Harmaa Norjan Hirvikoirista..

Mietin tässä sitä että mikä on kasvattajien ja muidenkin pentujen myyjien kanta siihen että myydäänkö koiria kaupunkikotiin? Olen pidempään halunnut harmaan norjan hirvikoiran mutta aloin miettiä että liekkö minulle suostutaan sellaista myymään kun asun kaupungissa kerrostaloasunnossa. Liikuntaa kyllä harrastan ja tulisi sen koiran kanssa kuljettua mutta tuskin se ikinä metsästäisi, minun kanssa ainakaan. Pihakoiraksi en tahtoisi vaan itselle kaveriksi. Onko niin ettei minulle koiraa suostuta antamaan/myymään?
213327
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Siihen on kyllä ihan oikeat syyt, miksi koirarodut on jaoteltu mm. palvelus-, metsästys- ja seurakoiriin. Pää sekoaa metätyskoiralta jos ei se saa seurata viettiään, ja siitä seuraa tod.näk. vaan luonnehäiriö ja joudut lopettamaan sen.

Äänestä
  • On toki helpompia koiria kaupunkikoiraksi kuin metsästysviettinen koira. se kun karkaa maaseudulla niin hukassa olet. Milloin meinaat saada takaisin. Ota sellainen rotu joka pysyy irtiollessaankin lähelläsi.
    Mutta tuo että voiko koiraa pitää kaupungissa. Tottakai, miten se poikkeaa siitä että ne on häkeissä. Ja jos se on aina sisäkoira niin ei kasvata sellaista pohjavillaa kuin ulkokoira. Mutta muuten en ottaisi tuota rotua.

    Äänestä

  • Jolla nämä harmaamiehet sanoo ettei tee mitään. Niin sittenhän se olisi oiva kaupunkikoira.
    Hahahahahaa. Ne on ihan huuhaata ne suumerkit.

    Äänestä

  • mutta kirjoitti:

    On toki helpompia koiria kaupunkikoiraksi kuin metsästysviettinen koira. se kun karkaa maaseudulla niin hukassa olet. Milloin meinaat saada takaisin. Ota sellainen rotu joka pysyy irtiollessaankin lähelläsi.
    Mutta tuo että voiko koiraa pitää kaupungissa. Tottakai, miten se poikkeaa siitä että ne on häkeissä. Ja jos se on aina sisäkoira niin ei kasvata sellaista pohjavillaa kuin ulkokoira. Mutta muuten en ottaisi tuota rotua.

    Tiedän kyllä ettei harmaasta ikinä tule sellaista jota voi irti kävelyttää, enkä sitä tekisikään. Uskoisin kyllä että jos sen koiran pitää pennusta asti kaupunkikoirana niin se on ihan tyytyväinen, mietin nyt vain että suostuuko kasvattajat minulle sellaista antamaan. Eipä sillä ettenkö voisi ottaa sellaisesta pentueesta joka on vain sattunut syntymään eikä ole mitenkään suunniteltu, en papereita tai vastaavia vaadi kun en mitään näyttelykoiraa tahdo enkä itse kasvattajaksi aio alkaa.

    Mutta siis, olen ollut harmaiden kanssa tekemisissä ja luonteeltaan loistava rotu ja kaunis koira. En halua mitään pikkuräksyä tai tipsuttavaa puudelia vaan koiran joka näyttää koiralta, mielellään jonkun pohjoisen näköisen rodun. Jos joku sattuu tietämään jonkun hyvän vaihtoehdon harmaalle niin kertokaa toki.

    Äänestä

  • dinaa kirjoitti:

    Tiedän kyllä ettei harmaasta ikinä tule sellaista jota voi irti kävelyttää, enkä sitä tekisikään. Uskoisin kyllä että jos sen koiran pitää pennusta asti kaupunkikoirana niin se on ihan tyytyväinen, mietin nyt vain että suostuuko kasvattajat minulle sellaista antamaan. Eipä sillä ettenkö voisi ottaa sellaisesta pentueesta joka on vain sattunut syntymään eikä ole mitenkään suunniteltu, en papereita tai vastaavia vaadi kun en mitään näyttelykoiraa tahdo enkä itse kasvattajaksi aio alkaa.

