tietääkö kukaan:
juhani ahon perheenjäsenten nimiä ja niiden ammatit
arvioita juhanin tyylistä
mitä kirjallisuuden lajeja hän on kirjoittanut
kuinka laaja ja monipuolinen juhanin tuotanto on?
juhani ahon perheenjäsenten nimiä ja niiden ammatit
arvioita juhanin tyylistä
mitä kirjallisuuden lajeja hän on kirjoittanut
kuinka laaja ja monipuolinen juhanin tuotanto on?
Vastaukset 13
Vanhimmat
AHO, JUHANI (v:een 1907 Brofeldt), nimim. Jussi, Sissi, J. S-n.
lehtimies
11.9.1861 Lapinlahti - 8.8.1921 Helsinki.
Vht rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelia (Emma) Snellman.
Puoliso taiteilija Vendla ( Venny) Irene Soldan 1891-1945, k.
Yo Kuopion lyseo 1880, opintoja Helsingin yliopistossa -1884.
Lapinlahti -1872, Kuopio 1872-1880, 1886-1889.
HUOM! Juhani Ahosta erillisbibliografia. Virtanen, N.P.: Juhani Ahon tuotanto....1961. WG.
Sipolan Aapon kosioretki. Kirj. Jussi. Hki 1883. K. E. Holm. 13 s. (Helppohintainen novelli- ja romani-jakso. 2. Sarja IV:2.) /N/
Kievarin pihalla. Muudan markkinamies. Porvoo 1884. WS. 148 s. /N/
- Muuan markkinamies. 2. p. Porvoo 1889. WS. 112 s.
- viro Keegi laadaline. Tõlk. Konst. Vanik. Tartu 1927. Noor-Eesti kirjastus. 151 s. 1.
Rautatie (eli kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet.) Porvoo 1884. WS. 121 s.
- /2. p./ Kuv. varustanut Eero Järnefelt. 1892. 4 119 s.
- 3. (helppohintainen) p. 1902. 128 s.
- 4. p. 1908. (Helppohintainen koulu- ja kansankirjasto n:o 1.)
- 5. p. 1911 166 s.
- 8. p. 1919. 167 s. (Suomalainen romaanisarja. 2. )
- 9. p. 1922. (Suomalainen romaanijakso 13.)
- 11. p. 1927. (Koululaiskirjasto n:o 7.)
- 16. p. 1935. (10 mk:n romaaneja. 48. )
- 23 p.o. 24. p. 1944.
- 24 p.o. 25. p. 1946. 126 s.
- 28. p. 1950. (Suomalainen valiosarja.)
- Petroskoi 1951. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike. 90 s. /Neuvostoliittolainen laitos./
- 35. p. 1963. (Kirjallisuutta kouluille. 13. )
- /38. p./ Kuv. Raimo Puustinen. Porvoo 1973. WS. 181 s.
- ks. Suomen kirjallisuuden valiot. 1. Hki 1975. Valitut palat.
- /4. kuv. p./ Porvoo 1985. WS. 197 1 s.
- kuunnelma. Kirj. Kari Uusitalo. 1969. 58 lehteä.
- video. 1986.
-TVD. 1973.
- holl. Met stoom vooruit. Een finsche vertelling. Vert. van D. Logeman-van der Willigen. Utrecht 1924. H. Honig. 4 146 s.
- norj. Skildringer fra Finland. Paa norsk ved Bolette C. Pavels Larsen. Bergen 1889. M. Litleré. 174 s.
- ruots. Järnvägen. Övers. av Hagar Olsson. Hfors 1920. Holger Schildt. 176 s. (Valda skrifter av Juhani Aho. 1.)
- Sthlm. Bonnier. Moderna romaner. 2. - Bild Raimo Puustinen. Övers. av Hagar Olsson. Sthlm. 1978. Atlantis. 183 s.
- saks. Die Eisenbahn. Eine Erzählung aus Finnland. Übers. Gustav Schmidt. Dresden und Leipzig 1922. Heinrich Minden. 149 s.
- Übers. von Gustav Schmidt. Illustr. von Osmo Niemi. Neu durchgesehen von Christiane Menger. Leipzig 1986. Hinstorff. 135 s.
- tansk. Jaernbanen. Øvers. af Åge Meyer. København 1893. Alb. Cammermeyer. 2 178 s.
- tsekk. Zeleznica alebo rozprávanie o starkom a starkej, ktori ju predtým nevideli. Prel. Pavol Tvarozek. Illstr. Vojtech Kolencík. Bratislava 1988. Tatran. 195 s..
- ven. Zeleznaja doroga. Perev K. M. Ziharev. Petrozavodsk 1949. 102 s.
- viro. Raudtee. Ehk jutt waarist ja moorist, kes seda enne ei olnud näinud. Ümber pannud Gustav Suits. Tartu 1906. K. Sööti trükikoja Kirjastus. 151 s.
- 2. tr. Raudtee, ehk jutt taadist ja eidest, kes seda enne ei olnud näinud. Illustreerinud Eero Järnefelt, tolk. Gustav Suits. Tartu 1928. Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus. 124 s. (Noorsoo kirjavara Nr 143. Maailmakirjastik.) (Koolikirjan-duse-toimkond.)
- Raudtee. Ehk jutt taadist ja eidest , kes seda enne ei olnud näinud. Tartu 1936. K.Ü. Loodus. 65 s. (Keel ja kirjandus. N:r 43-B.)
- Raudtee. Ehk jutt waarist ja moorist kes seda ei olnud näinud. Tõlk. Gustav Suits. Tartu 1937. i. s. (K. Mihkla. Kirjandusloonine valimik. III:5.)
- Raudtee ehk juttu taadist ja eidest, kesseda enne ei olnud näinud. Tõlk. Gustav Suits. Tartu. 1957. Eesti riiklik kirjastus. 130 2 s.
Papin tytär. Porvoo 1885. WS. 137 s. /R/
- 2. p. 1903. 202 s.
- 6. p. 1982. 138 s. (Koulun peruskirjasto. 41.)
- yht. sid. Papin tytär. - Papin rouva. Porvoo 1919. WS. 397 s.
- 5. p.o. 6. p. 1957.
- ruots. Prästens dotter. Hfors 1893. Söderström & Co. 147 s.
- saks. Elli's Jugend. Roman. Übertr. von Ernst Brause-wetter. Berlin 1899. Schuster & Loeffler. 4 170 s.
- ven. V glusi Finljandi. Perev V. Firsov. St. Peterburg. 1895. 280 s.
- viro. Opetaja tütar. Tõlk. Konst. Wanik. Tartu 1925. Noor-Eesti kirjastus. 80 s.
- 2 tr. Tartu 1927. 87 s.
Hellmannin Herra. Esimerkin vuoksi. Porvoo 1886. WS. 2 114 s.
- /2. p./ 1928. 108. (5 markan kirjoja. 1.)
- engl. Squire Hellman and Other Stories. Transl. by Nisbet Bain. London 1893. Fisher Unwin. 185 s.
- norj. Patron Hellman. Finsk fortaelling. Kristiania 1887. Verdens Gang. 87 s.
- ruots. Patron Hellman. För exemplets skull. Tvenne noveller. Öfvers. av R. Hertzberg. Borgå 1886. WS. 130 s.
Novelleja. Juhani Aho: Nyt ne tulee! Nyt ne tulee! 35 s. Yht. sid. Kauppis-Heikki: Isäntä. - Pekka Aho: Kansan opetusta. Juhannus. Kuopio 1888. Tekijät. 125 s. (Liite "Savon" 53 N:lle.)
Helsinkiin. Porvoo 1889. WS. 130 s.
- puol. Do Helsingforsu. Przet. J Klemensieniczowa. Warszawa 1912. 122 s. (Biblioteka Dziel Wyborowych.717.)
- ruots. Till Helsingfors. Öfvers. från finskan. Fredrikshamn 1893. Wenzel Hagelstamn. 113 s.
Kuvauksia. (Syksyllä. Imatralla. Rautatiejunassa. Kevään kevät.) Ukonilma. Kuopio 1889. Tekijä. 75 s.
Yksin. Hki 1890. WS. 159 s. /R/
- 2. p. 1903. 151 s.
- 9. p. 1950. XI 97 s. (Suomalainen valiosarja.)
- 3-näyt. pienoisooppera. Libr. Lilja Kinnunen-Riipinen. 1982.
- holl. Alleen. Naar't door Betsy Nort Nijmegen 1902. i. s.
- ruots. Ensam. Öfvers. af Werner Söderhjelm Wiborg 1891. Wentzel Hagelstam. 4 156 s.
