Seuraavat luisteluhiihtotekniikat ovat yleisesti tunnetut:
Luistelupotku l. latuluistelu= toinen suksi ladulla, toisella suksella askeltaen luistelua. kyseessä tyyli, jolla Gunde Swan 1984 ja Kari Härkönen 1985 saivat suurta menestystä
Vuoroluistelu l. "akuankka"= yleensä kuntohiihtäjän jyrkkään ylämäkeen käyttämä tekniikka, joka on samaa kuin perinteisen hiihtotavan haarakäynti, mutta askelluksen lopuksi annetaan suksen liukua, tehostaen sitä vastakkaisen käden saman suuntaisella työnnöllä.
Perusluistelu l. "kuokka"= suksi ja sauva iskeytyvät yhtä aikaa maahan, liukuvan suksen puoleinen sauva hieman enemmän edessä. Työntö suuntautuu suoraan taaksepäin. Työnnön ohitettua vartalolinjan, alkaa painonsiirto ja ponnistus nilkan sekä polven koukistuksella. Katse seuraa työnnössä nyrkkejä. Ponnistus viedään loppuun ojentamalla jalka suoraksi. Liukuponnistuksen puoleinen polvi ja nilkka pysyvät koukistuneena liu´un ajan. Käsi heilahtaessa takaa eteen, ojentuu liukuponnistuksen puoleinen jalka ponnistukseen ja samalla paino siirtyy työnnön puoleiselle jalalle. Alkaa uusi työntövaihe.
"Kuokan"eri versioita ovat perusluistelu vaihdellen molemmin puolin, sekä PL loikaten, jossa liukuvalta jalalta loikataan työnnön puoleiselle jalalle. (Tapa, jolla Felix Gottwald on jättänyt Torinossa muut ylämäessä kuin seisomaan.)
Kaksipotkuinen tasaluistelu l. "Mogren"= Sauvat osuvat lumeen hieman ennen suksea (vrt. yksipuoleinen Wasberg). Selkeä painonsiirto liukuvalle sukselle. Tasatyöntö tapahtuu vain toisen liu´un puolelta. Tavoitteena yhtenäinen harvahko kovavauhtinen rytmi. Vartalo nousee ylös liukuun vain työnnön puolella. Tyyli tuli tunnetuksi Torgny Mogrenin voitettua 50km arvokisoissa käyttäen pääasiassa ko. tekniikkaa.
Yksipotkuinen tasaluistelu l. "Wassberg, Wassu, Wallu"=Kuten "Mogren", mutta työntö tapahtuu molempien liukujen puolelle. sauvatyöntö hieman ennen liu´un alkua. Työnnön edettyä vartalolinjalle, alkaa ponnistus ja painonsiirto. Potku suuntautuu paineistetusti suoraan sivulle. Sukset ovat huomattavasti pienemmässä kulmassa keskenään kuin muissa tekniikoissa; siksi Wassu on taloudellisin, mutta myös toisaalta kaikkein nopein tekniikka. Kehittäjänä Thomas Wassberg.
ja loppukevennyksenä Sammakko: Suoritus alkaa tasatyönnöllä. Sukset liu´utetaan erilleen toisistaan. Liu´un lopussa hypätään tuoden jalat yhteen ja edetään uuteen työntöön. Paino on tasan molemmilla jaloilla. Nopein tekniikka ylämäkeen, mutta mahdottoman raskas ja siksi mitätön oikeassa hiihdossa.
Tässä lyhyesti luisteluhiihdosta. Katsoin juuri nauhalta Haku-Veikon maaliintulo´n Oslon 1952 50km:n hiihdossa: Veikko luistelee koko loppusuoran olympiavoittoon!!
Luistelupotku l. latuluistelu= toinen suksi ladulla, toisella suksella askeltaen luistelua. kyseessä tyyli, jolla Gunde Swan 1984 ja Kari Härkönen 1985 saivat suurta menestystä
Vuoroluistelu l. "akuankka"= yleensä kuntohiihtäjän jyrkkään ylämäkeen käyttämä tekniikka, joka on samaa kuin perinteisen hiihtotavan haarakäynti, mutta askelluksen lopuksi annetaan suksen liukua, tehostaen sitä vastakkaisen käden saman suuntaisella työnnöllä.
Perusluistelu l. "kuokka"= suksi ja sauva iskeytyvät yhtä aikaa maahan, liukuvan suksen puoleinen sauva hieman enemmän edessä. Työntö suuntautuu suoraan taaksepäin. Työnnön ohitettua vartalolinjan, alkaa painonsiirto ja ponnistus nilkan sekä polven koukistuksella. Katse seuraa työnnössä nyrkkejä. Ponnistus viedään loppuun ojentamalla jalka suoraksi. Liukuponnistuksen puoleinen polvi ja nilkka pysyvät koukistuneena liu´un ajan. Käsi heilahtaessa takaa eteen, ojentuu liukuponnistuksen puoleinen jalka ponnistukseen ja samalla paino siirtyy työnnön puoleiselle jalalle. Alkaa uusi työntövaihe.
