Voiko olla olemassa skitsofreniaa, joka olisi välillä täysin oireeton? eli ihmisellä ei olisi oireita kuin jossain tietyssä paikassa esimerkiksi?? voiko tällaista ns. lievää skitsofreniaa ollakaan? En tiedä tästä sairaudesta paljon mitään ja sillä kysyn.
terv.vastauksia haluava
terv.vastauksia haluava
Vastaukset 28
Vanhimmat
Voi olla ja on. Se voi jopa parantua. Huhupuheena olen kahdelta ihmiseltä kuullut, että Hectorilla olisi ainakin jossakin vaiheessa ollut skitsofrenia.
Skitsofrenian oireena kuulemma on tunne, että "kiristääkö vanne päätäsi". Siksi tämä kysymysklassikko oli intin kyselylomakkeissa. En tiedä onko enää.
Yhden skitsofreenikon olen tavannut, jolla aste ei ollut lievä. Hänellä oli pakkoliikkeitä. Käytös vaihteli siten, että hän saattoi olla välillä tosi kiva ja sitten yht'äkkiä ruveta vittuilemaan. Hän oli suorittanut armeijan korpraalina ja ollut töissä, mutta saanut eläkepaperit.
Tässä jotain - toivottavasti saat lisää vastauksia.
Onko skitsofreniaan sairastuminen tahallista?
sille ei voi mitään, eikä siitä myöskään parannu, oireettomana se voi olla, mutta lääkitystä on noudatettava.
Mutta...
Kyllä ihan klassisessa skitsofreniassa voi olla täysin tai näennäisen oireettomia jaksoja. Sitten on olemassa esim. skitsotyyppinen häiriö, jossa esiintyy monia skitsofrenian oireita, mutta lievempinä. Moniin muihinkin psykiatrisiin ja neurologisiin tiloihin (rajatilapersoonallisuus, Aspergerin oireyhtymä) saattaa jossain vaiheessa kuulua ohimeneviä psykoottisia jaksoja. Tällaisissa tapauksissa juuri stressi tai muut tekijät usein pahentavat oireita.
Käsittääkseni varsinaisesta skitsofreniasta harvoin "parannutaan". Jos joku väittää niin tapahtuneen, kyseessä saattoi olla väärä diagnoosi. Tiedän, että ainakin raskaan alkoholinkäytön aiheuttamia tilapäisiä oireita on joskus tulkittu väärin.
vaan voi olla niin että ei mene psykoosi-tilaan enään, voi olla vuosia, jopa kymmeniä vuosia "hyvä jakso" mutta sitten yhtäkkiä oireet saattavat palata.
Miksi skitsofreniasta ei muka voi parantua? En näe tähän mitään järjellistä syytä. On toki selvää, ettei skitsofreniasta voi parantua, mikäli lääkärit ja lähiympäristö hokee potilaalle, ettei tämä voi koskaan parantua. Onko ihmisen mieli muka niin tarkkaan kartoitettu, että voidaan varmuudella sanoa, ettei toivoa koskaan ole? Hölynpölyä, sanon minä!
Lääkäreiden mielestä lääkitystä tulisi jatkaa läpi elämän, mutta kuinka moni haluaisi varmuuden vuoksi käyttää lääkkeitä, jotka mm. lihottavat parikymmentä kiloa ja aiheuttavat impotenssin? Itse paiskasin pillerit mäkeen jo ajat sitten, ja oloni on siitä vaan kohentunut.
on häiriö, joka on nähtävissä aivojen tasolla. Oireeton voi kyllä olla, mutta parantua siitä ei voi sanan varsinaisessa merkityksessä. Sitä toki voi kysyä, että eikö ihminen ole parantunut vuosikymmenien oireettomuuden jälkeen? Silloin puhekielessä varmasti käytetään parantunut/terve sanoja, mutta aivojen tasolla sairaus voidaan edelleen nähdä. Kuka nyt sitten on parntunut tai terve?
Sitten on olemassa vielä niin kutsuttu "huumepsykoosi", joka voi tulla kun käyttää jotain ainetta. Kun sitten lopettaa sen käytön, voi parantua ilman että joutuu enää koskaan psykoosiin.
Skitsofrenia on sellaista,että siihen saa asianomainen syntyessään tietynlaisen hermostorakenteen ja alttiuden.Tämä poikkeavuus sinänsä ei ole mitään sairautta, vaan eräänlaista yliherkkyyttä, voidaan puhua myös lahjakkuustekijästä !