- saks. Einsam. Roman. Übers. von E. Stine=Emilie SteinLeipzig 1902. Hermann Seemann Nachfolger. 4 144 s.
- tansk. Alene. Overs. af Åge Meyer. Kobenhavn 1892. P. G. Philipsen. 164 s.
- tsekk. Osamely. Novella. Prel. Ivan Schulz. Praha-Olsany 1912. Nakladatelstvi Kamilly Neumannove. 94 s. 1.
- ven. Odinokij. Perev. A. Koiranskij. Moskva 1908. Knigozdatelsvo V. M. Sablina. 119 s.
- 2. p. 1909.
- viro. Üksi. Eest. Johannes Aawik. Tallinn 1912. Kirjastuseühisus "Maa". 135 s.
Lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. Porvoo 1891. WS. 271 s.
- 2. p. 1902. 8 192 s.
- 1974 . Delfiinikirja.
- kasettikirja 1987.
- ruots. Spånor. Berättelser och bilder. Öfvers. af Werner Söderhjelm Borgå 1891. WS. 276 s.
- 2. uppl. 1891. Söderström & Co. 270 s.
- Övers. av Hagar Olsson. Hfors 1923. Holger Schildt. 252 s.
- Sthlm 1923. Bonnier.
- unk. Kepek a finn eletböl. Ford. Popini Albert. Budapest 1892. 163 s.
- viro Laastud. Wäljavalik. I. Eestist. Johannes Aawik. Tartu 1907. Tallinn. August Busch'i kirjastus. XII 156 s. 1 muotokuval.
- Kimp esimene. Tõlk. ja seletevad Johannes Aavik. Tartu 1927. Kirjastus "Istandik". 284 s. (Üldine novellikirjandus. 2.) (Keelelise uuenduse kirjastik. 57.)
Uusia lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. Porvoo 1892. WS. 257 s.
- 2. p. 1905. 4 217 s.
- ruots. Nya spånor. Berättelser och bilder. Hfors 1892. Söderström & Co. 6 202 s., vinj.
- viro Laastud. /Wäljawalik II./ Eestist. Johannes Aavik ja Willem Grünthal. Tallinn 1911. Kirjastuseühisus Maa. 116 1 s. ( E. R. S. Kirjanduseharuseltsi toimitused 1b.)
Hula. Kuv. Pekka Halonen. Hki 1893. Päivälehti. 8 s. (Varpusjoukko. 5.)
Juhani Ahon kirjoittamia lastuja. Valikoima teoksista "Lastuja" ja "Uusia lastuja". Porvoo 1893. WS. 61 s. (Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa. 10.)
Papin rouva. Porvoo 1893. WS. 244 s. /R/
- 8. p. 1943. 256 s., kuval. (Suomalainen romaanisarja. 3.)
- radiokuunnelma. KLirj. Antero Alpola. 1955.
- holl. De vrouw van den predikant. Vert. door J. Visscher. 's-Gravenhage 1895. i. s.
- liett. Pastoriaus zmona. /Käänt./ Vilija Sulcaite. Vilnius 1971. Vaga. 291 s., kuv.
- ransk. La femme du pasteur. Roman. Trad. par J. Perrin D'Agnel Avant-propos de A. Sauvageot. Paris 1943. 302 s. (Bibliotheque Finlandaise.)
- La nouvelle edition. 1946.
- ruots. Prästens hustru. Öfvers. af V. Jelm Werner Söderhjelm Fredrikshamn 1893. Wentzel Hagelstam. 4 304 s.
- saks. Elli's Ehe. Roman. Übertr. von Ernst Brausewetter Berlin 1896. Schuster & Loeffler. 6 279 s.
- tansk. Praestens hustru. Overs. ved Alfred Ipsen. Kobenhavn 1896. V. Pio's Boghandel. 4 298 s.
- Elli. Z finštiny prel. K. Turnwald. Praha. 1926. Nakladatelske druzstvo "Maje". 407 s., 12 kuval. /=Papin tytär-Papin rouva./
- tsekk. Pastorova dcera. 2. vydani. Preloz. Ivan Schulz. Praha 1940. Topicova Edice. 272 1 s.
- unk. A tiszteletesne asszony. Budapest 1902. 179 s. (Legjobb könyvek V:12.)
- 1918. Az Erdekes Ujsag. 63 2 s. (Legjobb/Könyvek. 22.)
- ven. V glusi Finljandii. Perev. V. Firsov. S. Petersburg 1895. 280 s.
- viro Opetaja proua. Tõlk. V. Ridala /= Willem Grünthal./ Tallinn 1924. Tallinna Eesti kirjastusühisus. 197 s.
Heränneitä. Kuvauksia herännäisyyden ajoilta. I. Porvoo 1894. WS. 4 142 s.
- 2. p. 1911. 133 s. Hki 1987. Kirjaneliö. 107 s.
- norj. De vakte. Ved Anne og Gunnar Dehli. Oslo 1940. A. S. Indremisjonsforlaget. 120 s.
- ruots. Väkta. Skildringar från pietismens tider. I. Övers. av V. Jelm /= Werner Söderhjelm./ Hfors 1894. Söderström & Co. 4 127 s., vinj.
- tansk. De Hellige. Skildringer fra Pietismens tid i Finland. Øvers. af Adolph P. Rosenberg. Odense 1903. Milo'ske Boghandel. 8 112 s., 1 muotokuval.
Maailman murjoma. Piirr. Eero Järnefelt. Porvoo 1894. WS. 75 s.
- (Ylempityyppisiä kouluja varten. Kaunokirjallinen lukemistosarja.) Leningrad 1931. Valtion kustannusliike. Kirja. 33 s.
- ruots. Fredlös. Öfvers. af V. Jelm /=Werner Söderhjelm./ Vignetterna tecknade af Eero Järnefelt. Hfors 1894. Söderström & Co. 74 s.
- tansk. Fredløs. Øvers. af Åge Meyer. København 1895. Jul. Gjellerup. 73 s.,
- ven. Zabityj. Moskva-Leningrad 1926. 32 s. (Krest Biblioteka.)
- Presleduemyj sud'boj. Rasskaz. Moskva-Leningrad 1928. 48 s.
- 1970. 118 s. (Finskie povesti.)
Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle. Tehneet V. Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho. Hki 1894. Wentzel Hagelstam. 15 lehteä.
- /2. p./ s. l. 1927. WS.
- /3. p./ s. l. 1983. WS. 29 s.
- Lauluja lapsille. IV. Tekstit . . ./Teoksesta Suomalainen kuvakirja lapsille./ Säv. Juhani Pohjanmies. 1935. KJG.
- ruots. Finsk bilderbok för barn och ungdom av Soldn-Brofeldt och Juhani Aho. Texten öfvers. af Rafael Hertzberg. Hfors 1894. Wentzel Hagelstam. 15 blader.
Lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. III. Kuvat piirt. Eero Järnefelt. Porvoo 1896. WS. 2 IV 336 s.
- 2. p. 1906. 4 338 s. (Ilman kuvitusta.)
- ruots. Spånor. III. Öfvers. af V. Jelm. /Werner Söderhjelm./ Hfors 1896. Wentzel Hagelstam. 2 244 s.
Panu. Kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa. Porvoo 1897. WS. 464 s.
- 2. p. 1900. 473 s.
- 3. p. 1909. 570 s.
- 4. p. 1922. 485 s.
- Petroskoi 1935.
- 14. p. 1948.
- erip. 1956. Valtion kustannusliike Kirja. XII 2 318, 1 s.
- Nelinäyt. näytelmä. Porvoo 1903. WS. 6 155 s. WSOY:n näytelmäsarja N:o 24.
- Radiokuunnelma. Kirj. Juhani Jalanne. 1958.
- Näyt. Dramatis. Lasse Aho ja Aune Tossavainen. 1987.
- ruots. Panu. Skildringar från kristendomens och hedendomens sista strid i Finland. Øfvers. af Konni Zilliacus. Hfors 1898. Söderström & Co. 485 s.
- Sthlm 1898. Bonnier.
- 2. uppl. Hfors 1923. Holger Schildt. 501 s. Sthlm. 1923. Bonnier.
- saks. Panu. Bilder aus den letzten Kämpfen des Christentums gegen das Heidentum in Finnland. Übers. von Emmy Schreck. Leipzig 1899. Georg Wigand. 4 403 s.
- tansk. Panu. Skildringer fra kristendomens og hedenskabets sidste kamp i Finland. Øvers. ved Vilhelm Holm. Køobenhavn 1904. A. Christiansen. 6 335 s.
- viro Panu. Pilte ristiusu ja paganuse loppvoitlusest Soomes. Tõlg. August Anni. Tartu 1926. Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus. 414 s., 1 muotokuval. (E. K. Seltsi Noorsoo Kirjavara. 115.)