    Mutta siis, olen ollut harmaiden kanssa tekemisissä ja luonteeltaan loistava rotu ja kaunis koira. En halua mitään pikkuräksyä tai tipsuttavaa puudelia vaan koiran joka näyttää koiralta, mielellään jonkun pohjoisen näköisen rodun. Jos joku sattuu tietämään jonkun hyvän vaihtoehdon harmaalle niin kertokaa toki.

    koiraksesi: Suomenlapinkoira. Kiltti, tottelevainen, ihmisystävällinen ja mikä tärkeintä: aidosti suomalainen! Sitä en kylläkään tiedä, miten sopeutuu kerrostaloon, mutta paimenkoira kun on, ei välttämättä kauheita konflikteja tiedossa. Joskin virikkeitä tämä koira kaipaa: ei ulkokoiraksi (kaipaa ihmisen läheisyyttä) mutta ei myöskään sohvaperunaksi.

    Äänestä

  • dinaa kirjoitti:

    Tiedän kyllä ettei harmaasta ikinä tule sellaista jota voi irti kävelyttää, enkä sitä tekisikään. Uskoisin kyllä että jos sen koiran pitää pennusta asti kaupunkikoirana niin se on ihan tyytyväinen, mietin nyt vain että suostuuko kasvattajat minulle sellaista antamaan. Eipä sillä ettenkö voisi ottaa sellaisesta pentueesta joka on vain sattunut syntymään eikä ole mitenkään suunniteltu, en papereita tai vastaavia vaadi kun en mitään näyttelykoiraa tahdo enkä itse kasvattajaksi aio alkaa.

    Mutta siis, olen ollut harmaiden kanssa tekemisissä ja luonteeltaan loistava rotu ja kaunis koira. En halua mitään pikkuräksyä tai tipsuttavaa puudelia vaan koiran joka näyttää koiralta, mielellään jonkun pohjoisen näköisen rodun. Jos joku sattuu tietämään jonkun hyvän vaihtoehdon harmaalle niin kertokaa toki.

    Aivan höpöä meidän harmaa neiti asustelee rivarissa ja voidaan oikein mainiosti lenkkeillä metsässä koira vapaana. ei mitään onkelmaa.. myös pysyy anoppilassa pihapiirissä samoin mökillä ja appiukon tykönä.. Tekee pienen retken metsään mutta on aina huutoetäisyydellä. Pari viikkoa sitten kokeilin yöllä ihan taajamassa kuljettiin niin että koiruus vieressä vapaana.. Ei mitään temppuja seuraa minua minne vain.

    Äänestä

  • anzu kirjoitti:

    Aivan höpöä meidän harmaa neiti asustelee rivarissa ja voidaan oikein mainiosti lenkkeillä metsässä koira vapaana. ei mitään onkelmaa.. myös pysyy anoppilassa pihapiirissä samoin mökillä ja appiukon tykönä.. Tekee pienen retken metsään mutta on aina huutoetäisyydellä. Pari viikkoa sitten kokeilin yöllä ihan taajamassa kuljettiin niin että koiruus vieressä vapaana.. Ei mitään temppuja seuraa minua minne vain.

    Ilmeisesti olette saaneet norjan harmaiden joukosta tuollaisen erikoisen yksilön, joka ei omaa minkään laista viettiä riistan perään. Kyllä hyvätkin hirvenhaukkujat ovat yleensä pentuina tuollaisia 'saappaan kiillottajia', mutta kärsivällisellä koulutuksella metsissä irtipitoaikana se yleensä korjaantuu. 2v harmaa yleensä jo on minuutteja poissa näkyvistä. Ja sitten ne innostuvat lisää, kun löytävät jotain riistaa tai edes niiden jälkiä/hajuja. Pian ne alkavat irti ollessaan aktiivisesti hakemaan näitä hajuja.

