Miltä kuulostaisi:
Kirjan nimi Seitsemän sisarusta ja Sandra
(tai Sandra ja seitsemän sisarusta)
Kertoo 14v. Sandrasta, joka kiertänyt ympäri maailmaa isänsä kanssa (jonkin sortin liikkuva bisnestyö). Äiti (joku ulkomaalainen, esim. Kanadan ranskalainen) kuollut tytön ollessa pieni. Yhtäkkiä isä rakastuu uudelleen, Sandran kauhuksi sanotaan vaikka Urjalalaiseen naiseen, jolla on seitsemän enemmän tai vähemmän persoonallista lasta. Isä lopettaa kiertävät työt ja haluaa asettua aloilleen. Sandra on fiksu ja itsenäinen, mutta uuteen perheeseen ja pikkukylän elämään sopeutuminen voi viedä hetken... Mukaan sotkettaisiin ehkä myös jonkinlaista "salapoliisijuttua" esim. koulumaailmasta ja pienen paikkakunnan pienistä piireistä.
Vaikuttaako miltään? En haluaisi tehdä mitään ihan kliseistä ja ennalta-arvattavaa, tyyliin ensin kaikki ihnoavat Sandraa, sitten se ratkaisee jonkun pulman ja sitten kaikki tykkääkin siitä ja onnellinen loppu. Kai tuosta asetelmasta voisi kehitellä muutakin... Tämä on pyörinyt päässäni jonkun aikaa, sillä tähän liittyy paljon sellaista, mistä minulla on omakohtaista kokemusta. Olisin siis hyvin kiitollinen kommenteista.
Kirjan nimi Seitsemän sisarusta ja Sandra
(tai Sandra ja seitsemän sisarusta)
Kertoo 14v. Sandrasta, joka kiertänyt ympäri maailmaa isänsä kanssa (jonkin sortin liikkuva bisnestyö). Äiti (joku ulkomaalainen, esim. Kanadan ranskalainen) kuollut tytön ollessa pieni. Yhtäkkiä isä rakastuu uudelleen, Sandran kauhuksi sanotaan vaikka Urjalalaiseen naiseen, jolla on seitsemän enemmän tai vähemmän persoonallista lasta. Isä lopettaa kiertävät työt ja haluaa asettua aloilleen. Sandra on fiksu ja itsenäinen, mutta uuteen perheeseen ja pikkukylän elämään sopeutuminen voi viedä hetken... Mukaan sotkettaisiin ehkä myös jonkinlaista "salapoliisijuttua" esim. koulumaailmasta ja pienen paikkakunnan pienistä piireistä.
Vaikuttaako miltään? En haluaisi tehdä mitään ihan kliseistä ja ennalta-arvattavaa, tyyliin ensin kaikki ihnoavat Sandraa, sitten se ratkaisee jonkun pulman ja sitten kaikki tykkääkin siitä ja onnellinen loppu. Kai tuosta asetelmasta voisi kehitellä muutakin... Tämä on pyörinyt päässäni jonkun aikaa, sillä tähän liittyy paljon sellaista, mistä minulla on omakohtaista kokemusta. Olisin siis hyvin kiitollinen kommenteista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa mukavalle nuortenkirjalle, ja tuosta voi kehittää vaikka mitä.
Siitä vain kehittelemään.
Lopuksi pieni ajatus kliseistä. Minä en näe niissä mitään pahaa. Moni tosiasia tässä elämässä kulkee kliseenä, ja toimii silti.
Tarina kuulostaa hienolta, tyttökirjahan tuosta tulee, mutta luullakseni hyvä sellainen :)
Kirjoita se pika pikaa valmiiksi ja lähetä tiinakilpailuun :) tiedä vaikka saisit mainetta ja kunniaa.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjoituskilpailu_tiina_2006/
Toki kiire voi tulla jos muitankin velvoitteita on :) mutta jos idea on päässäsi mikään ei ole mahdotonta. Onhan tässä reilu 3kk aikaa, 96 päivää. Pari sivua päivässä ja kirja on valmis määräaikaan.
Minusta idea vaikuttaa hyvin lupaavalta, minkä ikäinen olet? Kuinka innostunut olet kirjoittamaan? Oletko lukenut kirjoittamiskirjoja? Vaikka noita opuksia parjataan usein, niistä on huomattava apu silloin kun idearunko on päässä.
En yhtäkkiä muista mitään vastaavaa, tosin en nuorten kirjoja ole liiemmin lukenut. Mutta epäilen että kaiken fantasia, velhoilun jälkeen on vielä nuoria lukijoita jotka kaipaavat tarinaa, johon on vaivaton samaistua.