Sydänmaan kansakoulu. Palanen sivistyshistoria. Kuv. V. Soldan-Brofeldt. Hki 1898. KVS. 8 s. (KVS:n lehtisiä N:o 50.)
Katajainen kansani ja muita uusia ja vanhoja lastuja vuosilta 1891 ja 1899. I sarja. Porvoo 1899. WS. 163 s.
- 4. p. 1900.
- 4. p./p.o. 5./ lis. p. 1909. 275 7 s. (Sis. 1. ja 2. sarjan.)
- ruots. Enris och andra gamla och nya spånor från åren 1891 och 1899. Hfors 1899. Söderström & Co. 163 s. Sthlm 1899. Bonnier.
- 2. uppl. Hfors 1900. 195 s.
- tansk. Bogen om Finland. Øvers. ved Alfred Ipsen. Køobenhavn 1899. V. Pio's boghandel. 6 144 s.
Kolme lastua lapsille. Piirr. Pekka Halonen ja V. Soldan-Brofeldt. Porvoo 1899. WS. 32 s.
- kuvittamaton laitos. Porvoo 1899. 24 s.
- /3. p./ 1900.
Kun uusi pehtori tuli taloon. Kuvaus kansan elämästä. Anonyymi. S. l. 1899. 4 s. Moniste.
Lastuja. Neljäs kokoelma. Porvoo 1899. WS. 251 s.
- 2. p. 1902. 207 s.
- ruots. Spånor. IV. Hfors 1899. Wenzel Hagelstam. 247 s.
- Sthlm 1899. Bonnier.
- ven. Razskazy. Perev. I. M. Pitkänen. S. Peterburg 1901. 94 s. (Sobranie sotsinenij izbrannyh inostrannyh pisatelej. 47.)
Valo ja valistus. Myydään Pohjois-Savon kansanopiston rakennusrahaston hyväksi. Kuopio 1899. 8 s. /K/
Vanha ukko puhuu. Hki 1899. 4 s. /K/
- ruots. Gammelfar talar. Hfors 1900. Sv. Folkskolans Vänner. 4 s.
Isäntä ja mökkiläinen ym. kertomuksia. Porvoo 1900. WS. 30 s. (Juhani Ahon Kirjasia kansalle. N:o 1.)
Katajainen kansani. Toinen sarja. Porvoo 1900. WS. 175 s. /N/
- ruots. Enris. II. Hfors 1900. Söderström & Co. 4 191 s.
- Sthlm 1900. Bonniers.
"Sammuta sinä, minä sytytän". Ym. kertomuksia. Porvoo 1900. WS. 30 s. (Juhani Ahon Kirjasia kansalle. N:o 2.)
Tervehdys Eero Erkolle - Juhani Aholta. Hki 1900. 7 s. Käsikirjoituksesta monistettu kirje, päivätty Helsingissä 26.4.1900.
Virsi venon veistännästä. Sepittänyt . . . Kantaatti Helsingin laulujuhliin. Hki 1900. W&G. 8 s. /L/
Lastuja. Viides kokoelma. Porvoo 1904. WS. 8 225 s.
Veljeni vierailla mailla. S. l. 1904. 4 lehteä. Monistettu nuottipainos. Säv. Jean Sibelius.
Lastuja. Valikoima kouluja varten. Tekijän toimittama. Porvoo 1905. WS. 4 167 s.
- 2. lis. p. 1914. 175 s. (Helppohintainen koulu- ja kansankirjasto. 10.)
- 3. p. 1926. 216 s. (Koululaiskirjasto. 9.)
- 8. p. 1960.
Siihen aikaan kun isä lampun osti. (Ilm. aik. KVS:n kalenterissa 1883.) Porvoo 1905. WS. 15 s. N (Kyläläisten kirjasia. N:o 51.)
- Petroskoi 1934. Valtion kust. liike Kirja. (20) s.
- Petroskoi 1941. Karjalais-Suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike. 15 s.
- Alkuperäisen käsikirjoituksen jäljennöspainos. 1955. 28 s.
- Näköisp. v:n 1882 käsikirjoituksesta. Porvoo 1985. WS. 28 s.
- radiokuunnelma. Dramatis. Aune Tossavainen. 1980.
Kevät ja takatalvi. I Kevät.. Hki 1906. Otava. 4 417 s. /R/
- 2. p. 1907.
- 15. p. I-II. 1956. WS. 588 s.
Kevät ja takatalvi. II. Takatalvi. Hki 1906. Otava. 4 302 s. /R/
- 4. p. Porvoo 1920. WS. 588 s.
- näytelmä. Dramatis. Lauri Leskinen. 1980. .
- ruots. Vårdagar och frostnätter. I-III. Öfvers. af Holger Nohrström. Hfors 1906. Söderström & Co. 4 229 s., 5 230-441 s., 4 320 s.
- I-II. Sthlm 1907. Bonnier. 4 441 s., 4 320 s.
Minkä mitäkin Italiasta. Hki 1906. Otava. 4 133 s., kuval. /MK/
Tuomio. Kolminäytöksinen näytelmä. Hki 1907. Otava. 134 s.
- ruots. Domen. Skådespel i tre akter. Öfvers. af Holger Nohrström. Hfors 1908. Söderström & Co. 134 s.
- Övers. av Matts Huldén. . . 1984. Svenska teater.
Minkä mitäkin Tyrolista. Kuvat Björn Wasastjernan ottamain alkuperäisten valokuvain mukaan. Hki 1908. Otava. 155 s. /MK/
Eläimiä. Porvoo 1911. WS. 176 s.
Juha. Hki 1911. Otava. 266 s. /R/
- 5. p. Porvoo 1921. WS. 181 s. (Suomalainen romaanijakso. 1.)
- 6. p. o. 7. p. 1927. VIII 196 s., kuval. (Valiokirjasto. 2.)
- 11. p. Filmikuvin somistettu. 1937. 200 s.
- 11. p. o. 12. p. 1942. 181 s. (10mk:n romaaneja. 222.)
- 14. p. 1949. 181 s. (Suomalainen valiosarja.)
- 18. p. 1964. (Kirjallisuutta kouluille. 16. .)
- 20. p. 1969.
- H:linna 1979. AAK. 147 s. (Pokkaristo V:3.) (Valiopokkarit.)
- 3 näyt. ooppera kuudessa kuvaelmassa. Libretto Aino Ackté. Säv. Aarre. Merikanto. 1920-1922.
- 3 näyt. ooppera. Libretto Aino Ackté. Säv. Leevi Madetoja.
- elokuvakäsikirjoitukset mm. Ruotsissa 1921, Suomessa 1936 ohj. Nyrki Tapiovaara ja 1956 ohj. Teuvo Särkkä.
- lyhytfilmi 1963.
- teatteriversio 1963.
- näyt. Dramatis. Marja-Leena Ervasti. 1974.
- kesäteatteriversio. Dramatis. Mikko Majanlahti. Tampere 1983.
- näyt. Dramatis. Seppo Parkkinen. 1986.
- holl. Marja. Vert. van D. Logeman - van der Willigen. Utrecht 1914. H. Honig. 2 229 s.
- ransk. L'Ecume des rapides. Trad. par Lucia Thomas. Paris 1978. Publications Orientalistes de France. 181 s.
- ruots. Johan. Övers. af Ellen Snellman. Hfors 1911. Söderström & Co. 269 s.
- Sthlm 1911. Bonnier.
- 2. p. o. 3. uppl. Hfors 1921. Schildt. 279 s.
- Sthlm. Bonnier.
- saks. Schweres Blut. Roman. (Übertr. Gustav Schmidt.) Dresden und Leipzig 1920. Heinrich Minden. 206 s.
- Leipzig 1972. (Sammlung Dieterich. 347.)
- Nachauflage 1976.
- tansk. Juha. Overs. af Chr. Christiansen. Lovstraede - Kobenhavn 1925. P. Haase & Son. 246 s.
- viro. Juha. Tõlkis Konst. Vanik. Tartu 1925. Noor-Eesti kirjastus. 157 1 s.
Sanomalehtimiesajoiltani. Hki 1911. Otava. 4 200 s.
Maisemia. Valikoima lastuja. Kansilehden nimeke (sic.)
Kevään kevät ja muita maisemia. Porvoo 1912. WS. 127 s. (WSOY:n 50 pennin kirjoja. 1.)
Muistelmia ja matkakuvia. Sanomalehtimiesajoiltani. II. Hki 1912. Otava. 228 s.
Sasu Punanen ja muita lastuja. Porvoo 1912. WS. 134 s. (WSOY:n 50 pennin kirjoja. 7.)
