Tässäpä meikäläisen tarina:
Olen seurustellut mieheni kanssa vajaan 3 vuotta olemme kummatkin vielä alle kolmekymppisiä ja kun aloitimme seurustelun seksi oli todella hyvää. Sitten se hiipui ja hiipui. Tällä hetkellä olen ollut jo 2 kk ilman. En enää jaksa tehdä aloiteitta, kun mieheni tekee selväksi ettei huvita. Viime kerralla ei enää edes seissyt. Mies vannoo, ettei syy ole minun, vaan hänellä halut mennyt. Ei edes vedä käteen eikä halua muita. Ei vaan halua ylipäätänsä. Tätä vaihetta jatkunut n. vuosi. Kiihkeää oli aluksi. Puhuttu on itsemme puhki eikä puhuminen auta. Mies ei suostu menemään terapeutille, ei suostu parisuhdeterapiaan, ei suostu edes lukemaan näitä keskustelujuttuja tai Sexpon neuvopalstoja. Ei vaan suostu tekemään asialle yhtään mitään.
Nyt olemme päätyneet asumuseroon jatkaen kuitenkin seurustelua. Yritämme ottaa etäisyyttä, jotta mm. seksiongelmat selviäis. Rakastan häntä syvästi enkä haluaisi lähteä, mutten halua elää ilman seksiäkään. Piste. Viime kerralla sanoin miehelle, että pallo on nyt seksin suhteen hänellä. En aio puhua asiasta ja hänen tulee tehdä aloite, jos siltä tuntuu. Hiljaa mielessäni päätin, että odotan 3 kk ja jos ei sinä aikana tilanne muutu, lähden kävelemään.
Nyt haluaisin kuulla onko täällä ketään, jonka ongelmat olisi selvinneet? Miten tämä tapahtui?
Oma tilanteeni on siis se, että halua on aluksi ollut ja haluttomuudesta on puhuttu. Eli kyse ei ole puhumattomuudesta tai luonnollisen kemian puutteesta. Miehellä ei myöskään ole toista eikä kuulemma minun ulkonäköni ällötä.
Olen seurustellut mieheni kanssa vajaan 3 vuotta olemme kummatkin vielä alle kolmekymppisiä ja kun aloitimme seurustelun seksi oli todella hyvää. Sitten se hiipui ja hiipui. Tällä hetkellä olen ollut jo 2 kk ilman. En enää jaksa tehdä aloiteitta, kun mieheni tekee selväksi ettei huvita. Viime kerralla ei enää edes seissyt. Mies vannoo, ettei syy ole minun, vaan hänellä halut mennyt. Ei edes vedä käteen eikä halua muita. Ei vaan halua ylipäätänsä. Tätä vaihetta jatkunut n. vuosi. Kiihkeää oli aluksi. Puhuttu on itsemme puhki eikä puhuminen auta. Mies ei suostu menemään terapeutille, ei suostu parisuhdeterapiaan, ei suostu edes lukemaan näitä keskustelujuttuja tai Sexpon neuvopalstoja. Ei vaan suostu tekemään asialle yhtään mitään.
Nyt olemme päätyneet asumuseroon jatkaen kuitenkin seurustelua. Yritämme ottaa etäisyyttä, jotta mm. seksiongelmat selviäis. Rakastan häntä syvästi enkä haluaisi lähteä, mutten halua elää ilman seksiäkään. Piste. Viime kerralla sanoin miehelle, että pallo on nyt seksin suhteen hänellä. En aio puhua asiasta ja hänen tulee tehdä aloite, jos siltä tuntuu. Hiljaa mielessäni päätin, että odotan 3 kk ja jos ei sinä aikana tilanne muutu, lähden kävelemään.
Nyt haluaisin kuulla onko täällä ketään, jonka ongelmat olisi selvinneet? Miten tämä tapahtui?
Oma tilanteeni on siis se, että halua on aluksi ollut ja haluttomuudesta on puhuttu. Eli kyse ei ole puhumattomuudesta tai luonnollisen kemian puutteesta. Miehellä ei myöskään ole toista eikä kuulemma minun ulkonäköni ällötä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihmetellä että miten ne haluttomat naiset päätyy aina yhteen halukkaan miehen kanssa ja päinvastoin. Elämä on kummaa.
Tsemii sulle, viagraa voisi tietty kokeilla mut ennenkaikkea se pääkoppa kuntoon, kun jokin ilmeisesti vaivaa.
kun mulla kävi noin, jätin miehen ja löysin paremman(ulkomaalaisen)hän ainakin jaksaa ja jaksaa ja haluaa ja on aivan loistava! ilman seksiä suhde on kaverisuhde!!!