... opiskelisin yliopistossa seuraavanlaisella aineyhdistelmällä?
Pääaine:
Kirjallisuus 15 20 20 20 (gradu) = 75 ov
Sivuaineet:
Filosofia 15 20 = 35 ov
Puheviestintä ja draamapedagogiikka 6 9 = 15 ov
Yleinen teologia 15 20 = 35 ov
Yhteensä siis 160 ov eli filosofian maisterin tutkinto.
Eikös asia ole niin että ilman kasvatustieteen opintoja ei voi toimia opettajana?
Mihin ammattiin siis valmistuisin tällä aineyhdistelmällä?
Pääaine:
Kirjallisuus 15 20 20 20 (gradu) = 75 ov
Sivuaineet:
Filosofia 15 20 = 35 ov
Puheviestintä ja draamapedagogiikka 6 9 = 15 ov
Yleinen teologia 15 20 = 35 ov
Yhteensä siis 160 ov eli filosofian maisterin tutkinto.
Eikös asia ole niin että ilman kasvatustieteen opintoja ei voi toimia opettajana?
Mihin ammattiin siis valmistuisin tällä aineyhdistelmällä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Paha tohon on mennä mitään sanomaan, kun ei sieltä yliopistosta valmistuta mihinkään ammattiin! Sehän se juju just onkin. Suuri osa tuntemistani yliopistosta valmistuneista toimii muulla alalla kuin mistä ovat valmistuneet. Yliopisto antaa pätevyyden moniin virkoihin ja toivottavasti sellaisia taitoja ja tietoja, joita pystyt työelämässä hyödyntämään.
Joo, yhdistelmäsi näyttää varsin hyvältä ja kiinnostavalta, vaikkakin tosin melkoisen vaativalta: sinullahan on tuossa nimittäin kaksi laajaa sivuainetta, kun normaalisti niitä tehdään yksi; kukaan ei tietenkään kiellä opiskelemasta niin paljon kuin vain haluaa, sillä tuo 160 ov:a on tosiaan vain minimi :) Myös itselläni on tavoitteena saada tutkintooni, joko kaksi laajaa sivuainetta (viestintätiede tai kasvatustiede filosofia) tai sitten tehdä yhdestä sivuaineesta 60 ov:a eli myös syventävät opinnot.
Jaa ja sellainen juttu, että olet unohtanut tuosta ns. yleisopinnot, joita tutkinnossa on aina, hivenen tutkinnon rakenteesta riippuen, n. 16-24 ov:a. Tutkintosi kasvaa siis tämän verran lisää.
Mutta siis tuolla aineyhdistelmällä ja (tietysti) riittävän hyvillä arvosanoilla voisit varsin hyvin hakeutua esim. kirjallisuustieteen tutkijaksi. Filosofia ja teologia ovat varsin hyviä sivuaineita kirjallisuuden oheen. Etenkin kirjallisuustieteen opinnoissa huomaat, että vankka filosofian tuntemus auttaa ja paljon. Ja toisaalta, hermeneutiikkahan (tekstien tutkimus/tulkinta) on alunperin tarkoittanut nimenomaan uskonnollisten tekstien tulkintaa.
Toisaalta tuollainen aineyhdistelmä sopii hyvin vaikka kulttuuritoimittajalle, kustannusalalle työskentelvälle jne.
Jos humanistiksi ryhdyt, niin silloin on oikeastaan turha huolehtia siitä millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa soveltuvuuden. Humanistinen koulutus pyrkii etupäässä takaaman mahdollisimman laajan yleistiedon ja ymmärtämyksen nimenomaan kulttuurin (laajassa merkityksessä) saralla, eikä niinkään toimimaan välineenä työelämään pääsyn takaamiseksi.
jos itse aattelee töitä tehdä, kauppojen kassat on sellasia joihin pääsee.
Tuollaiset kommentit ovat jokseenkin ala-arvoisia ja tyystin merkityksettömiä. Kaikki kun eivät halua seurailla ns. massakoulutuksen linjoja ja valmistua kaupalliselle- tai sosiaalialalle.