Tyven meri. Lastuja VI. Porvoo 1912. WS. 178 s.
- ruots. Hafvet i lugn. Spånor. V. Öfvers. af. Ellen Snellman. Hfors 1912. Lilius & Hertzberg. 4 184 s.
- Sthlm. Björck & Börjesson.
- viro. Vaikne meri. Laastud. Tartu 1923. Eesti Kirjanduse Seltsi koolikirjanduse toimikond. 119 s. (Eesti Kirjanduse Seltsi Noorsoo kirjavaru. 95.)
Vuorilla ja vuorten takana. Hki 1912. Otava. 106 s. (Otavan 50 pennin kirjasto. 28.)
Omatunto. Saaristokertomus. Hki 1914. Otava. 247 s.
- 4. p. o. 6. p. Porvoo 1921. WS. 165 s. (Suomalainen romaanijakso. 5.)
- 8. p. o. 11. p. 1936. 165 s. (10 mk:n romaaneja. 82.)
- 14. p. 1951. XI 161 s. (Suomalainen valiosarja. 11.)
- 17. p. 1981. (Suuri kansalliskirjasto.)
- 19. p. 1982. 148 s.
- 3 näyt. näytelmä. Kirj. Antti J. Aho. 1947
- näytelmäversio 1961.
- kasettikirja. Porvoo 1981. WS. 6 kas. (WSOY:n kasettikirjat.)
- holl. Luchtkasteelen. Uit door D. Logeman van der Willigen. Utrecht 1922. H. Honig. 4 158 s.
- lätti. Sirdsapzina. Tulk. Zelma Kroder. Riga 1928. Izdevis A. Gulbis. 113 s. (A. Gulbja Stastu Biblioteka 16.)
- Tulk. Ligita Bibere & Velte Poikane. Riga 1971. Liesma. 365 s., kuv.
- ruots. Samvetet. Övers. af Holger Nohrström. Borgå 1914. Holger Schildt. 235 s. (Moderna romaner. 1.)
- Sthlm 1914. Bonnier. 2 235 s.
- 2. uppl. 1915.
- viro. Südametunnistus. Saarestikujutt. Tõlk. Konst. Wanik. Tartu 1927. Noor-Eesti kirjastus. 195 s.
Rauhan erakko. Hki 1916. Otava. 4 224 s.
- 2. p. o. 3. p. Porvoo 1921. WS. 116 s. (Suomalainen romaanijakso. 9.)
- 3. p. o. 4. p. Porvoo 1958. WS. 188 s.
- ruots. Fredseremiten. Öfvers. af Holger Nohrström. Borgå 1916. Holger Schildt. 188 s. (Moderna romaner. 10.)
Lastuja. Seitsemäs kokoelma. Porvoo 1917. WS. 287 s.
Kootut teokset. I. Ensimmäiset novellit. Muuan markkinamies. Rautatie. Porvoo 1918. WS. 4 317 s.
- 5. p. 1936. 316 s., muotokuval.
Kootut teokset. II. Papin tytär. Papin rouva. Porvoo 1919. WS. 397 s.
- 6. p. 1936.
"Nälkä on punikki". Hki 1919. Kansallinen edistyspuolue. 15 s. Kansallisen edistyspuolueen kirjasia. 2
Rakkautta. Porvoo 1919. WS. 123 s. (Ruususarja. 2.) /N/
Kootut teokset. III. Hellmanin herra. Esimerkin vuoksi. Helsinkiin. Yksin. Maailman murjoma. Porvoo 1920. WS. 339 s.
- 4. p. 1936. .
Kootut teokset. VIII. Kevät ja takatalvi. Porvoo 1920. WS. 588 s.
- 6. p. o. 8. p. 1952.
Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä. Porvoo 1920. WS. 277 s.
- 5. p. o. 6. p. 1928. 283 s., kuval. (Valiokirjasto. 8.)
- 11. p. 1950. 175 s. (Suomalainen valiosarja.)
- H:linna 1984. AAK. 209 s. (Suomalaista kirjallsuutta. 1. )
- ruots. Minns du - ? Övers. av Bertel Gripenberg. Hfors 1921. Holger Schildt. 291 s.
- Sthlm 1921. Bonnier.
- viro Kas mäletad-? Lilli kevadiselt niidult. Tõlk. August Palm. Tartu 1930. Eesti Kirjanduse Seltsi Kirjastus.
302 1 s., 1 muotokuval.
- 2 tr. 1934. 307 s.
Kootut lastut. I. Lastuja. I-III. Porvoo 1921. WS. 573 s.
- 4. p. 1951.
Kootut lastut. II. Lastuja IV. Tyven meri ynnä muita lastuja. Lastuja. VII. Heränneitä. Porvoo 1921. WS. 468 s.
- 4. p. 1951.
Kootut lastut. IV. Lastuja. I-III. Porvoo 1921. WS. 573 s.
- 8. p. 1953.
Kootut teokset. V. Lastuja. Tyven meri. Lastuja. VII. Heränneitä. Porvoo 1921. WS. 468 s.
- 8. p. 1954. .
Kootut teokset. VI. Katajainen kansani. Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Lastuja. VIII. Porvoo 1921. WS. 646 s.
- 7. p. 1952.
Kootut teokset. VII. Panu. Porvoo 1921. WS. 485 s.
- 9. p. 1954. .
Kootut teokset. IX. Juha. Omatunto. Rauhan erakko. Porvoo. 1921. WS. 460 s.
- 7. p. 1952.
Lastuja. VIII. Lohilastuja ja kalakaskuja. Porvoo 1921. WS. 8 264 s., kuv.
- Lohilastuja 2. p. Piirr. Björn Landström. Porvoo 1956. WS. 1 299 s.
- Lohilastuja 3. p. 1980.
- Alkuperäisestä vuonna 1921 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta valik. Juha Rikama ja Marja-Leena Turunen. Piirr. Björn Landström. Porvoo 1980. WS. 1 160 s. (Koulun peruskirjasto. 11.)
- 3. p. 1981.
- ruots. Småfisk och storfisk. Övers. av Bertil Gripenberg. Hfors 1922. Holger Schildt. 255 s.
- Sthlm. Bonnier.
- Faksimileuppl. 1976. Förlags AB Västra Sverige.
- Fiskelycka. Övers. av Bertel Gripenberg. Teckn. av Björn Landström. Hfors 1948. Holger Schildt. 259 s.
- Sthlm 1948. Wahlström & Widstrand.
- Ny uppl. Sthlm 1961. Sohlman. 246 2 s. (Sohlmans klassikerbibliotek.)
- tansk. Smaa fisk og store fisk. Overs. ved Henrik Bech. Tegninger af Ebbe Fog. Kobenhavn 1951. Nyt nordisk forlag. Arnold Busck. 247 1 s.
-Ny udg. Køobenhavn 1966. Schonberg. (Schonbergs Lommeelefanter.)
Kootut teokset. I-II:1. Ensimmäiset novellit. Muuan markkinamies. Rautatie. Papin tytär. Porvoo 1922. WS. 4 316 s., 5 143 s., 1 muotokuval.
- 5. p. 1954.
Kootut teokset. II:2 - III. Papin rouva. Hellmanin herra. Esimerkin vuoksi. Helsinkiin. Yksin. Maailman murjoma. Porvoo 1922. WS. 6 145-396 s. 2 s., 7-339 s. 1 s.
- 5. p. 1954.
Kootut teokset. X. Muistatko -?. Sanomalehtimiesajoiltani. Muistelmia ja matkakuvia. Tuomio. Porvoo 1922. WS. 696 s.
- 7. p. 1952.
Matkakuvia. Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Matkoilta omassa maassa. Porvoo 1922. WS. 8 320 s., kuv., kuval.
Lastuja lapsille. Kuvat piirt. Pekka Halonen ja Venny Soldan-Brofeldt. Porvoo 1923. WS. 26 s. (Satupirtti 39.)
Juhani Ahon eläinlastuja. Ilkityö - Hula - Hektor II - Mullikka - Varikset - Ystävä, joka petti - Laululintuja - Kukitettu - Kaukana ja korkealla. Porvoo 1928. WS. 52 s. (Suomalaista kirjallisuutta kouluille. 9).
- 3. p. 1938.
Juhani Ahon lastuja lapsista. Haltijan joululahjat - Koulumuistoja - "Lallu" - Pikku Liisa - Ensimmäinen onkeni - Elli - Papin tytär I luku - Porvoo 1929. WS. 71 s. (Suomalaista kirjallisuutta kouluille. 10.)
- 3. p. 1941. (Pieni valiosarja. 6.)