"Kuokan"eri versioita ovat perusluistelu vaihdellen molemmin puolin, sekä PL loikaten, jossa liukuvalta jalalta loikataan työnnön puoleiselle jalalle. (Tapa, jolla Felix Gottwald on jättänyt Torinossa muut ylämäessä kuin seisomaan.)
Kaksipotkuinen tasaluistelu l. "Mogren"= Sauvat osuvat lumeen hieman ennen suksea (vrt. yksipuoleinen Wasberg). Selkeä painonsiirto liukuvalle sukselle. Tasatyöntö tapahtuu vain toisen liu´un puolelta. Tavoitteena yhtenäinen harvahko kovavauhtinen rytmi. Vartalo nousee ylös liukuun vain työnnön puolella. Tyyli tuli tunnetuksi Torgny Mogrenin voitettua 50km arvokisoissa käyttäen pääasiassa ko. tekniikkaa.
Yksipotkuinen tasaluistelu l. "Wassberg, Wassu, Wallu"=Kuten "Mogren", mutta työntö tapahtuu molempien liukujen puolelle. sauvatyöntö hieman ennen liu´un alkua. Työnnön edettyä vartalolinjalle, alkaa ponnistus ja painonsiirto. Potku suuntautuu paineistetusti suoraan sivulle. Sukset ovat huomattavasti pienemmässä kulmassa keskenään kuin muissa tekniikoissa; siksi Wassu on taloudellisin, mutta myös toisaalta kaikkein nopein tekniikka. Kehittäjänä Thomas Wassberg.
ja loppukevennyksenä Sammakko: Suoritus alkaa tasatyönnöllä. Sukset liu´utetaan erilleen toisistaan. Liu´un lopussa hypätään tuoden jalat yhteen ja edetään uuteen työntöön. Paino on tasan molemmilla jaloilla. Nopein tekniikka ylämäkeen, mutta mahdottoman raskas ja siksi mitätön oikeassa hiihdossa.
Tässä lyhyesti luisteluhiihdosta. Katsoin juuri nauhalta Haku-Veikon maaliintulo´n Oslon 1952 50km:n hiihdossa: Veikko luistelee koko loppusuoran olympiavoittoon!!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oli mielenkiintoinen ja selkeä oppikurssi. Olen yrittänyt opiskella tunnistamaan näitä eri tekniikoita ja olen ihmetellyt, mikä se ankka-tyyli oikein on, jota itse olen otaksunut käyttäväni. Nythän se selvisi, että ankkamiehiä ollaan. Vaikka mieluusti olisin Roope-setä.
Tuohon Wassbergiin pitäisi kyllä saada opastusta ihan lumioloissa.
Onkos sillä tekniikalla sitten mitään nimeä, jos lykkii sauvoilla vielä harvemmin kuin kaksipotkuisessa tasaluistelussa l. jos potkuja on kolme tai neljä tai enemmän ? onkos PL perusloikka ?
Jokaisella hiihtäjällä on omia variaatioitaan yhdistää esim. sauvoittaluistelua Mogreniin tai Kuokkaan..
Pääasia, että on kivaa...
terv. Janne
se on tärkeää.
kopioitu Suomen Ampumahiihtoliiton sivuilta:
"Myös mogrenissa sauvatyöntö tehdään perusluistelun tapaan vain toiselle potkulle.
Perusluistelusta se eroaa paitsi rauhallisemman temponsa ja pidempien voimantuottoaikojensa osalta myös siinä, että mogrenissa sauvatyöntö lähtee
jo liu’ussa olevaan sukseen."
Täälläkin jo aiemmin ollut linkki:
www.biathlon.fi
sieltä vasemmalta valikosta > Materiaalit
Johan löytyy hyvät oppaat selkeine kuvineen.
Minäkin vähän ihmettelen, että miksi Janne toi nuo "omat" ohjeensa tähän. Minusta hämmentää vaan lisää tätä "soppaa". Etkö Janne allekirjoita tai hyväksy jotain kohtaa noissa ampumahiihtoliiton (Ropposen) sivuilla olevissa ohjeissa, vai mikä..?
..ohjeeni ovat kyllä ihan hiihtoliiton muiden saatavilla olevien opetusmateriaalien ja hiihtokouluissa opittujen/ opetettujen käytänteiden summa.
Ne olen tuonut palstalle yleiseksi hyödyksi (en kumotakseni ketään muuta oppeineen), koska luisteluhiihtotekniikoista on ollut kysymyksiä. Niitä ei ole pakko kokeilla, eikä edes lukea, jos se noin paljon koskee...
