Voiko Tampereella elättää itsensä yksityisyrittäjänä softahommissa? Muutama vuosi takana isoissa taloissa ja alkaa tympiä nää ikuisuusprojketit, jossa hinkataan pientä siivua. Palkka on kohtuullinen ja kovasti en halua kassavirtaan lovea.
elääkö yrittäjänä Tampereella?
tahvo
91673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
>...kovasti en halua kassavirtaan lovea.
Yrittäjänä kun jokainen euro pitää itse ansaita niin tulotaso riippuu täysin siitä mitä osaat ja miten saat asiakkaan uskomaan että osaat.
Kannattaa ottaa huomioon että pelkällä softaosaamisella yrityksen elinkaari voi jäädä kovin lyhyeksi.
oikeastaan sitä, että onko markkinoita? Parikymmentä vuotta on takana liike-elämän palveluksessa.
Eihän markkinat siitä pienene tai kasva jos teet työsi omalla toiminimellä tai ison yrityksen palkkalistoilla.
Yksinkertasimmillaan jatkat samoja hommia mutta laskutustyönä jos nykyinen työnantajasi suostuu ulkoistamaan sinun sarkasi.
Toisaalta Tampereen kokoisessa, ja pienemmissäkin kaupungeissa, on aina yhden ihmisen varsin rajalliselle työpanokselle markkinoita . Ne vaan on vallattava jo nykyisiltä toimijoilta tai kehitettävä kokonaan uutta, vaikkapa globaalia liiketoimintaa. Mahdollisuudet ovat rajattomat.
onko sulla asiakkaita joita voit laskuttaa niin paljon että saat itsellesi tilin?
Eli jos haluat 3000 tiliksi kuukaudessa niin laske että sun pitää vähintään laskuttaa asiakkaita 5100 edestä alvit.
3000 * 1.7 = 5100
Sen lisäksi mahdolliset muut kulut pitää huomioida, kirjanpito, vuokrat, markkinointikustannukset ym ym...
Freelancer-kooderina pystyy tekemään kotoa käsin homman lähes puolet halvemmalla kuin mitä oikeat IT-firmat laskuttaa. Monissa nyrkkipajaa suuremmissa firmoissa kohtuullisen iso osa tuloksesta napsahtaa johdon palkkoihin. Siellä on monenlaista todella tärkeää seuramiestä ja päällikköä, joiden 4000-6000e/kk palkat pitää saada maksettua.
Jos on ennestään asiakaskontakteja joilta saa projektia, niin ei muuta kuin firmaa pystyyn. Hinta on nykypäivänä tärkeä tekijä projekteja metsästettäessä.
>...tärkeää seuramiestä ja päällikköä...
Tätä juurikin tarkoitin tuolla edellä kun puhuin pelkästä softaosaamisesta. Se vaan tuppaa olemaan niin että ne "seuramiehet" myy niiden koodareitten ja samalla oman työnsä kilpailukykyiseeen hintaan ja näin mahdollistavat yritystoiminnan jatkumisen.
Niin virtuoosi-koodareita on tosi harvassa että tullaan hihasta repimään vaan kyllä markkinointiin ja asiakassuhteiden ylläpitoon on valmistauduttava panostamaan varsinaisen koodinvääntämisen ohella.
Tässä Esimetrin laskelma sille, jos tavoittelet esim. 2 000 e/kk nettopalkkaa ja yrityksellä ei ole kiinteistömenoja (toimisto on kotona): myynnin pitää olla n. 54 000 e/v. Epävarmuudet ym. investointitarpeet huomioon-ottaen pitäisi ehkä tavoitella 60 000 e kassavirtaa vuosittain (per työntekijä). Verovuoden päätteksi katsoisit, mihin myynnin määrään pääsit. Tämä vastaisi jatkuvalla 100% tilauskannalla normaalityöaikaan (pelkkä myyty työ) suhteutettuna 37,5h/vk 11kk/v työmäärälla n. 40 e/h (66 000e/v, 11kk ja 37,5h/vk = 36,36 e/h tarkka) veloitushintaa. Yrittäjäriskiä ei luossa veloitushinnassa ole siis huomitu lainkaan.
Se, mitä pystyt laskuttamaan perustuu siihen, millaista softahommaa tarkoitat. Hyvästä koodarista/hyvälle kodarille maksetaan ainakin periaatteessa erittäin hyvin. Muista softasidonnaisista tehtävistä voi olla sitten vaikeampaa saada korkeaa liikevaihtoa. Lisäksi pitää muistaa, että sinun yrityksesi on asiakkaalle uusi tuttavuus ja yrityksesi pitää ansaita asemansa luotettavana alihankkijana.
Lakikiemurat tuovat keikka-insinöörille luonnostaan työpisteen (asiakassuhteiden) vaihdoksia, joten siitä sinun ei tarvitse erikseen huolestua.
SW-alihankintamarkkinoiden suuruudesta sinällään minulla ei ole näkemystä lainkaan. Näppituntumalta saattaisi olla viisaampaa rajata firman markkina-alue laajemmaksi (100km/150km/200km säteelle).
Voisin kuivitella, että alihankkijan pienuus voi joissain yityksissä olla este alihankintasopimussuhteen muodostamiselle. (Puhdas oletus, mutta mahdollinen riski sinulle, jos olet tällaista uraa tavoittelemassa.).
Vihje: Näin eilen jossain netissä mainoksen, jossa hankittiin "franchising-tyyliseen" (oma oletus) alihankintaan Symppari-aliurakoitsijaa; olisikohan ollut MOL:n (Työvoimatoimiston) tai Monsterin haussa. Firman nimi alkoi E:llä. Franchising-sanaa ei tosin mainittu, joten siinä saattaisi olla hyvä vaihtoehto (ei olisi F-maksuja brandin omistavalle firmalle(virallisesti: franchisingin antajalle)).
Ei todellakaan eroa mistään muusta yrittämisestä.
Aluksi et saa käytännössä pariin vuoteen palkkaa ollenkaan ja kiinnität (jos olet niin vanha jo) perimäsi kiinteistöt, sitten haet epätoivoisti takuumiehiksi sukulaisiasi( jotka järkevinä ihmisinä tietenkin kieltäytyvät) tai kavereitasi (jotka voivat tyhmyyttään suostua).
Typerää ajatella että jos on osaamista (luulee itse) ja jokin halpanen laitekanta että sitten voi niin vain päästä todella suurille ansioille. Jokainen asiakas on pokattava ja niille pitäisi vielä jotenkin osata esittää että jos tehdyistä töistä edes jotain rahallistakin korvausta saisi.
Alvit on makseltava ja vuokrat ja kaistat ja konttorikulut ja etenkin tärkeinpänä kunnon kirjanpitäjä. Plus jokuhan se pesee vessatkin ja menee kauppaan hakemaan kopiopaperia että saa sopparit kirjoitettua jos laserissa on mustetta jäljellä... ja se ole t sinä.
Ei yrittäjäksi aleta siksi että alkaa "tympiä", siihen on oltava polttava halu.
Tästä sentään ollaan samaa mieltä:
"Ei yrittäjäksi aleta siksi että alkaa "tympiä", siihen on oltava polttava halu." Tosin joskus pieni pakko voi avata silmät, että täähän on kivaa. Velipojan kohdalla syy taisi lähinnä olla se, että saa aika pitkälle päättää iste mitä tekee ja missä (asiakkaan ehdoilla kuitenkin).
Minullä taas on ollut suomalaistyyppinen epävarmuus tuon yrittämisen kanssa, mutta huomasin, että jos pistetään vaimon kanssa firma pystyyn, ansaittaisiin "aika helposti" sama, kuin nyt. Vaimo on tällä hetkellä työttömänä ja itse kohtuullisella palkalla töissä. Eli oma yritys on meidän perheessä takuuvarma vaihtoehto, jos valinnan paikka tulee eteen. Työtä se vain on. Paljon työtä. Sitäpaitsi vaimo on ollut aiemmin yrittäjä ja minäkin suhtaudun ko. vaihtoehtoon positiivisesti.
Tuo mainitsemasi kirjanpitäjän palkkio (pienellä firmalla kuulemmani haarukoiden mukaan