- 6. p. 1962. - " -
Kosioretkestä Maailman murjomaan. Yhdeksän kertomusta. Porvoo 1948. WS. 410 s.
Valitut teokset. Porvoo1953. WS. XV 507 s., 1 kuval. (Kymmenen kansalliskirjailijaa. 3).
- 6. p. 1967.
Punapukuinen tyttö ja muita lastuja. Juhani Ahon kertomuksia koulukäyttöön. Toim. Urho Somerkivi, Aaro Nuutinen. Kuv. Lauri Manninen. Hki 1972. Otava. 111 s.
Valitut teokset. Papin rouva - Helsinkiin - Maailman murjoma - Juha - Valikoima lastuja. H:linna 1973. AAK. V 522 s., muotokuval.
- 2. p. 1974. (Suomalainen sarja).
- 3. p. 1975. (Suomalainen sarja.)
Ensimmäinen onkeni. TV-dramatis. Jouni Hirvaskero. 1974. YLE.
- Ensimmäinen onkeni. Iisalmi 1982. Julk. Juhani Ahon perhokerho. 15 s.
- TV-näytelmä lapsille. 1983.
Lastuja. Toim. Hannu Mäkelä. Hki 1974. Otava. 231 s. (Delfiinikirjat.)
Myllärin housut. TV-dramatis. Jouni Hirvaskero. 1974. YLE.
Papin tytär. - Muistatko -? - Yksin. H:linna 1978. AAK. 492 s., kuval. (Suomalainen sarja.)
Omatunto. Yksin. Juha. Porvoo 1981. WS. 396 s. (Suuri kansalliskirjasto.) (Suuri suomalainen kirjakerho)
Juha. Rautatie. Yksin. H:linna 1982. AAK. 394 s. (Suomalainen sarja. 12.)
Juhani Aho 1-2. Toim. Juhani Niemi. Espoo 1985. W&G. Kodin suuret klassikot.
1. Rautatie. Papin tytär. Lastuja. Yksin. Papin rouva. 571 s., kuv.
2. Lastuja. Tuomio. Juha. Rauhan erakko. Hajamietteitä kapinaviikoilta. Muistatko...? 517 s.
Lastuja. Kasettikirja. 4 kas. Hki 1987. Audiotuotanto.
Käännökset (valikoimat, kokoelmat y. m.) eri kielille:
- engl. In Memory of the Mothers. Hki 1926. 2 8 s. Äitien muistoksi.
- holl. De klok des oordeels. s. a. Tuomiokello.
- it. Fedele. Trad. Pasquale Lefons. Prato 1906. C. & G. Spighi. 2 13 s. Uskollinen.
- katal. Finlandeses. Aplech de quadrets Finesos de J. L. Runeberg y J. Aho. Barcelona 1905. Fidel Giro. XIII 3 56 s., 8 kuval. Sis. J. Aholta seitsemän lastua.
- lätti. Kazu deena. Stasti. Tulk. /T./ Lejas-Krumina. Riga 1922. Asp. "Leta". 26 s. (Letas Maza Biblioteka. 29.) Sis. Hääpäivänä. Kesäinen unelma. Naimajuttu.
- norj. Skildringer fra Finland. Käänt. Bolette C. Pavels Larsen. Bergen 1889. M. Litlere. 174 s. Sis. Rautatie. Siihen aikaan kun isä lampun osti.
- ransk. Pour ma Finlande! Avec un essai sur la litterature finlandaise par Rene Puaux. Lausanne 1903. Georges Bridel. Paris: Fischbacher. 296 s. Sis. 34 lastua.
- Copeaux. Trad. par. Maurice de Coppet. Hki 1929. WS. 109 s. (Cahiers de Finlande . V.) Sis. 9 lastua.
- ruots. Folklif. Öfvers. af Karl A. Tawaststjerna. Borgå 1886. WS. 4 239 s. (Samling finsk skönlitteratur i svensk översättning. II. Det Unga Finland.) Sis. 3 lastua.
- saks. Novellen. Über. von Fried/rich/ von Känel. Leipzig 1897. Philipp Reclam jun. 92 s. (Reclams Universalbibliothek. 3758.) Sis. 5 lastua.
- Gutsbesitzer Hellman und andere Novellen. Übers. von J. Madsen. Mit Illustr. von W Roegge. Berlin 1899. Herman Hilliger.
- Junggesellenliebe und andere Novellen. Übers. Milli Vinkentiwna Konowalow. Halle a. S. 1906. Otto Hendel. IV 164 s. 1 muotokuval. (Bibliothek der Gesamtliteratur des In- und Auslandes.) Sis. 8 lastua.
- Zwei Erzählungen. Übers. von F/riedrich/ Israel /=Ostarhild/. Hfors 1918. Söderström & Co. 25 s. Sis. Häät. Pyhiinvaellus.
- Zwei Novellen. Leipzig 1919. Philipp Reclam jun. 28 s. (Reclams Automatenbücher.) Sis. 2 lastua.
- serbokr. Novele iz zbirke finskih pripovedaka. Beograd 1930. Narodna Kniznitsa. 77 s. Sis. Maailman murjoma. Uudisasukas. Mennyttä kalua.
- tansk. Spaaner. Øvers. af Åge Meyer og N.J. Nørlund. København 1893. Jul. Gjellerup. 251 2 s. Sis. 26 lastua.
- tsekk. Dve cudské povídky. Prelozil O.S. Vetti. Praha 1898. Nakladelstvi J. Otto. 98 1 s. (Svetova knihovna. 54.)Sis. Maailmanmurjoma. Kuinka minä heräsin.
- Kniga o Finsku. Prelozil O.S. Vetti. Praha 1901. Nakldatelstvi J. Otto. 98 s. 1 s. (Svetova knihovna. 209.) Sis. 20 lastua.
- unk. Forgácsok. Ford. Popini Albert. Budapest 1896. Franklin-Tarsulat. 213 1 s. Sis. 19 lastua.
- Újabb forgacsok. Ford. Popini Albert. Budapest 1902. Franklin-Tarsulat. 135 1 s. (Olsco Könyvtar 1225/1227.) Sis. 21 lastua.
- ven. Vyselok. Povest'. Perev M.K. Argamakova. S. Peterburg 1896. 18 s. Uudisasukas.
- Sovest'. Roman, povesti, rasskazy. Leningrad 1969. Hudoz. lit. 383 s. Omatunto ym.
Viro:
- Põlgtuse all. Eesti keelde P. Grünfeldt. Jurjew. M. Millistfer'i kirjastus 1901. 47 s. Sis. Maailman murjoma. Uudisasukas.
- Marjamats metsas. Laste näidend. Tartu 1911. "Postimehe" kirjastus ja trükk. 7 s. Marjamatti metsolassa.
- Vaikne meri. Laastud. Tõlk. Friedebert Tuglas. Tartu 1923. Eesti Kirjanduse Seltsi koolikirjanduse toimkond. 119 1 s., 1 muotokuval. (E.K Seltsi Noorsoo kirjavara. 95.) Sis. 23 lastua.
- Valitud jutud ja laastud. I. Tõlk Konst. Vanik. Tartu 1926. Noor-Eesti kirjastus. 191 1 s. Sis. 18 lastua.
- Topelius, Z: Olli suusöit. Graner (Cyrus) & Aho (Juhani): Marjamati metsas. Tõlk. Madis Küla. Tallinn 1926. Kirjastus Pääsuke. 15 s. (Kooli näitelava. 7.).
- Laastud. Soome keelest tõlk. Johannes Aavik. Toronto 1954. Ülemaailmase Eesti Kirjastuse ORTO. 164 s. Sis. 25 lastua.
- Myös suomennoksia, tietokirjoja, lehtikirjoituksia, sävellettyjä runoja ym. ; eri antologioissa, myös erikielisissä.
Jos olisit huomannut vähän vilkaista niin palstalla muutamaa aloitusta alempana on samasta aiheesta ja ei olisi tarvinnut välttämättä tehdä uutta kyselyä.
Katsopa vastaukset täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&posting=22000000013983082
Ja tässä yksi linkki
http://www.yle.fi/venny/biografia_jussi.htm
ei siitä tos ollu mitää,et mikkä oli juhanin perheenjäsenet,niiden nimet ja ammatit.oliko hänelle veljiä tai siskoja?
Ja jos olikin niin "Shemeikka" ajoi ne koskeen!!!!
"Romanttisessa elämässään Juhani Aho kosi Aino Järnefeltiä, mutta Aino kieltäytyi Juhanin kosinnasta. 1890-luvun aikaan Juhani Aho halusi vakiintua. Avioituminen taiteilija Venny Soldanin kanssa 1891 ajoittui aikaan kuin Juhani kiinnostuu kalevalaisuudesta ja herännäisyydestä. Venny Soldanin kanssa Juhani Aholla oli kaksi lasta ja Tilly Soldanin kanssa yksi. Juhani Aho menehtyi vuonna 1921."
