Tuolta yhdestä keskustelusta:
"Etuvetoista autoa ohjataan ääritilanteissa kaasua käyttämällä ts.vedättämällä"
Tä? Tollasesta en ole kuullutkaan! Rallimiehet painaa mutkassa jarrua>massan siirto>pito paranee.
Sivililiikenne>kytkin pohjaan>rengas ohjaa.
Tuota ohjetta seuraamalla penkka pölisee, jos ei ole vastaantulioita.
"Etuvetoista autoa ohjataan ääritilanteissa kaasua käyttämällä ts.vedättämällä"
Tä? Tollasesta en ole kuullutkaan! Rallimiehet painaa mutkassa jarrua>massan siirto>pito paranee.
Sivililiikenne>kytkin pohjaan>rengas ohjaa.
Tuota ohjetta seuraamalla penkka pölisee, jos ei ole vastaantulioita.
Vastaukset 15
Vanhimmat
jarrua ja oikealla kaasua! kannattaisi todella opetella tuntemaan se kulkupeli, jolla ajetaan ja siinä vois samalla kokeilla noitakin juttuja
Niin kenny hyvä. Etuvetoista todellakin ohjataan sekä kaasulla että jarrulla. Ei kannata viisastella asioista, joista ei riittävästi tiedä.
Ei mikään ihme että onnettomuuksia sattuu liukkailla keleillä, kun joku viel uskoo tuommosiin legendoihin. No, eikai ne siä autokoulussa mistää mitää tiä.. turha paikka, vai mitä?
Suoraan pääsee jos polkasee liukkaalla kaasun pohjaan. Meinaten sitte mennään sinne minne mihin massa on menossa. Luistava pyörä ei ohjaa. Kuivalla asfaltilla taas asialla ei oo mitää väliä, ellei sitte satu olemaan moottoriteho yli 150kw ilman luistonestoja etuvetoisessa. Jos tuntuu että auto alkaa mutkasa luistelemaan, ni reippaasti va kytkin pohjaan ja yrittää ohjaamalla pitää auto tiellä, ja tarvittaessa kykenee vähä muuttamaan suuntaa ettei nyt ihan kaiken suurimpaan puuhun törmää jos tilanne on toivoton. jos hyppäät jarrulle tai kaasulle, istuu herra newton auton rattiin.
Etuvetoista joka lähtee takapää luistoon vedätetään rauhallisesti(mitä se ikinä onkin) kaasulla jotta se oikeaa
Ihan tosi? Minäkun luulin että ohjataan luiston suuntaan.
Taidat olla vähän on off -tyyppinen? Eli aina on joku poljin joko pohjassa tai sitten ei paineta poljinta ollenkaan.
Suosittelisin kuitenkin joskus edes yrittämään autolla ajoa. Tässä tapauksessa etuvetoisen. Tai sitten pitämään turvan kiinni asioista, joista ei ole mitään kokemusta.
Tiedoksi; auton polkimet (kuten ohjauskin) ovat ns.säädettäviä - eli niillä on ääriasentojen välillä useita eri vaihtoehtoja. Mikäli ihmisellä on minkäänlaista taipumusta kehittyä turvalliseksi autokuskiksi, niin näitä ko.toimilaitteita oppii käyttämään portaattomasti jo ensimmäisen ajotunnin aikana autokoulussa.
Auton ohjautuvuuden kannalta sutiva pyörä ei tarkoita samaa kuin jarrutuksessa lukkiintunut pyörä. Ensimmäisessä tapauksessa auton moottori tuottaa tehon, joka pyrkii muuttamaan auton kulkusuuntaa - yllätys yllätys - vetävien renkaiden suuntaan (sudittamalla pääsee mm.paikaltaan liikkeelle). Lukkojarrutustilanteessa autoon ei puolestaan vaikuta mitään kulkusuunnasta poikkeavia voimia, ainoastaan nopeusvektorin suuntainen hidastava voima.
Voi voi, kannattaisi kenny lopettaa ennen kuin tekee itsensä lopullisesti naurunalaiseksi.
Kyse oli nyt siitä, voidaanko etuvetoista hallita kaasun käytöllä, kyllä voidaan. Minusta tuntuu että olet suoraan autokoulun penkiltä tänne luikahtanut nuori mies, joka haluaa päteä tietämyksellään.
Itse käytän pääsääntöisesti kaasun säännöstelyä etuvetoisen yliohjautuvuuden hallintaan. Kytkin polkaistaan pohjaan vasta todella tiukassa paikassa. Siinä ei tarvita edes valtavia moottoritehoja, sopiva vaihde riittää.
Maantieliikenteessä tapahtuva ääritilanne voi olla asia erikseen, se on tapauskohtaista puuhaa siellä kenny hyvä.
Ku auto lähteee luistelemaan, tapahtuu ylireagointi. Se on fakta. Se kaasun polkemisen vaikutus riippuu auton moottoritehosta ja pidosta . Jos on uudet talvirenkaat ja hyvä keli ni sillä kaasun polkemisella ei ole yhtää mitää merkitystä. Jos on moottorissa voimoo, liukasta ja ne 5 vuotta vanhat nastat missä on vielä 80% nastoi jäljel, nii penkassa on jos kaasua polkaset. jarruttamalla voi erittäin vähän saada hidastettua, mutta suuri riski ohjauskyvyn menettämiseen.