Tänks! :)
ei yleisopintoja ole aina paljoa!
mulla esim. tutkintooni kuuluu yleisopintoja vain 6 ovaria (ruotsi 1, viestintä 1, enkku 1 ja atkpassi 3).
Joissain aloissa sitten on taas ihan tavan kurssei "yleisopintoina" jolloin se on tietty sitten korkeempi (ihmettelen vain miks ne ei sisälly approon tai cumuun suoraan? no samapa se, sillonhan ei tarvii ottaa niiin paljoo niit valinnaisii täydentämään tutkintoa 160ov:hen asti)
Joissakin paikoissa on todella paljon yleis/viestinnän opintoja. Esimerkiksi meillä on viestintää ~15ov, siihen päälle muut yleisopinnot 10-15ov, eli yhteensä noissa on jo parin appron verran opiskeltavaa..
Opettajuudella tarkoitit kaiketi aineenopettajaa, et luokanopettajaa? Aineenopettajaksi päästäksesi (ja nyt tarkoitetaan viran saamista; tuntiopettajana voi toimia ilman pätevyyttä) sinun on suoritettava maisterin tutkinto ja siihen sisältyen tai niiden ulkopuolella
a) opettajan pedagogiset opinnot 35 ov (eivät ole mitä tahansa pedagogiikkaa, vaan tietty vahvistettu kokonaisuus, jonka suorittamisoikeus pitää saada. suorittamisoikeuden saamisen helppous riippuu koulutusalasta, esim. teologeilla on tiukka valinta uskonnonopettajan koulutusohjelmaan, matemaatikkoja ei tahdota saada tarpeeksi).
b) vähintään 55 opintoviikkoa siinä aineessa, jonka haluat ensimmäiseksi opetettavaksi aineeksesi
c) vähintään 35 opintoviikkoa siinä aineessa, jonka haluat toiseksi opetettavaksi aineeksesi (ei pakollinen)
Huomaa myös, että kohtien b) ja c) opinnot voivat olla rajoituksenalaisia. Niissäkin pitää varmistaa, että opinnot tuottavat mainitun pätevyyden. Esim. sosiaalipsykologian opinnot eivät säännönmukaisesti anna psykologian opettajan pätevyyttä.
Lisäksi on aineyhdistelmiä, joissa tuo 55 ov ei riitä. Näitä on juuri äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia ja yhteiskuntaoppi, joissa täytyy tehdä opinnot molemmista aineista.
Mainitsemasi aineyhdistelmä ei siis anna vanhemman lehtorin pätevyyttä, mutta laajentamalla filosofian opintoja syventävillä opinnoilla (eli teet ne 55 ov) valmistuisit filosofian aineenopettajaksi jolla olisi uskonto toisena aineena. Jos täydentäisit teologian opintojasi 55 ov:oon voisit opettaa uskontoa ensimmäisenä aineena. Uskonto filosofia on melko hyvä yhdistelmä. Jos haluat äikänmaikaksi, niin suomen kieltä pitäisi lukea tuohon käsittääkseni sivuaineellinen eli 35 ov.
Puheviestintä ja draamapedagogiikka ovat hyviä ammattitaitoa lisääviä opintoja, vaikkei niitä aineina opetettaisikaan.
Niin ja valmistumisesta: humanistin työllistymistie on harvoin tasainen ja suora, mutta täytyy muistaa, että hyväksi voi tulla vain siinä, mistä todella pitää. Opiskelu ja sen myötä kasvava maailmankuva ovat itseisarvoja, joita pitää tavoitella niiden itsensä takia. Töitä kuitenkin löytyy, kunhan on aktiivinen, hankkii työkokemusta opiskeluaikanaan, kehittää eri taitojaan, kiinnostuu asioista, tutustuu ihmisiin, verkostoituu, tarttuu tilaisuuksiin ja tyytyy keskimääräiseen palkkatasoon ;).
Tsemppiä!!
Frater