Googleta sanalla Juhani Aho ja valitse tietoa!!!!
JUHANI AHO (nimenmuutokseen saakka viralliselta nimeltään Johannes Brofeldt).
1.
JOHANNES BROFELDTIN ISÄN,
ROVASTI THEODOR BROFELDTIN SUKUJUURET.
Brofeldteista mainitaan että he olivat savolaistunutta herännäis- ja sivistyssukua.
Suku juontaa juurensa Ruotsiin, Itä-Göötänmaalle.
THEODOR BROFELDTIN vanhemmat:
isä, kappalainen Petter Johan Fredrik Brofeldt,
äiti, Margareta Charlotta Brofeldt (omaa sukua Mechelin).
Suvun vanhempaa historiaa Brofeldtin puolelta:
1700-LUVULLA SUOMEEN SIIRTYNYT PENTTI
palveli Savon rykmentissä 1700-luvun alussa aliupseerina ja avioitui Kaarina Tuhkaisen kanssa. Heidän poikansa PETTER
muutti Iisalmeen ja avioitui iisalmelaisen Anna Väisäsen kanssa.
Anna ja Petter Brofeldtin pojasta ANDERS BROFELDTISTA
tuli Nilsiän kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra. Anders Brofeldt oli heränneille myötämielinen vaikka ei - saatavilla olevien tietojen mukaan - osallistunut heidän seuratoimintaansa. Paavo Ruotsalainen oli Anders Brofeldtin henkilökohtainen ystävä. Anders Brofeldt avioitui Kristina Scheelen kanssa. Heidän pojastaan, Johannes Brofeldtin isoisästä
PETTER JOHAN FREDRIK BROFELDTISTA (1804 - 1858)
tuli myös pappi. Teki elämäntyönsä Nurmeksen kappalaisena.
Vaimo: Henrik Johan Mechelinin tytär Margareta Charlotta.
THEODOR BROFELDTIN (14.3.1837 - 4.2.1914) SISARUSPARVI.
Petter Johan Fredrik Brofeldt (1804 – 1858) ja Margaretha Charlotta Mechelin (1806 – 1857) vihittiin avioliittoon Jaakkiman kirkossa 18.1.1830.
Lapset:
Johan Fredrik Brofeldt (1831 – 1833).
Johanna Sofia Brofeld (1833 – 1858).
August Fredrik Brofeldt (1835 – 1855).
Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (1837 – 1914).
Maria Lovisa Brofeldt (2.6.1839 – 24.11.1839).
Carl Alexander Brofeldt (1840 – 1906).
Petter Adolf Brofeldt (1843 – 1898).
Natalia Elisabeth Brofeldt (1845 – 1930).
Johannes Brofeldtin isän Theodor Brofeldtin äiti (siis Johannes Brofeldtin isoäiti isän puolelta) Margareta Charlotta Brofeldt oli harvinaisen kielitaitoinen, mistä lempinimi "latinalainen Charlotta".
MECHELINIT
olivatkin tunnettua sivistyssukua.
Ja koska Margaretha Charlottan veli Gustaf Johan Mechelin on Leo Mechelinin isä, teemme pienen harppauksen Mechelinin sukuun, kas näin:
2.
JOHANNES BROFELDTIN ISÄNÄITI ON GUSTAF JOHAN MECHELININ SISKO, JA GUSTAF JOHAN MECHELIN ON LEO MECHELIN ISÄ.
Monimutkaisemmin sanottuna: Theodor Brofeldt ja Leo Mechelin ovat serkkuja.
Henrik Johan Mechelin
syntyi Juvalla 3.1.1774, kuoli Jaakkimassa 13.5.1840.
Isä: Kiteen Matkaselän sahan vahtimestari, kirkonrakentaja Adam Mechelin.
Äiti: Margaretha Åberg.
Henrik Johan Mechelistä tuli pappi 1799 ja Jaakkiman kirkkoherra 1818.
Henrik Johan Mechelin (1774 - 1840) ja Christina Maria Costiander (1785 - 1855) vihittiin avioliittoon Pielisjärven kirkossa vuonna 1805.
Saivat kaksitoista lasta vuosina 1806 – 1830.
Esikoinen Margaretha Charlotta syntyi Ilomantsissa 21.1.1806.
Seuraavana syntyi
Gustaf Johan, Kesälahti 23.7.1807.
Gustaf Johan Mechelin avioitui Turussa vuonna 1837 enonsa (tuomari Gustaf Julius Costiander, 1793-1832) lesken Amanda Gustava Costianderin (omaa sukua Sagulin) kanssa.
Amanda Gustava Costiander otti siis uudeksi puolisokseen ensimmäisen miehensä sisarenpojan.
Valtioneuvos Gustaf Johan Mechelin (1807 – 1863) ja Amanda Gustava Mechelin (1808 – 1865) saivat viisi lasta vuosina 1838 – 1847.
Toisena syntynyt LEOPOLD HENRIK STANISLAUS MECHELIN 1839 – 1914
(tuttavallisemmin Leo) on Suomen historian tunnetuimpia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikuttajia, sortovallan vastustaja ja liberaali uudistaja, ahkera suomalaisten etujen puolustaja sortovallan aikana. Leo Mechelin johtamaa senaattia pidetään Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. ”Mechelinin senaatti” (1905-1908) toteutti ensimmäisenä maailmassa yleisen ja yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden vuoden 1906 perustuslaissa.
Vuonna 1868 Leo Mechelin perusti Nokia-yhtiön yhdessä Fredrik Idestamin, osakeyhtiö Nokia Bolak vuonna 1871.
Vuosisadan lopulla hän laajensi vastoin Idestamin tahtoa yhtiön tutkimustyötä ja tuotantoa sähkötekniikkaan.
Leo Mechelin aateloitiin 1876.
Jäi aatelishuoneensa ainoaksi miespuoliseksi jäseneksi.
3.
JOHANNES BROFELDTIN ÄIDIN,
KAROLINA FREDRIKA EMELIE SNELLMANIN SUVUSTA.
Suvun kantaisänä pidetään räätälimestari, kauppias ja raatimies Olof Jönsinpoika Snellmania, syntynyt noin 1630.
Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Kristiinankaupungin pormestarin Hans Ståhlbomin tytär. Heidän pojanpoikansa Johan Snellman toimi isonvihan jälkeen maatullin tarkastajana ja sai tullintarkastajan arvon.
Johan Snellman avioitui Anna Enerothin kanssa, joka oli tulli-inspehtorin tytär.
Johanille ja Annalle syntyi seitsemän poikaa ja yksi tytär. Viisi poikaa (Peter, Nils, Gerhard, Gabriel ja Samuel) ovat Snellmannin nykyisten sukuhaarojen ”kantaisät”.
Vuonna 1713 syntyneen PETER Snellmanin sukuhaaraan
kuuluu Karolina Fredrika Emelie Snellman.
Vuonna 1854 Iisalmessa syntynyt Hyrynsalmen kirkkoherra Jonas Eliel Snellman (avioitui Jenny Gummeruksen kanssa) on tätä sukuhaaraa.
Sukuhaarassa on erityisesti pappeja, sekä oikeustieteen ja talouselämän edustajia, virkamiehiä, pankinjohtajia, poliitikkoja.
Vuonna 1724 syntyneen GERHARD Snellmanin sukuhaaraan
kuuluu mm. runoilija Yrjö Kaijärvi. Raahelaisen merikapteenin Albert Herman Snellmanin tytär Lilla (Lilli) Sofia avioitui kruununvouti Elon Vilhelm Törnqvistin kanssa. Näiden poika Yrjö (1896 – 1971) muutti sukunimensä Törnqvististä Kaijärveksi vuonna 1936. Kaijärven esikoisteos runokokoelma Multa laulaa ilmestyi 1934 kirjoittajanimellä Yrjö Teppo. Vuonna 1937 ilmestynyt runokokoelma Maan viini onkin sitten jo Yrjö Kaijärven nimellä. Runojen lisäksi Kaijärveltä ilmestyi yksi romaani, Heinäkuun hämärässä (1946), matkakirja Välimeren maista, runsaasti lehtiartikkeleita, sanoituksia, radiotekstejä ja suomennoksia.
Gerhardin sukuhaara on hyvin laaja. Sukuhaarassa on runsaasti merikapteeneita, mutta paljon myös virkamiehiä ja upseereita, jonkin verran taiteilijoitakin.
