Tulipa eilen mieleeni, kun uutisissa oli juttua monien CE-merkittyjen kelluntahaalarien toimimattomuudesta, että onkohan sama ilmiö iskenyt veneisiinkin. Venekataloogin mukaan näyttävät kaikki purjeveneet ihan muutamaa nostokölivenettä lukuunottamatta olevan valtamerikelpoisia (CE A). Oikein erityisesti ihmettelen jollalta näyttävän Tempo 28:n valtamerikelpoisuutta. Onko kenelläkään tietoa, mitä parhaaseen A ryhmään kuuluvilta veneiltä todellisuudesta vaaditaan?
Valtameripurret
Toope
207310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
esim. täältä
http://www.finnboat.fi/linked/fi/Fb_2_2004.pdf
DIS 12215-5 - Ditto - Part 5: Design
pressures, allowable stresses, scantling
determination ...
WD 12215-9 – Ditto – Part 9: Appendages
and rig attachment
Näistä standardin osista puhuessaan Finnboatin lehti kertoo, että:
"VTT:n kokemuksen mukaan rakennemitoituksen
tuntemus veneteollisuudessa
on yleisesti ottaen varsin
heikko ja siihen tulisi panostaa koulutuksella"
Tuskin VTT tarkoittaa Swanin (tai Balticin) suunnittelutaitoja. Onko siis VTT:n mukaan pienten suomalaisveistämöiden ja/tai -suunnittelutoimistojen rakennemitoituksen tuntemus on "varsin heikko"?
Jos näin on, tehdäänköhän osa suomalaisveneistä kuitenkin sillä MuTu-tuntumalla (Musta Tuntuu)?
Onhan siitä näillä palstoilla kyllä ennenkin jauhettu.
Mitäs tuosta, pääasiahan on, että lopputulos eli suomalaisveneet ovat kuitenkin keskieurooppalaisiin verraten laadultaan ylivertaisia. Tästä ei tingitä.
Niin, lisäkoulutushan on aina paikallaan itse kullekin. Muuten: moniko Swanin tai Balticin malleista on suomalaista designia? Lähes kaikissa malleissa sekä overall-suunnittelun että rakennesuunnittelun on tehnyt S&S, G. Frers, Judel&Vrolijk tms. Veistämöt (!) yleensä tekevät suunnitelmien mukaan, eikä työntekijöillä siellä enää ole paljon mahdollisuuksia tehdä omia ratkaisujaan.
Muuten 2: Mitä tarkoittaa "standardin osissa" maininta "Design pressures"?
Niinhän se on, Swanin ja Balticin laadun takana ovat nuo suuret, vanhat ja osaamisestaan tunnetut ulkolaiset suunnittelutoimistot. Tuskin se VTT näiden osaamista epäili.
Myös näiden veneiden "veistämöt" ovat riittävän suuria, jotta kaikki tarvittava osaaminen löytyy ja on ylläpidettävissä.
Toistetaan nyt vielä. Eiköhän tuo VTT:n epäily osaamisen tasosta kohdistunut johonkin muuhun osaan suomalaista veneteollisuutta kuin edellä mainitut Swan ja Baltic.
Kyllähän täälläkin tietoa ja osaamista riittää, mikäli sitä halutaan veistämöillä hyödyntää. Alan insinöörejä ja teknikoita on lukuisa joukko.
CE hyväksyntään en ole sen syvällisemmin perehtynyt, mutta sen saaminen edellyttää jo veneeltä tiettyä perusturvallisuutta.
Omat laajemmat kokemukseni ovat pohjoismaisen normiston ajoilta, tuorein opus hyllyssäni on yli vuosikymmenen takainen, VTT:n offsetpainossa painettu normisto Huviveneet alle 15 metriä. Sen pohjalta on helppo arvioida niin kölipulttien kuin takilankin kestävyyttä ja mahdollisia suunnitteluvirheitä. Tuskinpa CE-hyväksynnän myötä asioista on suuresti tingitty, vaikka norjalaiset jäivätkin Unionin ulkopuolelle?
Eniten epäilyä (ilman sarvia saatika hampaita) herättää sarjaveneiden "hinnat alkaen"- heloituksen keveys, vaikka valmistajat tunnettuja olisivatkin.
CE hyväksyntä ei vaadi mitään kokeita tai viranomaishyväksyntää.
Sen kyltin vain valmistaja tekee ja vakuuttaa noudattavansa eurooppalaisia stardardeja.
Tämä on faktaa. Teen näitä hommia työkseni.
En tiedä asiaa, mutta minulle on annettu ymmärtää, että yksittäisvenettäkään ei saa myydä ilman hyväksyntää. Eiköhän noita tarkastajia riitä veneitäkin mittaamaan, kun jo joka jyvälaaria ja valaitakin vahtivat..?
Purjeveneiltä vaaditaan jo ainakin B-luokassa kallistusmittaus ja varmasti myös muita asioita tarkistetaan samalla. Monen muun tuotteen CE-merkki on tosiaan vain valmistajan antama lupaus vaatimustenmukaisuudesta.
Okei, otan takaisin sen verran, että en toimi venealalla ja sen koukerot eivät ole täysin tuttuja.
Mutta yrityksemme tekee erilaisia mekaanisia laitteita niin teollisuudelle kuin kuluttajille.
CE- merkin edellytyksenä on ainoastaan yritysjohdon allekirjoittama vaatimustenmukaisuusvakuutus, millä vakuutetaan, että laite täyttää voimassa olevien standardien vaatimukset.
Tämän ulkopuolella ovat esim. henkilönostolaitteet, mitkä muun lainsäädännön mukaan pitää tyyppihyväksyttää ja tarkastuttaa.
Näin siis pääpiirteittäin, varmaan tulee saivartelevia vastauksia....
viimeisen kappaleen johtopäätökseen? Et kai vain olettanut niin?
Oli vaan aika voimakkaasti ilmaistu tuo "Tämä on faktaa. Teen näitä hommia työkseni."
Mä myönnän, olin väärässä.
Mutta kerro, jos tiedät, että kuka kyseisen kallistusmittausksen ja muut testit tekee ja hyväksyy?
Mä oon mm. myyntitykki. Ne nyt sanoo kaikkea...
http://www.veneily.fi/fi/huvivenedirektiivi/valmistaja/
http://www.veneily.fi/fi/huvivenedirektiivi/valmistaja/moduulijarjestelma.php
Tässä mainitaan, että valmistaja voi itse todentaa vaatimustenmukaisuuden, jos vene on D-luokassa tai alle 12 m ja C-luokassa. Toisin sanoen lähes kaikki purjeveneet ovat ilmoitetun laitoksen sertifoimia, sillä vain harva niistä on C tai D-luokassa.
Ilmoitettuja laitoksia Suomessa ovat ainakin VTT ja IMCI.
http://www.vtt.fi/palvelut/all/all_4/veneet_sertifiointi.jsp?lang=fi
http://www.imci.org/languages/englishlanguage/inspectors/inspIntroFin.html
meni näin
"Mitäs tuosta, pääasiahan on, että lopputulos eli suomalaisveneet ovat kuitenkin keskieurooppalaisiin verraten laadultaan ylivertaisia. Tästä ei tingitä."
Tuo johtopäätös on tämän keskustelupalstan asiantuntijoiden tuhansissa viesteissä vahvistama ja siten itsestään selvä: Suomalaisveneet ovat ylivoimaisia laadultaan ja sitä on turha asettaa kyseenalaiseksi.
Tässä tietoa nykyisistä stabiliteettivaatimuksista.
http://www.rya.org.uk/NR/rdonlyres/5DB6C105-D421-4A33-B7AE-07F31E275320/0/StabilityWebPage07_10_05.pdf
http://rorcrating.com/stix/stix.htm
Tuskin Tempo läpäisee nykyistä A-luokkaa. En tiedä pääseekö vanhat konstruktiot helpommalla (monelle veneelle mainitaan A(pre 2000). Kaikki muut Tempoa "vastaavat" veneet, kuten Ridas 26, Sun 2500, Degerö 28, Fisrt 21.7, 25.7, 27.7, Etap 24-30, FG28e jne. ovat B tai C luokassa.
Pienimpiä A-luokan veneitä ovat Ridas 31, Elan 31, Bavaria 30, Hanse 315 ja lähes kaikki muutkin 31 jalkaiset ovat A-luokassa (ei First 31.7 ja Oceanis 323).
Kyllähän noilla A-luokan veneillä pitäisi valtamerillä pärjätä, jos taidot riittää.
Kiitos linkeistä, täytyy tutustua paremmalla ajalla tarkemmin. Vähän aikaa sitten kuulin vaikeuksista saada Swan 411 A-kategoriaan ja juuri stabiliteetti oli kompastuskivenä, joten eivät taida vanhatkaan veneet päästä vähemmällä.
Olen itse ns. kakkostyössäni joutunut juuri näiden veneasioiden ja CE standardien kanssa tekemisiin - toki lähinnä käytännön tasolla - mutta kuitenkin. Siellä mielestäni kiinnitetään SUHTEESSA liikaa huomiota esim stabiliteettiin kuin itse konkreettiin ja todennettuun kestävyyteen.
