaan jos pääsisi vaikka tuonne Jyväskylään jatkamaan. Sinne on 400 km matkaa, mutta suorat kulkuyhteydet juuri tästä kunnasta, joten onnistunee.
Olen ammatinharjoittaja, joten aikataulut voin suunnitella itse. Ala vain ei ole kovin tuottava, vaikka töitä nyt jonkin verran onkin, joten siksi haluan jotain muuta.
Tosi mielenkiintoinen ketju, sillä itse juuri pohdin samaa. Onnistuisikohan OKL opiskelu kauempaa? Opintoja on avoimen puolella tullut jo jonkin verran suoritettua. Onko kokemusta? Opintoraha taitaa olla ainut tukimuoto.
Kiitos jos joku vaivautuu vastaamaan!