Sukuhaaran tunnetuin edustaja on senaattori J.V.Snellman.
Kolmas laaja sukuhaara lähtee vuonna 1730 syntyneestä SAMUEL Snellmanista.
Samuel Snellman muutti Leppävirralleja toimi kauppiaana ja maanviljelijänä muun muassa Konnuslahdessa. Suvun tyttärien kautta sukunimistä löytyy laaja kirjo savolaisia nimiä – 1900-luvulta mainitaan mm. Asikainen, Hyvärinen, Rissanen, Savolainen, Vehviläinen, Voutilainen, Väänänen.
Sukuhaarassa on runsaasti savolaisia maanviljelijöitä. Myös nimekkäitä kuvataiteilijoita ja muita taidealan edustajia löytyy tästä sukuhaarasta.
J.V.SNELLMAN 1806 – 1881.
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa ruotsinkielisen pohjalaismerikapteenin poikana. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään perhe palasi Ruotsista Suomeen, Keski-Pohjanmaalle, Kokkolaan. Vuodet 1813 – 1820 J.V.Snellman vietti Keski-Pohjanmaalla. Hän kävi koulua Oulussa, ja aloitti opiskelut Turun Akatemiassa 1822.
Senaattori vuosina 1863 – 1868.
Snellman vaikutti ratkaisevasti siihen että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Hän oli myös saattamassa päätökseen Suomen rahauudistusta ja uudistuksen tuloksena Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1865.
J.V.Snellman aateloitiin 1866.
Toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenä 1870 – 1874. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) sai alkunsa 1830-luvulla Lauantaiseurasta, jonka jäseniä olivat mm. Runeberg ja Topelius.
4.
JOHANNES BROFELDTIN VANHEMMAT JA SISARUSPARVI.
Äiti:
EMMA BROFELDT 1836-1899. Virallisesti Karolina Fredrika Emelie Brofeldt (omaa sukua Snellman).
Isä:
THEODOR BROFELDT 1837-1914.
Theodor Brofeldtin ensimmäinen virka oli Lapinlahdella kappalaisen apulaisena.
Vuokraviljelijä J. A. Snellman ehdotti Brofeldtille vaimoksi serkkuaan, kappalaisen tytär Karolina Fredrika Emelie Snellmania (11.9.1836 - 21.3.1899). Emelie Snellman asui Rantsilan Korvassa leskiäitinsä Katarina Magdalenan ja kahden sisaren kanssa.
Kosimakirjeessään Brofeldt ilmoitti "ettei hän tavoitellut mitään 'pastorintitteleitä' vaan aikoi tyytyä 'maailman halveksimaan' apulaispapin virkaansa".
Vaatimattomat häät pidettiin 8.8.1860 Rantsilassa.
Kosimakirjeessä olleesta varoituksesta huolimatta Theodor Brofeldtista tuli myöhemmin rovasti.
Theodor ja Emma Brofeldt saivat 10 lasta.
Väärnin pappilassa syntyivät:
Johannes (Juhani) Brofeldt (1861 – 1921).
Lyydi (1862 – 1949).
Pekka (1864 – 1945). Toimittaja, kirjailija, saarnaaja
Mansikkaniemen pappilassa syntyivät:
Kalle (1865 – 1936). Opettaja, johtaja, toimittaja, poliitikko.
Theodor (1867 – 1946). Henkikirjuri, lääninrahastonhoitaja.
Elli Hirvensalo (1870 – 1952). Seminaarinopettaja.
Miili (1872 – 1882).
Joel (1874 – 1896).
Kyrönniemen pappilassa syntyivät:
Hanna (1876 – 1891).
Alma Lescelius (1879 – 1970). Opettaja, puutarhuri, ruustinna.
Theodor Brofeldt kuoli Iisalmen rovastina 76 vuoden ikäisenä 4.2.1914. Hän toimi Iisalmen emäseurakunnan pappina 55 vuotta. Hänen aikanaan toteutettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksen määräämä kunnan ja seurakunnan hallinnon erottaminen toisistaan.
Theodor Brofeldt tunnettiin taitavana sielunhoitajana sekä "savolaisena saarnamiehenä": hänen mehevän murteellista puhettaan höystivät paikalliset sanontatavat ja konkreettiset arkielämän esimerkit. Hän puhui vapaasti, ilman ajalle tyypillistä saarnanuottia. Juhani Aho toimitti lankonsa Jooseppi Lesceliuksen kanssa Brofeldtin saarnoja kirjaksi vuonna 1917.
5.
JUHANI AHO.
Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella 11.9.1861.
Lapsi oli ilmeisesti heikko tai sairastui kohta, joka tapauksessa vaikutti ettei hän ehkä jäisi eloon, joten isä suoritti lapselle myöhemmin hätäkasteen. Pienokaisen nimeksi tuli Johannes.
Aloitti kotikoulun seitsemänvuotiaana pikkusiskonsa Lyydin kanssa. Kahdeksanvuotiaana osasi jo lukemisen, ja kirjoittamisen alkeet.
Koulunkäynnin ohessa harrasti mm. kalastusta, josta muodostui elinikäinen harrastus. Kun Juhani Aho kuoli 8.8.1921, hautaan laitettiin hänen suosikkivapansa ja vieheensä.
Vuonna 1872 Johannes Brofeldt lähti opiskelemaan Kuopion lyseoon. Lyseota oli samana vuonna ryhdytty muuttamaan kaksikielisestä yksikieliseksi. Johannes joutui ensimmäiselle täysin suomenkieliselle luokalle, joten hän nautti suomenkielistä opetusta aina ylioppilastutkintoon asti. Hänen ensimmäisessä todistuksessaan oli kaksi kymppiä, käytöksessä ja ahkeruudessa. Luokan 25 oppilaasta hän oli neljänneksitoista paras. Sijoitus kuitenkin parani vuosien varrella, seitsemännellä luokalla hän oli jo neljäs.
Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 19-vuotias Johannes lähti Helsingin Yliopistoon opiskelemaan. Opiskelun turvasi rovasti Lagusin lahjoittama viisisatanen palkaksi apulaisen töistä. Muuten hän eli kotoa tulevien rahalähetysten varassa. Hän opiskeli yliopistossa neljä vuotta, suorittamatta kuitenkaan tutkintoa.
Kasper Järnefelt, Johanneksen hyvä ystävä hankki suhteillaan hänelle työpaikan. Hän pääsi Uuden Suomettaren toimitukseen. Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti. Ensin Johannes kirjoitti mm. väkiluvun muutoksesta ja teki mm. käännöstyötä, jonka jälkeen hän siirtyi kirjoittamaan juttuja lehteen.
Avioliittoon vuonna 1891 Venny Soldanin kanssa.
Johannes Brofeldtin ja Venny Soldan-Brofeldtin vanhin poika
HEIKKI TAAVETTI syntyi 29. toukokuuta 1895 Hausjärvellä.
Poika oli kaksivuotias perheen muuttaessa Aholaan.
ANTTI JUHANI syntyi 29. syyskuuta 1900 Helsingissä.
Antti oli aurinkoinen lapsi, jolla oli kauniit kullankeltaiset kiharat. Hiukset saivatkin kasvaa koko Aholan ajan, koska Venny tarvitsi lastenlehtiä ja satuja kuvittaessaan sekä tytön että pojan mallin - kun Antti toimi mallina pojalle, Heikki sai käydä tytöstä.
Juhanin tutustuttua Vennyn iloiseen ja kauniiseen siskoon Tilly Soldaniin, syntyi heille poika BJÖRN MATHIAS eli Nisse syksyllä 1902.
Juhani osti Tillylle ja Nisselle talon Aholan läheltä, Ristinummelta, mutta Nisse oleskeli useimmiten Aholassa ja kasvoi yhdessä Aholan poikien kanssa.
Useita kulttuurielämän vaikuttajia pakeni 1900-luvun alussa venäläistä sortopolitiikkaa toisiin maihin, mutta suurin osa palasi myös takaisin. Näin tekivät myös Johannes Brofeldt ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt.
Brofeldtit palasivat Etelä-Euroopasta Suomeen jo kesällä 1904. Samana päivänä jona Bobrikov ammuttiin. Kolme vuotta myöhemmin Johannes Brofeldt muutti virallisesti nimensä Juhani Ahoksi.
Juhani Ahon ihanteiden mukaisesti kasvatus oli jokseenkin vapaata. Pojat tottuivat pienestä pitäen liikkumaan luonnossa ja osallistumaan luontaistalouden töihin, kuten kalastukseen, perunanviljelyyn ja marjastukseen. Kotitöiden ulkopuolella pojat saivat vapaasti hakeutua luonteilleen ominaisiin harrastuksiin.
