Onko täällä palstalla ketään jolta on löytynyt kavernooma?Olisin kiinnostunut kuulemaan mitä oireita vuotanut Kavernooma on aiheuttanut?
Kavernooma
48
35382
Vastaukset
- Minä 49 v
Minulla todettiin kavernooma, kun sain epileptisen kohtauksen. Sitä ennen oli jatkuvaa päänsärkyä useita päiviä putkeen.
Kavernoomaasta tihkui myös jonkun verran verta aivoihin. Nyt olen odottamassa neurokirurgin vastausta, mitä asialle tehdään. Syön epilepsia lääkkeitä.- JKK
Minulla löytyi myös vuotanut kavernooma. Oireet oli viikkoja kestänyt niskajäykkyys. Näkö heikentyi toista silmästä, mikä jäi vuodon jlk pysyvästi huonoksi. Jatkossa tilannetta seurataan vuosittain magneettikuvilla. Mitenkähän helposti se alkaa vuotamaan uudestaan?
Mulla ei ollut epilepsia oireita. Millä alueella sinun kavernooma sijaitsee? - Minä 49 v
JKK kirjoitti:
Minulla löytyi myös vuotanut kavernooma. Oireet oli viikkoja kestänyt niskajäykkyys. Näkö heikentyi toista silmästä, mikä jäi vuodon jlk pysyvästi huonoksi. Jatkossa tilannetta seurataan vuosittain magneettikuvilla. Mitenkähän helposti se alkaa vuotamaan uudestaan?
Mulla ei ollut epilepsia oireita. Millä alueella sinun kavernooma sijaitsee?Minulla on oikeassa ohimolohkossa kavernooma halkaisijaltaan 1 cm. Samat oireet oli minulla eli ankara niskajäykkyys ja päänsärky. Söin disperiiniä pari viikkoa, kunnes tuli yöllä epileptinen kohtaus ja luultavasti tuo verenvuoto. Ennen ei ollut epilepsiaa. Nyt olen syönyt epilepsialääkkeitä ja kivut ovat pysyneet poissa. Pelottaa vain, koska se alkaa uudestaan eli mitä tässä pitäisi tehdä tai mitä ei saa tehdä. Odottelen aikaa neurokirurgille. Magneettikuvauksen tutkinut lääkäri sanoi, että verisuonisykkyrä on synnynnäinen ja vaaraton ja että leikkaus ei tule kysymykseen. Jonkinmoinen hyydytys reisivaltimon kautta voisi tulla kysymykseen, mutta onko se vaaraton? Pelko on koko ajan, jos se kavernooma vuotaa uudelleen.
- JKK
Minä 49 v kirjoitti:
Minulla on oikeassa ohimolohkossa kavernooma halkaisijaltaan 1 cm. Samat oireet oli minulla eli ankara niskajäykkyys ja päänsärky. Söin disperiiniä pari viikkoa, kunnes tuli yöllä epileptinen kohtaus ja luultavasti tuo verenvuoto. Ennen ei ollut epilepsiaa. Nyt olen syönyt epilepsialääkkeitä ja kivut ovat pysyneet poissa. Pelottaa vain, koska se alkaa uudestaan eli mitä tässä pitäisi tehdä tai mitä ei saa tehdä. Odottelen aikaa neurokirurgille. Magneettikuvauksen tutkinut lääkäri sanoi, että verisuonisykkyrä on synnynnäinen ja vaaraton ja että leikkaus ei tule kysymykseen. Jonkinmoinen hyydytys reisivaltimon kautta voisi tulla kysymykseen, mutta onko se vaaraton? Pelko on koko ajan, jos se kavernooma vuotaa uudelleen.
Samoja asioita täällä pohdin. Minulla kavernooma on takaraivolla vasemmalla puolella. Halkaisija on yli 2cm. Lekurit ei suosittele leikkausta. Hyvä kuitenkin on, että tilannetta seurataan mangneettikuvilla. Heti niskajäykkyyden tai voimakkaan pääkivun ilmaannuttua otetaan heti kuvat. Tiiä sitten leikataanko sitten vai mitä? Onkohan noiden aivoleikkausten komplikaatioriskit sitten suuremmat kuin se todennäköisyys, että kavernooma alkaa vuotaa? Molemmat on suhteessa aika pieniä, eli ei kai tässä suurta vaaraa ole. Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että uskaltaako liikkua niinku ennen, miten verenpaineet vaikuttaa, entä hormonaaliset muutokset esim. raskaus jne. Pitää tentata vielä neurologeja. Minä en noita ainakaan tiedä... Onko sinulla tietoa?
