Ehkä tämä on hieman hölmö kysely, mutta pian olisi aika lähteä synnyttämään ja yön pitkinä unettomina hetkinä sitä tulee mietittyä, ajateltua ja suunniteltuakin kaikenlaista.
Valmennuksissa on käyty ym. mutta olisi silti kiva kuulla ihan asiakkaan näkökulmasta mitä tapahtuu kun synnytys alkaa... Siis kun kotona ollessa synnytys alkaa ja lähdetään sairaalaan, mitä siitä sairaalan ovelta eteenpäin tapahtuu? Selvillä on kyllä mitä kivunlievityksiä on mahdollisuus saada ja kuinka vauva tulee ulos, mutta mitä tapahtuu ennen kuin pääsee ponnistamaan. Lähinnä haluan tietää Taysin käytännöistä, mutta voi kertoa myös jonkun toisen sairaalan käytännöistä.
Valmennuksissa on käyty ym. mutta olisi silti kiva kuulla ihan asiakkaan näkökulmasta mitä tapahtuu kun synnytys alkaa... Siis kun kotona ollessa synnytys alkaa ja lähdetään sairaalaan, mitä siitä sairaalan ovelta eteenpäin tapahtuu? Selvillä on kyllä mitä kivunlievityksiä on mahdollisuus saada ja kuinka vauva tulee ulos, mutta mitä tapahtuu ennen kuin pääsee ponnistamaan. Lähinnä haluan tietää Taysin käytännöistä, mutta voi kertoa myös jonkun toisen sairaalan käytännöistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ekassa synnytyksessä olin ensin alhaalla missä otettiin sydän ja supistuskäyrät ja laitettiin peräruiske.Sitten noustiin hissillä synnytyssaliin,jossa sitten olin 12 tuntia ennenkuin vauva syntyi.Ja siitä olin 7 tuntia polvillani sängyn päällä,koska olin piuhoissa kiinni.Oli aivan kamala imukuppisynnytys,kätilöt vaihtuivat 3 kertaa,lääkärin ompelu sattui aivan hirvittävästi.
Toinen synnytys olikin ihan erilainen,olin ollut jo kahtena edellisenä pävänä alakerran käyrissä,koska supistukset aina lakkasivat välillä.Yöksi lähdin kotiin.Sitten kolmantena laittoivat suoraa saliin ja se olikin nopeaa toimintaa.Ilokaasua vetelin ja kävelin sänkyä ympäri.Sanoin etten sänkyyn mene.Synnytys tapahtui kuitenkin ihan perinteisesti sängyllä,muuhun ei siellä tunnu olevan kiinnostusta.
Ei kannata etukäteen miettiä turhia,jokainen synnytys erilainen,ja siellä kyllä sanotaan mitä milloinkin teet tai olet tekemättä.Onnea synnytykseen!
kyljellään ja oli paljon helpompi ponnistaa. Epiduraali molemmista, mikä ekas vei kivun, tokassa toiselta puolelta.
Joskus vastaanotosta pääsee nopeastikkin saliin ellei ole ruuhkaa. Mutta joskus avautumisvaiheen joutuu kestämään vastaanotossa. Itse pääsin saliin melko nopeasti sen jälkeen kun piuhilla oli katsottu supistukset ja sydänäänet. Auki olin 4 cm kun saliin siirryttiin. Siellä sitten mieheni kanssa oleskeltiin muutama tunti ja odoteltiin että supistukset avaavat kohdun suun kokonaan. Odotellessa kuuntelimme radioo ja söimme eväitämme, lisäksi oli mahdollisuus käydä välillä suihkussa. Ilokaasua siinä meni kovasti ja kun siltä tuntui niin sain tehokkaampaa kivunlievitystä. Tämän jälkeen sitten joutui vaan makaamaan koska laitettiin takaisin piuhoihin (supistukset ja syd.äänet). Odottelu salissa oli ihan leppoisaa niin kauan kun supistukset pysyivät siedettävinä.Ponnistaan pääsi kun kohdunsuu oli avautunut kokonaan ja kyllä sen itsekin sitten tunsi kun sen aika oli. Onnea koitokseen!