No sitten; eihän sinulla tai kellään muullakaan ole ollut skitsofreniaa pikkulapsena, kun on juostu ja leikitty metsissä ja leikkipihoilla.
Vaan aikuistuminen sitten tuo sellaisia haasteita ja stressiä, joista kyseisen alttiuden omaavan on joskus vaikea selvityä.
On olemassa tietty kasvuympäristö,joka johtaa lähes väistämättä skitsofreniaan tai voi olla lapsuuden koti ja kasvuympäristö sellainen, että on saanut jo riittävät vahvuudet ja selvitymiskeinot elämän haasteisiin, vaikka on ääärimmäisen herkkäkin ihminen.
Haluan siis sanoa, että skitsofrenia on kuitenkin täysin tahdonvarainen sairaus ja varsinkin oikealla tiedolla vältettävissä täysin.Kysymykseesi vastauksena siis: ihmisiä löytyy varmasti täydellisen sairastumisen ja terveen väliltä.
Tämä ei ole virallinen lääketieteellinen näkemys,mutta allekirjoittanut mielentutkija on yrittänyt tuoda sitä esiin, koska se on ainoa oikea skitsofreniasta.
Usko tai älä, kyllä mielentutkija tietää.Ja yrittää auttaa.
Kiitos vastauksista ja vastauksestasi mielentutkija! Mua kiinnostaa lähinnä se että voiko tällasta olla vain tosiaankin lähinnä tietyssä paikassa...Eli tässä tapauksessa omassa kodissa muttei muualla. Hulluinta tosiaan se että omassa kodissa eli omassa paikassa, oli se koti sitten missä tahansa. Ja siellä varsinkin yksin ollessa, mutta myös vieraiden nähden, käytös on "erilaista." Tällanen juttu tää olis ja mua rupes kiinnostamaan kun joku mainitsi tästä skitsofreniasta jonkin asteisena että oisko se mitenkään mahollista.
no arvoitusta tää vielä on.
t.alkuperäinen
Tervehdys,satuin tässä netin ääreen.No nyt juttusi alkaa valottumaan sen teoriani kannalta,mitä olen näillä palstoilla paasannut.Katsos, minähän olen puhunut juuri siitä,että skitsofrenia-alttius asuu ihmissilmässä ja siihen liittyvässä hermostossa.Ydinasia on ,että tällainen silmä ottaa paljon normaalia herkemmin ärsykkeitä ympäristöstä,ja jos "immeinen" on esim. väsynyt tai vaikkapa krapulainen,alkaa tämä skitsofrenia-alttius ja poikkeavuus muodostua yhä hankalemmaksi,eli aistihavaintotoiminto ottaa jopa "tulvivasti" ärsykkeitä vastaan ja silloin
skitsofreenikko usein saattaa sairastua vakavemmin,tilapäisesti.
Tämä saattoi kuulostaa vaikealta,mutta haluan vain sanoa sen,minkä olen monesti jo kirjoituksissani todennut,että skitsofreenikko ja sen alttiuden omaava tarvitsee hyvin vakaan ja rauhallisen elinympäristön ja kodin.En tiedä sinusta,oletko lainkaan ed.mainitusti altis, mutta näin voidaan selittää ongelmatilanteesi: eli kun sinulle tulee vaikka vieraita,niin hermostollisen herkkyytesi takia sinun "mielenrauhasi" ja vakautesi ainakin hieman järkkyy.Ja kaikki, mikä tulee sinua vastaan uutena asiana, hieman"järkyttää" sinua.Poikkeavan silmäsi takia.
MUTTA,MUTTA: SINÄ VOIT ELÄMÄSSÄ JATKUVASTI VAHVISTAA ITSEÄSI ERI KOKEMUSTEN KAUTTA.VANHEMPANA ET HÖTKYILE ENÄÄ MISTÄÄN.JA TÄLLAISIA IHMISIÄHÄN ON MAAILMA TÄYNNÄ !
KEVÄTTÄ !
vielä omasta diagnoosistani. Mä sain ainakin psykoosin, kun mun elämässä ei tapahtunut mitään. Oli liikaa aikaa ajatella. Olen kuullut, että skitsofrenia ja psykoosi liittyvät läheisesti toisiinsa. Väsyäkin voi monenlaisiin asioihin... Siksi kirjoitin tämän tänne.