Antti J. Aho opiskeli yliopistossa filosofian kandidaatiksi. Nuorena maisterina hän matkusti Amerikkaan ja julkaisi vuonna 1929 vaimonsa, koristetaiteilija Aili Vainion kanssa kirjan Amerikassa piikana ja keltanokkana.
- - -
Oliko tämä kyllin tyhjentävä vastaus?
Mutta ikävää että pilasin sinulta etsimisen ja löytämisen ilon...
Pienenä vinkkinä googlettamiseen:
Kannattaa kokeilla erilaisia muunnoksia.
Esimerkiksi "Juhani Ahon lapsuus", koska pelkällä "Juhani Aho" tulee vietävän paljon löydöksiä.
Ja kun löytyy mielenkiintoisia tietoja, sitten vaan uusi haku googleen.
Esimerkiksi "Margaretha Charlotta Mechelin".
Eri lähteistä saatuja tietoja yhdistelemällä voi sitten rakentaa kokonaisuutta rönsyillen haluamiinsa suuntiin.
Tulipa vaan mieleen:
Jussi oli kovasti rakastunut Elisabet Järnefeltiin, jonka ympärille kehkeytyi kirjailijakoulukunta, johon Ahokin kuului. Kun ei äidiltä tullut vastakaikua, vaihtoi Juhani ihastuksensa tyttäreen Ainoon, joka kylläkin sittemmin valitsi puolisokseen säveltäjänplanttu Janne Sibeliuksen. Tämän onnettoman rakkaustarinan sanotaan heijastuneen Ahon pienoisromaaniin "Yksin".
Miksi tahtoo hän tietää sisaruksien määrää vai mitä se olikaan, onko esitelmän tai muun kannalta kaikista merkittävin tieto?
Huolettaa toisinaan tämä, miten Google muovaa maailmankuvaamme ja käsitystä ympäristöstä. Mitä ei googlesta löydy, sitä ei ole olemassa? Onhan tämä pitkälti tottakin, mutta eikö silti joskus voisi
esitelmäntekijä istahtaa kirjastossa tietosanakirjan ääreen, selailla lähdeteoksia, haistella paperin tuoksua?
Painetun lähteen luotettavuus on usein helpomp tarkistaa,
ja sitäpaitsi tietokoneella istuminen on usein niin kovin epäergonomistakin... :)
Harvoin kirjoitan googlesta löytyneet tiedot sellaisenaan. Riippuen tietysti sivustosta mistä ne on poimittu. Copy Pastea olen alkanut käyttää vasta viime aikoina ajan säästämiseksi, mutta harkiten. Tasoittelen kohtia jotka tuntuu kirjoittajan henkilökohtaisilta tulkinnoilta ja ripottelen kysymysmerkkejä joukkoon, paitsi jos kirjoitus palauttaa mieleeni asioita jotka olen jo aiemmin omaksunut kirjallisista lähteistä ja/tai kirjoittajan tyyli on tieteellisen tarkkaa ja asialliset lähdeteokset mainittu.
Aina en sitä paitsi edes välitä onko tieto kaikilta yksityiskohdiltaan oikeaa. Riippuu käsiteltävästä asiasta. Jonkin asian kohdalla miltei toivon välittämieni yksityiskohtien olevan siinä määrin vääriä (tai epätarkkoja ja hieman ristiriitaisia) että henkilö sen huomaisi ja olisi näin pakotettu etsimään oikeaa tietoa eikä luottaisi kaikkeen lukemaansa. Tällä tavalla osallistun informaatiopeliin.
Itse kun kuulun jo vähän vanhempaan sukupolveen että en suinkaan luule maailman löytyvän googlesta. Ensinnä tulee mieleen että tuskinpa se google kenenkään maailmankuvaa muokkaa. Mutta sitten tajuan että saattaa olla mahdollista. Pelottava ajatus. Että nykyinen sukupolvi jollain tapaa katselee maailmaa tietokoneen bittiavaruuden läpi? No, eipä siinä mitään jos suhteellisuudentaju säilyy.
Tietokonemaailmastahan löytyy vain se tieto minkä ihminen on sinne syöttänyt. Ja se on marginaalinen osa maailman informaatiomäärästä. Kuinka tarpeellisia nämä kaikki tiedot loppujen lopuksi on? Tässäkin keskustelussa? Hyvä olla perillä kulttuurista, historiasta ym. Mutta - Mutta - Mutta. Jos tietokoneelta löytyvä tavara on vain pieni osa maailman yhteiseksi kulttuuriperinnöksi tallentunutta informaatiomäärää, niin maailman yhteiseksi kulttuuriperinnöksi tallentunut ja kulttuuriharrastusten kautta maailmankuvaa muokkaava informaatiomäärä on sekin vain pieni osa tapahtumista ja oivalluksista, joita ihmisille on sattunut. Monet ehkä tärkeätkin löydöt on hukkuneet ajat sitten, edes raapaisematta kulttuurimuistiamme?
Ehkä tärkeimmät löydöt koskevat oman henkilökohtaisen olemisen arvoa ja muotoa, empatian kokemisen ulottuvuuksia, yhteyttä Korkeimpaan, elämän tarkoituksen mieltämistä jne. Näitä kaikkia voi toki peilata lukemaansa vasten ja saattaapa olla niinkin että luettu ohjaa tekemään tuollaisia tärkeitä löytöjä kun sopivassa elämäntilanteessa sopivan kirjan lukee, silti emme voi tärkeimmissä asioissa olla kirjallisuuden varassa - googlesta puhumattakaan.
Huomenta.
P.S.
Copy Pastesta tuli vielä mieleen:
Copy Pasten huonoihin puoliin kuuluu että ihmisen ei tarvitse ajatella käsittelemäänsä asiaa ollenkaan, tai oikeastaan edes käsitellä sitä. Todellinen oppiminen vähenee. Ihminen vaan säilyttää tietoja ymmärtämättä mistä niissä on kysymys. Koskee sitten yhteiskunnan rakennetta, verotusta, teologisia kysymyksiä ja kirkkopolitiikkaa, maataloutta tai mitä tahansa. Teoreettinen tieto on olemassa mutta sen merkitys kadoksissa: meillä on ulkonaisesti oikeita sanoja, sisällön omaksuminen puuttuu. Onko se aina silti huono asia? Ei, jos oman elämän sisältö on hallinnassa. Mutta jos ja kun oman elämän sisältöön vaikuttaa illuusio kaiken hallittavuudesta, luullaan että ollaan lujasti elämässä kiinni kun omaan tietsikkaan on tallennettu hurja määrä asioita, musiikkitiedostoja ja sävähdyttävää kuvamateriaalia, ei voi muuta toivoa kuin että tietokone kaatuisi ja joku ystävällinen naapuri sen sijaan että korjaisi koneen vauriot kaappaisi nuoren kainaloon ja veisi vähäksi aikaa Lapin tuntureille nuotion loimuun, kuuntelemaan hiljaisuudessa omasta sisimmästä nousevia tarpeita ja oikeaa elämännälkää.
Juhanihan vikitetteli kovasti tosiaankin Ainoa josta tuli sittemmin Sibeliuksen vaimona tunnettu. Kolmiodraamat olivat Aholle niikseen todellakin tunnettuja, että Aho sai myöskin yhden lapsen vaimonsa taiteilija Venny Soldanin sisaren kanssa. Olen joskus törmännyt jopa psykoanalyyttiseen tutkimukseen tästä aiheesta J.Aho&kolmoisdraamat (en jaksa muistaa teoksen nimeä enää). Myöhäisemmän tuotantonsa yksi tunnetuimmista teoksistahan Aholla oli "Juha", jonka nuorempi polvi muistaa parhaiten Aki Kaurismäen elokuvasovituksesta. "Juhan" kolmoisdraamaa Juhan, Marjan sekä lipevän venäläishurmuri Shemeikan välillä se analyysikin paljolti käsitteli ja Aho aikoinaan myöskin myönsi käsitelleensä "Juhassa" osittain myös oman elämänsä solmukohtia..
On se kiva kun äidit tekee lasten läksyt…
Mie alan pikkuhiljaa luulemaan, että sie äetparta et oo ihan pöllömpi henkilö. Ihmisenä ja nettipersoonana.
Pani paksuksi vaimonsa ja vaimonsa sisaren, eli kaksoiselämää kuin myöhempi kirjailija MM Pyhtäältä, oli ryöhäkäs mies, naisten mieleen, mutta en ymmärrä miksi, sellainen sottainen karvaturpa valokuvista päätellen. Kaikkein parhaiten pääset jäljille kun luet Tuula Levon Neiti Soldanin.