    Äänestä

  • Harmaa kirjoitti:

    Ilmeisesti olette saaneet norjan harmaiden joukosta tuollaisen erikoisen yksilön, joka ei omaa minkään laista viettiä riistan perään. Kyllä hyvätkin hirvenhaukkujat ovat yleensä pentuina tuollaisia 'saappaan kiillottajia', mutta kärsivällisellä koulutuksella metsissä irtipitoaikana se yleensä korjaantuu. 2v harmaa yleensä jo on minuutteja poissa näkyvistä. Ja sitten ne innostuvat lisää, kun löytävät jotain riistaa tai edes niiden jälkiä/hajuja. Pian ne alkavat irti ollessaan aktiivisesti hakemaan näitä hajuja.

    auz meidän haukku on just 2v.. mä kun ajattelin että se on tuollainen aina ettei lähde minnee kauas.. vaikea uskoa että se vielä muuttuisi kun pentuna karkaili ja lopetti sen ennen yhden vuoden ikää.. Tätä ei olla koulutettu metsälle eikä olla haluttukaan. Metsässä kyllä lenkkeilemme paljon..

    Äänestä

  • anzu kirjoitti:

    auz meidän haukku on just 2v.. mä kun ajattelin että se on tuollainen aina ettei lähde minnee kauas.. vaikea uskoa että se vielä muuttuisi kun pentuna karkaili ja lopetti sen ennen yhden vuoden ikää.. Tätä ei olla koulutettu metsälle eikä olla haluttukaan. Metsässä kyllä lenkkeilemme paljon..

    Jos koira käy kissan, ratsastajan, pullasorsan lammaslauman, lasten kanin tai jonkin muun kimppuun, niin ainahan voit käyttää sitä vakiselitystä, että ei se koskaan ennemmin.
    Tai sitten voit tehdä niinkuin me teemme. pidämme nimittäin aina kaikki harmaat koiramme kytkettynä 1.1. - 19.8. kun ne eivät ole aitojen sisällä. Me emme selittele. Koirat on eläimiä. Eläimistä ei koskaan voi mennä takuuseen.

    Äänestä

serkullani on rivitalossa karhukoira, joka oli tarkoitus pitää sisäkoirana. Ikävä kyllä koira ei sopeutunut sisälle kunnolla, vaikka pennusta asti pidettiin. Jotenka nyt on sekä ulkona, että sisällä ja onneksi oli mahdollisuus pitää myös ulkokoirana. Tietenkin koira tottuu sisällä oloonkin, jos sitä ihan pienestä asti siellä pitää. Mutta koska metsästysvietti on erityisen korkea rodusta johtuen, täytyy koiralle keksiä erilaisia aktiviteetteja jottei se tylsisty tai pura viettiään väärään tarkoitukseen. Haukullinen on perehtynyt rotuun enemmän, jospa sattuisit kuulemaan sieltä suunnalta kommenttia.

Äänestä
  • En minäkään pidä hyvänä valintana harmaata kaupunkiin. Sisällä pitäminen ei ole ongelma. Kuten joku jo sanoikin, niin koira tottuu aika hyvin lämpimässä oloon ja kasvattaa turkkinsa sen mukaisesti. Ongelma tulee vietistä. Se tulee geeneissä, eikä häviä mihinkään. Ei toki voimistu, jos ei sitä pyritä vahvistamaan, mutta kyllä se haukkuminen ja pysäyttäminen on verissä. Pysähtymään pitää saada niin kissa, auto, hevonen, lenkkeilijä ja moottorikelkkakin.
    Olen läheltä seurannut mäyräkoiraa, joka oli mummulla soffakoirana. karkaili välillä luontoon. Myöhemmin vaihtoi kotia ja aloitti rotunsa mukaisen harrastuksen. Luolavalio tuli välittömästi ja perässä tuntuu tulevan muitakin valioita, joihin tarvitaan riistaviettiä. Vietti ei ollut kadonnut mihinkään.
    Voisin ajatella kaupunkioloihin vain jotain yksilöä, josta olisi lukuisten yritysten jälkeen todettu, että ei omaa minkään laista viettiä riistan perään. Niitäkin on, mutta harmaissa huomattavan pieni prosentti. Niitä saa metsästäjiltä taatusti halvalla.