Heippa. Vois sanoa, että olen jollakin tavalla herkkä, niinkuin kerroit. Mutta se meni ihan hulluksi ns.pöpöjen peloksi, eli kun vieraita tuli ja se että itselläkin oli vaikeaa tulla kotiin, ettei tuo "pöpöjä mukanaan." En "pelännyt" ihmisiä, enkä koskaan ole ollut sillä tavalla mikään pelkuri! Mutta se, jos joku tuli, aiheutti hirveät rituaalit (jälkien pyyhkiminen ym, ihan hullua). Eli mun oma paikan (kämppä) piti olla koko ajan puhtoinen kaikesta, sillä tavalla että siellä oli/ on vaikeaa olla itselläkin! Ja mulle on sanottu olevani sillä tavalla kuitenki terve immeinen. Voisko kyseessä ollut jokin "juttu," joka olis tapahtunut joskus, muttei mun mieleni muista sitä. Sellastahan esim. terapiassa kaivetaan esiin. Sehän voi olla mitä vain, ja kun on ollut sillälailla ns.herkkä persoona.Olen yrittäny miettiä ja kaikenlaista tulee mieleen, muttei vielä sellasta suoranaista, mikä selittäisi täysin käytökseni. Voisko seksuaalinen hyväksikäyttö olla mahollista? (ei välttämättö kuitenkaan raiskaus)?
Siinä olet täysin oikeassa että ihminen jos omaa tällasen "alttiuden" (juttuasti ajatellen) tarvitsee kyllä vakaan ja turvallisen ympäristön/kodin.
Käy tutkituttamassa itsesi hyvässä terveydenhuoltojärjestelmässämme. Mikäli on lievä skitsofrenia, hoidon aikainen alottaminen takaa alhaisen lääkemäärän ja korkeintaan parin vuoden aikaisen hoitojakson. Jos on kyseessä fobia, saat reseptit siihenkin.
kyse pelkästä pöpöpelosta ja tiedostat sen olevan ihan turhaa ja epärealistista, niin se voi olla pakko-oiretta, joka ei liity skitsofreniaan mitenkään.
sairastaa? Sinä vaiko hankala puolisosi ? Skitsofrenia luokituksen saadakseen pitää kyllä olla lääkärin tutkittavana ja siihen käsittääkseni liittyy paljon testejä.
moikka.itseäni ajatellen aloin kysellä tästä kyseisestä sairaudesta. En siis tarkoita puolisoani tai ketään muitakaan.totta on, että lääkärihän sellaisen diagnoosin voi tehdä ja mieluummin useampi lääkäri varmasti.Minun kohdalla lääkärit (joilla olen käynyt vaikeuksissani) eivät ole sellaista kai edes epäilleet, vaan lähinnä itse aloin kysellä tästä ihan mielenkiinnosta ja sillä, että ainahan on parempi kun selvitetään mikä on, jotta siitä voi mahdollisesti parantuakin joskus. Lääkäri, joka minua "jututtanut" on tietoinen tilanteestani koko ajan, joten ei ole kyseessä mikään yhden kerran tuttavuus. Minulla oireilut liittyy kotona olemiseen/asumiseen. Ja siellä ne voi tulla todella pahoiksi.
t.alkuper.
on kysymys siitä että halutaan toisin ajattelijat ja erimieltä olevat leimata hulluiksi. Jos näkee vähän selkeemmin kun muut tai on pikkasen herkkävaistoisempi niin tuntee itsensä hulluksi. Sitä se vaan on ,siihen sitten turhautuum ja tulee paha olo.
Et voi ajatella noin...! Terveydenhuollon tarkoituksena on auttaa sinua.
..Vielä siitä, ettei tosiaankaan herkät ihmiset ole hulluja! En tiedä mikä itselläni on ja olenko edes NIIN herkkä, en sentään taida herkimmästä päästä olla. Mutta kysymys mun tapauksessa voi olla mistä tahansa muusta!
Ei herkkyys ole pahe, se on ihana piirre ihmisessä. Minusta on esim.ihanaa jos mies on herkkä ja vaikka itkeä tirauttaa joskus. Mitäs niitä tunteita patoamaan...sehän voi sit olla toinen juttu...
