Tietääkö joku, kuinka voi nähdä kumpi tehoinen
300 D kone on milloinkin kyseessä ?
Koneen kyljestä kun ei löydy numeroa ?
300 D kone on milloinkin kyseessä ?
Koneen kyljestä kun ei löydy numeroa ?
w123: 300 D kumpi kone ?
Silver
8484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
80-hp versiossa on: a) sammutinkalvo ruiskutuspumpun perässä, ruiskutuspumppu muutenkin erilainen päältäkinpäin b) "isot" hehkutulpat samanlaiset kuin w115 malleissa c) "sisäisiä" eroja ovat ainakin erilaiset mannät ja nokka-akseli Ei taida koneen kyljessä oleva numerokaan auttaa, kun se molemmissa alkaa 617.....
Koetetaan tiirailla tämän mukaan. :-)
Hyllystä löytyi tuollainen "Korjaa ja huolla itse" sarjan korjauskäsikirja W123 sarjan diesel mersuille.
Käsikirjassa on myös eri kokonaisuuksien yhteydessä lueteltu muutosten ajankohtia...
Tuon mukaan on ruiskutuspumppu muutettu elokuussa 1982, eli uudempi pumppu olisi automaattisesti tuossa tehokkaammassa koneessa.
Sylinterikannen pultit ovat muuttuneet 12-kantaisiksi helmikuussa 1979, joka jo osuisi lähemmäs tuota tehon muutos ajankohtaa, joka tehtiin muistaakseni vuosimallien 79 ja 80 vaihteessa.
"Kiertopumppu" (vesipumppu ?) muutettu samanlaiseksi kuin 615:ssä ja 616:ssa lokakuussa 1979.
Pikakäynnistysrele on tullut syyskuussa 1981.
Uudet hehkutulpat ovat tulleet huhtikuussa 1983
Muut muutokset ovat huonommin havaittavia...
Mulla on 80-heppaisessa 300D-koneessa 12- kulmaiset kannenpultit... Moottori on vuodelta -79.
Tiesittekö muuten, että sylinterikannen pultit ja kiristystekniikka on kehitetty suomalaisen insinöörin diplomityön tuloksena?
Hei, ei tuollainen ole kivaa ;-)
Toisaalta... Nyt minä ymmärrän, miksi jouduin vääntämään sitä rautalangasta itäisille ystävillemme kolme tuntia, eikä silti tuntunut menevän perille... :-D
...mitä väänsit? Menee vähän ohi näin aamupalalla... :-) Uusimmassa Tähdellisissä oli pieni maininta tuosta.
Olin taas kerran tuolla vennäin puolella...
Tuolla kertaa olin siellä lähinnä siitä syystä, ettei paikallinen edustajamme saanut toimittamamme kaukolämmön alajakokeskuksen levylämmönsiirtimiä pitämään vettä sisällään.
Olimme jo faxilla lähettäneet kaikenlaista ohjetta ja piirustusta siirtimien levyjen kiristämisestä, mutta vastauksena tuli toistuvasti sama "ne on viallisia, kiristäminen ei auta".
Levylämmönsiirtimissä on kahden kohtalaisen kokoisen ja paksuisen päätylevyn väliin kiristetty muotoon prässättyjä ohuempia levyjä. Noiden ohuiden levyjen välissä sitten kiertää paineenalainen vesi ja tiiviste reunoja pitkin.
Siirtimien kiristämisen perusperiaate on se, että päätylevyt ovat saman matkan päässä toisistaan joka paikasta, ja kiristäminen täytyy tehdä TASAISESTI joka puolelta.
No, paikan päälle saavuttuani nämä veijarit alkoivat näyttämään kuinka siirrin vuotaa alakulmasta, ja selittivät kuinka he olivat siinä kulmassa ollutta kiristyspulttia kiristäneet kiristämästä päästyään, mutta vuoto ei vain lopu.
Ei muuta kuin työkalut käteen, ja vartin päästä siirrin oli tiivis...
Päästiin konttorille takaisin niin yksi kavereistä kysyi, ihan noin... ikäänkuin sivumennen, että miten minä sen siirtimen kiristin ?
Totesin, ettei hommassa ole mitään ihmeellistä, lähdetään keskeltä liikkeelle, ja edetään ulommille reunoille päin, eli kiristetään tasaisesti joka puolelta, mittanauhalla välimittaa välillä tarkistaen...
Hiljaisuus...
Kysymys... voisinko piirtää paperille ??
"No, se kiristetään periaatteessa ihan samalla tavalla kuin auton sylinterinkansikin... yksinkertaista eikö ??"
Sitten tuotiin paperia, johon luonnosteltiin pulttien paikat ja kolmen tunnin kuluttuakaan ei ollut PERIAATE vieläkään veijareille selvinnyt, mutta olipahan heillä sitten edes tuo kartta, mistä katsoa mallia ;-)
Todennäköisesti tuo Tähdellisissä ollut juttu ei käsitellyt ihan tuota perusasiaa :-D