    Äänestä

  • Harmaa kirjoitti:

    En minäkään pidä hyvänä valintana harmaata kaupunkiin. Sisällä pitäminen ei ole ongelma. Kuten joku jo sanoikin, niin koira tottuu aika hyvin lämpimässä oloon ja kasvattaa turkkinsa sen mukaisesti. Ongelma tulee vietistä. Se tulee geeneissä, eikä häviä mihinkään. Ei toki voimistu, jos ei sitä pyritä vahvistamaan, mutta kyllä se haukkuminen ja pysäyttäminen on verissä. Pysähtymään pitää saada niin kissa, auto, hevonen, lenkkeilijä ja moottorikelkkakin.
    Olen läheltä seurannut mäyräkoiraa, joka oli mummulla soffakoirana. karkaili välillä luontoon. Myöhemmin vaihtoi kotia ja aloitti rotunsa mukaisen harrastuksen. Luolavalio tuli välittömästi ja perässä tuntuu tulevan muitakin valioita, joihin tarvitaan riistaviettiä. Vietti ei ollut kadonnut mihinkään.
    Voisin ajatella kaupunkioloihin vain jotain yksilöä, josta olisi lukuisten yritysten jälkeen todettu, että ei omaa minkään laista viettiä riistan perään. Niitäkin on, mutta harmaissa huomattavan pieni prosentti. Niitä saa metsästäjiltä taatusti halvalla.

    Minulta olisit saanut aikoinaan hyvän harmaan
    seurakoiraksi, sillä kun ei tehnyt metsässä
    mitään,ei juuri viittäkymmentä metriä etemmäs uskaltanut lähteä miehestä,mutta kerkesin sen myydä muualle.

    Äänestä

  • Saanut kirjoitti:

    Minulta olisit saanut aikoinaan hyvän harmaan
    seurakoiraksi, sillä kun ei tehnyt metsässä
    mitään,ei juuri viittäkymmentä metriä etemmäs uskaltanut lähteä miehestä,mutta kerkesin sen myydä muualle.

    Lapin Porokoira voisi olla sinulle oikea rotu; sopeutuvainen, älykäs ja muutenkin verraton seurakoira.
    Kooltaan kohtuullisen kokoinenkin kaupunkikoiraksi ja lenkkikaveriksi.

    Aatteleppa...!

    Äänestä

Kaupungissa ja kotikoirana, mutta ei ole puhdas harmaa.
Oletko valmis uhraamaan aikaasi koiralle kun haluaa ruveta vahtimaan kerrostalossa ja haukkumaan(voi haukkua tuntitolkulla vaikka 4h putkeen tai pidempään)?
Oletko valmis joka päivä käymään väh 8km lenkillä ja miellään lisänä muut ulkoilut eli päivästä ollaan ulkona sellainen 6-8h.
Entäs veittien suhteen onko mahdollsita päästä metsälle?
Entä opetus?
Entä harmaan ehdottomuus?
Ja kerta itsellesi kaveria hankkimassa niin itse olen huomannut ettei mitään miellyttämisen viettiä ole.
Ja jos eka koira niin en suosittele missään nimessä en edes mitään puol/puol sekotusta.
Ja jos kaupungissa asut aijotkö käydä mahd. koiratarhalla?
Oletko valmis siihen että ehkä oma kiltti narttusi rupeaa haastamaan kaikki tuntemattomat jo 6kk?
Tai että narttu hakee alfa-naaran paikan tappelemalla?
Välillä harmaista luovutaan kun ei riista viettiä eli harkitse sellaiselle miuluummin kodin antamista.