"Auton ohjautuvuuden kannalta sutiva pyörä ei tarkoita samaa kuin jarrutuksessa lukkiintunut pyörä." Eih.. Kuinkahan tämänkin nyt sanoisi nätisti... Autossa on tasauspyörästö. Jos autossa ei ole niitä ajonvakautusjärjestelmiä ja luistonestoa, mitkä muute pitäs kieltää lailla, ni silloin toinen pyörä sutii. Sutivan pyörän sivuttaispito on puhdas 0. Eli siis auton etupään sivuttaispito on tuossa tapauksessa parhaimmillaan 50% siitä, misä se olisi silloin kun pyörissä ei olisi luistoa. Eli auto löytyy hiukan eri paikasta penkasta kuin paniikki jarrutuksessa, mutta syvemmältä. Autokouluun?
Ei mikään ihme jos ei tiellä pysytä.
Ku pääsin inttämisessä hyvään vauhtiin.
Autokoulusta aikaa 12 vuotta ja tähän päivään mennessä on pysytty tielllä ilman ongelmia.
Minkähänmoinen popeda sullaki oikeen on? Mun käsittääkseni on tavoiteltavaa että sen taka-akselin sivuttaisluisto saadaan loppumaan. Se onnistuu parhaiten lyhyellä terävällä vastaohjauksella.
Vai oletko sä jäällä ajeleva 15 vuotias finninaama?
"Sutivan pyörän sivuttaispito on puhdas 0"
Tuo ei ole teoriassakaan mahdollista, koska sekä liike-, että lepokitkakerroin on aina isompi kuin 0.
Kokeileppa liukkaalla lähteä pysähdyksistä etuvetoisella pyörät linkussa sudittamalla. Teoriasi mukaan auton pitäisi lähteä kohtisuoraan eteen päin. Lähteekö se? Aivan, ei lähde suoraan, vaan lähtee vedon suuntaan. Tästä juuri on kyse, kun etuvetoautoa ohjataan 'vedättämällä'.
"Autokouluun? Ei mikään ihme jos ei tiellä pysytä."
Eiköhän kaikki yleisillä teillä autoilevat ole käyneet autokoulun. Kyse on nimenomaan siitä, että lukemalla ei opi ajamaan autoa. Se pitää opetella.
Nii, onko se sitten 0.01 ja 0 se kitkakerroin jäällä sutivasa pyöräsä, pieniä kitkoja jos niinku ohjata meinaa ajoneuvon liikenopeuden ollessa esim. 70km/h.
Massan siirron ymmärrän mutta tuota vedättämishommaa en oikke käsitä. Jos pensamoottorin moottoriteho on luokkaa 90hv, ja ajelet 90km/h viitosvaihteella, nii ei se oikeen mitää tapahdu ku kaasua polkasee, jos on renkaat kunnossa. Tehokkaammalla etuvetoosella huonoilla renkailla liukaalla saat etupään helposti hallitsemattomaan luisuun. Onnistuneilla ohjausliikkeillä voit saada luiston hallitaan ja selvtettyä vaaranpaikan, taikka minimoitua syntyvät vahingot.
Autokouluun sen takia että urbaani legendat vähä vähenis, ja opittaiiin ajamaan kelin mukaan ja ajamaan ennakoivasti, jos ei muuta nii ennakoimalla sästää yllättävän palio bensaa ja jarruja.
Tee sinä vaan teräviä ohjausliikkeitä sitten kun pääset auton rattiin,epäilen nimittäin että et ole ajanut autoa vielä edes autokoulussa sen verran tietämätöntä on kirjoituksesi.
"Etuvetoista autoa ohjataan ääritilanteissa kaasua käyttämällä ts.vedättämällä"
Tämä on täysin totta. Tietysti pitää myös ohjata luiston suuntaan. Kokeileppa ajaa liukasta kaarretta. Siinä etuvetoautolla kun vedättää, ei perä lähde irti, mutta jos päästät kaasun pois, niin perä irtoaa (jos vauhtia on riittävästi). Tuossa huomaa sen vedättämisen edun. Ja sen verran aikanaan tuli etuvetoautolla jääratoja koluttua, että luulen tietäväni hieman mistä puhun. Jos ei usko tuota vedättämisjuttua, niin kannattaa käydä jossain radalla kokeilemassa sitä ihan käytännössä. Kun esim. mutkassa lähtee perä irti tiestä, niin kääntää luiston suuntaan ja antaa samalla kaasua sopivasti, niin jo oikeaa.
Ne jäärata nastat on vähä eri asia ku kitkarenkaat.
Radalla tuo toimii, mutta sen saa suosista unohtaa siviililiikenteessä. Maantie ei ole kilparata. Lisäksi auton mitat, pyörän asentokulmat ja akselimassat vaikuttaa siihen että lähteekö takapää alta vai puskeeko se. Ja tietenki se että kuinka paljo sulla on kuormaa ajoneuvossa. lisäksi luisto nopeudella 80km/h ja nopeudessa 30 km/h ovat melkolailla erilaisia.
Nyt on ollut kyse auton käyttäytymisestä ja sen hallinnasta luistotilanteesa. Ei siitä missä sillä ajetaan.
Ajaa autolla sitten radalla tai kadulla, niin samat luonnonlait pätevät molemmissa. Lisäksi auto on tyhmä. Se ei tiedä missä sillä ajetaan. Ainoa muuttuja on kuljettaja.
Radalla voi lipsauttaa turvallisesti penkkaan. Liikenteessä välttämättä ei. Sen vuoksi kannattaa opetella sitä autonhallintaa radalla. Auton lähtiessä yllättäen puskemaan/sivuluisuun ei ole aikaa miettiä akselimassoja ja pyörän asentokulmia. Selkäytimestä lähtevät refleksinomaiset taidot ovat silloin ratkaisevassa roolissa.
Mutta onhan se ikävä tosiasia, että aika harvalla on nykyään mahdollisuus harjoitella liukkaalla ajoa turvallisissa olosuhteissa riittävästi.