En ymmärrä miksi loistavasti menestyneen ampumahiihtoliiton Roposen ohjeet olisivat jokin raamattu, jota kenenkään pitäisi allekirjoittaa.Onneksi liitossakin vihdoin jotain kehitystäkin tapahtuu, kun Pikku-Kakkosessa parhaillaan hiihto-ohjelmaa vetävä entinen nuorten sarjan huippu (Myllylän ikätoveri) ja oma kaimani Vähänkyrön Viestin Janne Hakala kuuluu ottaneen toiminnanjohtajuuden. Hän kyllä allekirjoittaa mainitsemani tekniikat ja ymmärtää ammattiliikunnanopettajana myös eri tavat opettaa samoja fyysismotorisia taitoja.
Swan=Svan= joutsen l. anteeksi tietämättömyyteni ruotsin kielen 1800- ja 1900-luvun differensseihin kyseisestä morfologiasta.
terv. Janne "sori-jos-yritin-olla-avuksi
Ei kyllä ollut tarkoitus loukata ketään tai kenenkään mielipiteitä. Jos täällä netissä alkaa herneitä vetelemään neniin, niin välittömästi on röörit niitä täynnä.. Sana on vapaa, jopa tässä hiihtouskonnossa.
Niin mietin vain, että onko noissa hiihtoliiton ja Ropposen ohjeissa jotakin eroa vai sama asia eri sanoin.. Eli opetetaanko jommassa kummassa jokin asia 'väärin' tai vanhanaikaisesti. Hiihtokin nimittäin kehittyy.
Pikku tarkennus: Gunde Svan oli ruotsalainen hiihtäjä ja Anni Swan suomalainen kirjailija.
Eikö sauvoittaluistelukin ole luisteluhiihtotekniikka?
Ja mulla on lisäksi hallussa sekä yksitahtisen kuokan lisäksi kaksitahtinen kuokka. Ykstahtisessa tulee työntö joka toiselle potkulle (eli vaan joko vasemmalle tai oikealle sukselle) ja kakstahtisessa tulee työntö jokaiselle suksen potkulle vähän niinkuin wassussa mutta ajoitus on eri ja liuku lyhyempi.
Mielenkiintoista, käytätkö kuinka jyrkissäkin nousuissa ja pysyykö rytmi?
Hauska kertaushan tuo oli, en kyllä ymmärtänyt selostuksestasi puoliakaan. Mutta toki tuon Wassbergin ja Torgnyn tyylit ja loikankin vanhastaan muistan (ja hallisenkin). Ihan pakko päästä taas (pitkästä aikaa) luistelemaan! (siis taukoa vuosia) Saapa nähdä, vieläkö sitä osaakaa, tosin uskon sen, että minkä nuorena (=kymppivuotiaana) oppii, sen vanhana( =30-v.) taitaa. Ja olihan se T. Mogren SEKSIKÄS mies, auts!
ajattelen minäkin. Ja voin kertoa, että nuorena opitut taidot pätevät hiihtoladulla 3-kymppisenäkin. Mukavaa on ollut. Muistan taas miks hiihdin..
>> Katsoin juuri nauhalta Haku-Veikon maaliintulo´n Oslon 1952 50km:n hiihdossa: Veikko luistelee koko loppusuoran olympiavoittoon!!
Mahtoiko kuitenkin olla eri kisat kuin 52?
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=16&t=903&a=8231
Itse en ainakaan erota luistelua tuosta...
Siitonen-schritt, http://de.wikipedia.org/wiki/Siitonen-Schritt, kuuluu kyllä lyhyeenkin oppimäärään.
mainitaan hiihtäjänä joka ensimmäisenä alkoi käyttää tuota toispuoleisen potkun tekniikkaa jota Siitonen alkoi matkia samassa kisassa. Nähtävästi Siitonen oli tunnetumpi noissa maratonhiiihdoissa sakemannien keskuudessa ja sai tekniikan nimiinsä.
Kaipa sitä luistelupotkua on käytetty jo paljon aikaisemminkin hiihtokilpailuissa tietyissä olosuhteissa. Ja eikös ammoisina aikoina metsämiehillä ollut toisessa jalassa pitkä suksi, jonka varassa liu'uttiin, ja toisessa jalassa lyhyt suksi, jolla potkittiin vauhtia.
se potku oli vähän samanlainen kuin perinteisessä hiihdossakin? Koska silloin mentiin umpihankia, niin tuskin oli mahdollista tehdä upottavassa lumessa sillä lyhyemmällä suksella sellaista sivupotkua kuin nykyään koneella tehdyillä laduilla luistelusuksella? Tietysti jossain keväisillä hankikantosilla olisi ollut mahdollista luisteluun, mutta kyllä luultavasti pääsääntöisesti mentiin niin kuin umpihankihiihdossa tai lumikengillä.