Äänestä

kotikoirana, vaikka ei kaupungissa asutakaan. Ei omaa metsästysviettiä (menettänyt sen edellisen omistajansa huonon kohtelun ansiosta...), edellinen harmaamme sopeutui mainiosti kaupunkikoiraksi, pennusta asti kasvatettu niin. Ei ollut myöskään yhtään metsäviettiä, niin että ei se aina automaattisesti koiralla ole! Harmaa on tosi sopeutuvainen ja tottelevainen, meidän narttua voi kuljettaa myös vapaana, ei ole kertaakaan karannut. Tässä minun kokemukseni harmaista. Toisilla eri kokemukset...

Äänestä

Ei suostunut nukkumaan sisällä edes 30 asteen pakkasella.
Kyllä jokuset ovat saaneet opetettua sisäkoiraksi mutta kyllä harmaa mieluiten oleskelee ulkosalla.

Äänestä
  • täytyy melkein pakottaa menemään ulos sellaisella pakkasella.... ;-) Eikä olla mitenkään opetettu sisällä oloon, on tainnut tottua edellisessä paikassa, vaikka huonosti kohtelivatkin. Saunassakin meidän harmaa viihtyy liiankin hyvin... :-)

    Äänestä

  • koirax2 kirjoitti:

    täytyy melkein pakottaa menemään ulos sellaisella pakkasella.... ;-) Eikä olla mitenkään opetettu sisällä oloon, on tainnut tottua edellisessä paikassa, vaikka huonosti kohtelivatkin. Saunassakin meidän harmaa viihtyy liiankin hyvin... :-)

    Meidän harmaa myös viihtyy sisällä. ei pakkaset pelota , mutta sateeseen ei halua ollenkaa. Haukkuu muttei kyllä sen enempi kuin moni muukaan koira. He eikös se ole koirien juttu haukkuminen.. omaa väkeä ei hauku vieraat kyllä ovikellon soidessa. Metsästää hiiriä lumihangessa.. ei edes kissaa jahtaa..

    Äänestä

Meillä hyvä esimerkki. Narttu VIIHTYY oikeesti sisällä. Sillä on häkki ja koppi ulkona, mut alkaa haukkua illalla jos ei pääse yöks sisälle. Nukkuu sohvalla...ja on niin onnellinen varmaan ku koira vaan voi olla. Käydään joka päivä lenkillä, enimmäkseen taajama-alueella mut myös metsässä.

Tämän kaiken lisäksi, on hyvä hirvikoira. Oikea sellainen. Haukkuu hirveä, ammuttu kymmeniä. Omaa käyttövalion arvon. Että tässä vähän toisenlaista näkökantaa.

Äänestä

Laita harmaajärjestön sivulle ilmoitus, että otetaan toimimaton harmaa seurakoiraksi. Löydät koiran takuuvarmasti. Tällaisesta koirasta saat varmasti hyvän seurakoiran.

Tämä tietenkin edellyttää sitä, että olet valmis ottamaan jo aikuisen koiran.

Äänestä

Moikka!

meillä on kyseisen rodun pentu, kerrostalossa, olemme muuttamassa tosin omakotitaloon,mutta sielläkin perusidea on sama eli meillä ei tarhakoirana ole.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


dinaa kirjoitti:

Mietin tässä sitä että mikä on kasvattajien ja muidenkin pentujen myyjien kanta siihen että myydäänkö koiria kaupunkikotiin? Olen pidempään halunnut harmaan norjan hirvikoiran mutta aloin miettiä että liekkö minulle suostutaan sellaista myymään kun asun kaupungissa kerrostaloasunnossa. Liikuntaa kyllä harrastan ja tulisi sen koiran kanssa kuljettua mutta tuskin se ikinä metsästäisi, minun kanssa ainakaan. Pihakoiraksi en tahtoisi vaan itselle kaveriksi. Onko niin ettei minulle koiraa suostuta antamaan/myymään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu