Kaupunki on kaavoittanut

Verotusarvolla ja lunastushinnalla ei ole käytännössä mitään tekemistä toistensa kanssa (vaikka periaatteeessa kummankin pitäisi olla käyvän hinnan mukaisia)

Jos kaupunki tonttisi lunastaa (ja siihen sillä onkin oikeus) niin lunastustoimituksessa toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä määräävät käyvän hinnan mukaisen lunastuskorvauksen. Käyvällä hinnalla tarkoitetaan hintaa mitä kiinteistöstä myyntitilanteessa todennäköisesti maksettaisiin. Käytännössä arvon määritys tehdään perustuen toteutuneisiin kiinteistökauppoihin paikkakunnalla ja jos tilalla on rakennus niin sen osalta rakennuskustannuksiin (vähennettynä rakenteiden kulumalla (ns. ikä ja kuntovähennys)) Maa ja metsätalousmaalla käytettäsiin myös muita menetelmiä mutta tässähän ei liene ole kyse sellaisesta alueesta.

Lunastushinnan arvioinnissa ei kuitenkaan saa ottaa huomioon lunastavan yrityksen aiheuttamaa hinnanmuutosta. Lunastava yritys on tässä kaavoitus ja lunastushinnassa ei oteta huomioon kaavan aiheuttamaa arvonnousua tai laskua. Tässä tapauksessahan kaava on aiheuttanut arvonlaskun (rakennusoikeus on menetetty kun alue on merkitty puistoksi) ja arvo määrätään kaavoitusta edeltäneen tilanteen mukaan.

Siten siis lunastushinta on todennäköisesti suurempi kuin verotusarvo (verotusarvot on yleens merkitty alakanttiin) mutta voi olla sama tai vähemmänkin kuin verotusarvo. Verotusarvoa ei käytetä ollenkaan arvioinnin lähtökohtana.