Täälläkö tosiaan pitäs vaan niin kovana mennä eteenpäin ja pitää päänsä kylmänä. Mutta elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, sille ei voi mitään, niin vain on! Asiat pitää vaan läpikäydä ja selvittää itselleen, että pystyy jatkamaan. Se vielä, että eihän "hullutkaan" ole välttämättä herkkiä, nehän viipottaa pää tokkurassa ja sanoo vastaatulijoille kaikenlaista mitä päähän tulee. Mutta lapset on monesti herkkiä ja sieltä moni juttu(hulluus)voi alkaakin. Miekestäni esim. psykopaatti (jo sanana) ei tuo kovin herkkää ihmistä mieleeni.
Eipä noita skitso-oireita ole ollut yli kahteen vuoteen, vaikka en lääkkeitä käytäkään. Sairaus on toki aina olemassa, mutta karkeasti arvioiden kolmannes paranee niin, että on yhtä terve toimimaan normaalisti ilman lääkitystäkin, osalla sairaus uusii välillä, tarvitsee lääkitystä, joskus terapiaa, mutta on yhteiskunnassa täysillä mukana koulunkäynteineen, opiskeluineen ja työntekoineen.
Vain vähemmistö skitsoista ei kykene itse hallitsemaan omaa elämäänsä ja sairauttaan.
Skitsolle voi olla hankalampaa kuin oma sairautensa hänen sairautensa aiheuttama häpeä suhteessa muihin ihmisiin ja monesta syystä (kuten edellä mainitusta)johtuva heikko itsetunto.
Oireistokin on niin vaihteleva ja hankalasti määritettävä, että on mahdotonta sanoa jos mieliala on välillä maassa, masentaa, tuntee uupumusta tai ärtymystä tai sitten jotain muuta, että ko. mielen liikkeiden muutokset liittyisivät skitson perussairauteen eli skitsofreniaan. Ne voivat liittyä siihen, mutta onko sillä mitään väliä. Mielenhäiriöitä on mahdotonta diagnosoida tarkasti, eikä mitään yleispätevää diagnosointimenetelmää loppujen lopuksi ole edes olemassa.
www.mielenterveyshelmi.fi
kaikki on yksilöitä ja sama diagnoosi ei tee ihmisiä muuten samanlaisiksi koska oireetkin ovat erilaisia...koskaan ei ole esimerkiksi päätäni puristanut vanne vaikka olen skitsofreenikko...ja se minkä luonteisia ihmiset ovat rakentuu monesta asiasta...valitettavasti lääkäritkin tietävät skitsofreniasta kovin vähän ainakin sitä sairastavan mielestä...minulla ei ainakaan mitään testejä ennen diagnoosia tehty...psykoottiset oireet riittivät...kannattaa pitää yö unesta huolta sillä tervekin ihminen alkaa hallusinoida parin valvotun vuorokaden jälkeen ja sillä saa kyseisen diagnoosin...psykoottisia oireita sairastaneista kolmas osa on viiden vuoden kuluessa sairastumisesta terveitä ja jos hoito olisi parempaa(enemmän rahaa tähän asiaan) varmasti useampi...ei kannata tässäkään asiassa liikaa yleistää...mikä tahansa sairaus voi parantua tai uusia ei sitä voi tietää yksiselitteisesti lääkäritkään eivät ole jumalia...kannattaa muistaa että sairaatkin voivat vittuilla ihan vittmaisuuttaan ei kannata niputtaa normaaleja tunteita osaksi diagnoosia...nyt se hymyili se on hullu...nyt se itki lisää lääkkeitä =)
Voisitko sinä tai joku muu tämän viestin lukija kertoa sairastumisestaan skitsofreniaan ja elämästä sen kanssa nimettömänä erään lehden palstalla? Voin antaa sähköpostiosoitteeni sitä varten. Jutusta ei makseta, mutta kertomuksista on toivoakseni apua skitsofreniaa epäileville ja pelkääville, heidän omaisilleen ja kaikille, jotka eivät tiedä, millaisesta sairaudesta on kyse. Kiitos!
kaivaa tähän yli kolme vuotta sitten aloitettu ketju, kaivaa jo "haiseva raato" haudasta?
No Point.
Olen skitsofreenikko ja sairastumiseni alkoi kotona. Missään muualla ei ollut ääniharhoja. Joten jos tilanteesi on mitenkään vastaava, käy lääkärissä. Sairauden alkuvaiheesta silloin on kyse.
Pahat pojat-elokuvassa poikien isä on skitsofreenikko. Siinä saa selville aika paljon ilmaiseksi.