Me emme ensin saaneet A luokitusta koska sitlooda tyhjentyi hieman liian hitaasti (kokoa 1200 x 650 x 550 ja veneen koko 12,10m x 3,25m) ja sitloodan täyttyessä kuitenkin vesi pääsi laitojen lautta ulos, eikä mennyt sisälle. Tyhjennysaukkoja suurennettiin ja aikaraja meni umpeen. Kun aloimme kertomaan hemmolle esim sitä, että "katso kun vinssitkin on tukevasti eikä varmasti lähde pahassakaan kelissä irti", ei asia saanut oikein kiinnostusta. Oltiin kiinnostutt enemmän matemaattisista asioista ja teoriatasosta (piirustuspöytä), eikä niinkään siitä mitä alus todela kestää. Sama oli rikauksen kanssa, ja nyt ymmärränkin miksi valmistajat tekevät tietyntyyppisiä rikejä valtamerille, jotka mielestäni eivät sinne kuulu.
On hyvä että meillä on järjestelmä, mutta hieman ihmetyttää kun aluksessa joka saa A merkinnän, on esim työvinssit suoraan kiinni _ruuvilla_ katossa ilman muuta 'varmistusta' kuin Sika. Pari kunnon myräkkää siellä mihin on luokitus myönnetty, niin on vinssit kainalossa. Tämä siis vain yksi esimerkki, joita on lukuisia.
Näitä sitten korjaillaan.... Mutta hyvä niin, sillä leipää riittää - ja varmaan vastaisuudessakin :)
Aikanaan olin tekemässä kauppaa eräästä one-off-paatista, joka oli pahuksen hyvin rakennettu, ja jossa vinssejä myöten kaikki oli tehty jykevämmän mukaan. Katsastustodistuksia hakiessamme törmäsimme ihan samaan juttuun: tyhjenevän avotilan normeja ei täytetty.
Jälkeenpäin, vasta kun olin oppinut jotain veneistä tuntemaan, jäi harmittamaan, että en ostanut venettä. Hyvin pienellä muutostyöllä olisin saanut loistavan paatin. Mutta nyt on turha rutista...
Joka tapauksessa on hyvä pitää mielessä, että vesillä jokainen kuitenkin liikkuu omalla vastuulla viime kädessä. Ja ne, joilla tietotaitoa on riittävästi, osaavat huomata veneet, joilla ei avomerelle kannata lähteä luokituksesta huolimatta - tai sitten uskaltavat liikkua veneillä, joille ei jostain syystä luokitusta ole myönnetty.
Tempon kohdalla väärältä tuntuvan luokituksen syy näyttäisi johtuvan siitä, että se on merkitty väärin Vene-lehden katsausnumeroon (sekä 2005 että 2006). Valmistajan kotisivuilla (Bellamer.com) ja Venemestarin Venekatalogissa sen luokaksi on merkitty B, mikä on varmaankin oikein. Bellamerin pitäisi tietysti olla vastuussa jakamastaan tiedosta.
Sinänsähän Tempo 28 on varsin sympaattinen konstruktio, ja oikeastaan ihmettelen sen menestyksen puutetta. Vene-lehti vertaili sitä 8/99 Finngulf 28:an - molemmat olivat tuolloin uusia - ja Tempo osoittautui purjehdusominaisuuksiltaan suorituskykyisemmäksi. Sisätilat olivat sen sijaan kehnommat. Nykymuodossaan Tempon sisätilat ovat järjestelty uudestaan, ja tilanne on aivan toinen. Esimerkiksi n. 190-senttiselle on makuutilaa niin keulassa, perässä kuin salongissakin, ja vessakin on nykyisin asiallinen.
Jostain syystä valmistaja haluaa myydä venettä vain askeettisena versiona, ehkä siitä ei haluta kilpailijaa firman tuontiveneille? Kunnollinen sisämoottori ja mukavuusvarustelu toki nostaisivat hintaa, mutta se pysyisi silti sekä edullisena että purjehdusominaisuuksiltaan hyvänä vaihtoehtona. Käsittääkseni siinä olisi potentiaalia olla hyvä vaihtoehto nykysuuntaukselle, jossa pienen ja edullisen(?) matkaveneen ominaisuuksissa pääpaino on liikaa sisätiloissa purjehdusominaisuuksien kustannuksella. Plussana olisi vielä se, että sekä suunnittelu että valmistus on suomalaista.
Tämä meni nyt varsinaisen aiheen ulkopuolelle, mutta ehkä alkuosa oli silti epäsuorasti vastaus kysymykseen. Ja siitä Tempostahan pitäisi tulla seuraavassa Venemestarissa jonkinlainen artikkeli.