Enpä tosiaan ollut huomannut tuollaista kilpailua, kiitos vinkistä!
Olen itse 20v ja kirjoittanut olen pienestä asti, nyt minulla on menossa pitkäaikaisempi projekti, juuri tällainen enemmän fantasiaan taipuvampi tarina.
Vitsit, tuo kilpailu kuulostaa kyllä niin houkuttelevalta, että voisin todellakin pitää taukoa tuosta projektista muutaman kuukauden. Mutta vähän pelottaa tuo ajan riittävyys! Idea on kyllä päässä, mutta minkäänlaista kokonaista tarinaa ei.
Mutta kiitos joka tapauksessa erittäin positiivisista kommenteista. Sitä juuri mietin, että onkohan vastaavaa kirjoitettu, kun itsekään en mitenkään kattavasti ole nuortenkirjoihin perehtynyt.
Ei kannata liikaa päätään vaivata onko jotain vastaavaa jo kirjoitettu. Joko on tai ei, sinä teet tarinasta omasi, tuskin mitään likikään samantapaista on kirjoitettu.
Ainahan jotain yhteneväisyyttä voi löytää teosten välillä, mutta sinulla on oma tapasi kirjoittaa, toisilla joku toinen. Luota vain ajatukseen ja laita toinen hetkeksi hyllylle. Tiedäthän sanonnan joskus on tehtävä mitä on tehtävä päästäkseen sinne minne tahtoo päästä.
Itse en aiemmista aikeistani huolimatta osallistu Tiina kilpailuun, olen kyllä lukenut Tiinat aikoinaan ja kovastikin pidin niistä, mutta keskityn syksyn suurempaan kilpaan :) ja jouduin karsimaan turhia pois, jolloin Tiina kilpailukin siirtyi osaltani sivuun.
Jos osallistut tuohon, niin ensimmäinen neuvo jonka annan on, älä innostu noista kilpailun ohjeista joissa vihjataan senkin seitsemänlaisesta lähestymistavasta kirjan suhteen. Kirjoita kirja siinä muodossa kuin olet sitä päässäsi rakentanut. Usein tuollaiset ideat vain pursuvat lisäideoita, eikä mikään niistä liikahda alkua pidemmälle.
Minusta sinun kannattaisi pitäytyä perinteisessä tarinointimuodossa, kertoa tytön tarina erheineen ja inhimillisine virheineen, iloineen ja suruineen, sopeutumisvaikeuksineen ja lopussa tyttö kai pääsisi itsensä ja elämänsä/uuden perheensä kanssa sopuun.
Toivotan reipasta urheilumieltä ja onnea, mitä sitten päätätkin tehdä.
...siinä on ikärajana 16 vuotta.
..luin väärin!!! :)
Kuulostaa hyvältä, juonen hahmotelmassa näyttäisi nyt olevan jo murrosiän juurettomuuden ja aikuiseksi kasvamisen tematiikkaa ihan itsestään.
Vielä kun heität soppaan mukaan Sandran näkökulmasta havaittuja kiistämättömiä todisteita siitä, miten isä välittää uudesta naisesta ja tämän lapsista enemmän kuin tyttärestään (mikä myöhemmin paljastuu vain mustasukkaisuudeksi ja on Sandralle ja mukana roikkuvalle lukijalle kasvunpaikka, virtsanpylväs kasvussa aikuisuuteen), niin avot, sinulla on hyvä nuorisokirjan resepti kourassasi. Loppu on tietenkin onnellinen status quo, jossa koko perheellä pyyhkii hyvin ja Sandra on iskän tärkein tyttö. Kukaties viimeisessä kappaleessa onnellinen tytär on lähdössä kielikurssille Kanadaan kokeilemaan siipiään?
Jukka Parkkisella on Suvi Kinos -romaanitrilogia, joista ainakin yhdessä käsitellään Suvia ja hänen seitsemää enoaan.
Niin ja onhan jo muutama sata vuotta sitten tehty Seitsemän veljestä... ja saduissa on aina seitsikkoja.
Perinteet kunniaan ja uuteen muottiin, hyvä hyvä.
Varo kuitenkin, ettei salapoliisi-asiat sotke itse kasvutarinaa, vai olisiko se jatko-osan paikka? :)
...on muuten aivan ihana kirja.
Tuli vaan mieleen.
Idea oli kyllä hyvä , mutta se kuulosti hiukan eri tarinoiden sekoitukselta... Tarinassa pitäisi olla ehkä suuriakin käännekohtia! Mutta kirjailijahan päättää omista inspiraatioista...