Tutkimusten mukaan vuotomahdollisuus jatkossa on kuitenkin on melko pieni, alle 5%. - Minä 49 v
JKK kirjoitti:
Samoja asioita täällä pohdin. Minulla kavernooma on takaraivolla vasemmalla puolella. Halkaisija on yli 2cm. Lekurit ei suosittele leikkausta. Hyvä kuitenkin on, että tilannetta seurataan mangneettikuvilla. Heti niskajäykkyyden tai voimakkaan pääkivun ilmaannuttua otetaan heti kuvat. Tiiä sitten leikataanko sitten vai mitä? Onkohan noiden aivoleikkausten komplikaatioriskit sitten suuremmat kuin se todennäköisyys, että kavernooma alkaa vuotaa? Molemmat on suhteessa aika pieniä, eli ei kai tässä suurta vaaraa ole. Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että uskaltaako liikkua niinku ennen, miten verenpaineet vaikuttaa, entä hormonaaliset muutokset esim. raskaus jne. Pitää tentata vielä neurologeja. Minä en noita ainakaan tiedä... Onko sinulla tietoa?
Tutkimusten mukaan vuotomahdollisuus jatkossa on kuitenkin on melko pieni, alle 5%.Ei ole kovin paljon tietoa, minulla on niin uusi juttu tämä, kun se tapahtui joulupäivänä. Minulla on myös se käsitys, että ei kovin usein tapahdu vuotoja, ja onko leikkaukset kuinka vaarattomia nekään, se on lääkäreiltä vähän aistittavissa? Tänään tuli juuri kutsu Tampereen Yliopistolliseen, poliklinikka käyntiä varten. Mitä mahtavat ehdottaa, vähän pelottaa. Olen tutkinut illat pitkät nettiä, josko sieltä löytyisi vastauksia, mutta ei oikein. Minä kyllä uskon tuohon hormonaaliseen vaikutukseen, koska minulta loppui kk:t marraskuussa ja sit tuli tämä joulukuussa, tai en tiä, yhdistin ne vain jotenkin. Ajattelin laittaa vähän asioita paperille, että voin kysellä sitten maaliskuun lopussa TYKSissä. On vähän piinaavaa tämä odotus, en myöskään uskalla oikein liikkua ja harrastaa. Kiva kuitenkin, kun on kanssa ystäviä matkassa.
- kavernooma44v
JKK kirjoitti:
Samoja asioita täällä pohdin. Minulla kavernooma on takaraivolla vasemmalla puolella. Halkaisija on yli 2cm. Lekurit ei suosittele leikkausta. Hyvä kuitenkin on, että tilannetta seurataan mangneettikuvilla. Heti niskajäykkyyden tai voimakkaan pääkivun ilmaannuttua otetaan heti kuvat. Tiiä sitten leikataanko sitten vai mitä? Onkohan noiden aivoleikkausten komplikaatioriskit sitten suuremmat kuin se todennäköisyys, että kavernooma alkaa vuotaa? Molemmat on suhteessa aika pieniä, eli ei kai tässä suurta vaaraa ole. Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että uskaltaako liikkua niinku ennen, miten verenpaineet vaikuttaa, entä hormonaaliset muutokset esim. raskaus jne. Pitää tentata vielä neurologeja. Minä en noita ainakaan tiedä... Onko sinulla tietoa?
Tutkimusten mukaan vuotomahdollisuus jatkossa on kuitenkin on melko pieni, alle 5%.Hei löysin viestinne googlettamalla kavernooman.Minulta on leikattu aivoista talamusseudulta vertatihkunut kavernooma joka vuosi niin paljon että ilmeisesti oli pakko leikata pois.Leikkaus oli lokakuussa jonka jälkeen vietin Jorvissa 49 vuorokautta.Oireina olivat ankkamainen kävely, heikentynyt tasapaino ja kaksoiskuvat jotka johtuivat ilmeisesti paineesta näkökeskukseen - mene ja tiedä.Yhden lapsen olen synnyttänyt 13 vuotta sitten - onneksi silloin ei minulla ollut mitään tietoa tästä kavernooomasta.Pitkä sairasloma tuli leikkauksen jälkeen joten oletan että niitä ei leikata kuin pakon edessä.Sairaslomaa on vielä pari kuukautta jonka jälkeen palailen työelämään.Mistään pikkuleikkauksesta ei ole kyse mutta kyllä ne aivokirurgit ihan huippuja ovat.Oma leikkaukseni tehtiin Töölössä.
- ERK
kavernooma44v kirjoitti:
Hei löysin viestinne googlettamalla kavernooman.Minulta on leikattu aivoista talamusseudulta vertatihkunut kavernooma joka vuosi niin paljon että ilmeisesti oli pakko leikata pois.Leikkaus oli lokakuussa jonka jälkeen vietin Jorvissa 49 vuorokautta.Oireina olivat ankkamainen kävely, heikentynyt tasapaino ja kaksoiskuvat jotka johtuivat ilmeisesti paineesta näkökeskukseen - mene ja tiedä.Yhden lapsen olen synnyttänyt 13 vuotta sitten - onneksi silloin ei minulla ollut mitään tietoa tästä kavernooomasta.Pitkä sairasloma tuli leikkauksen jälkeen joten oletan että niitä ei leikata kuin pakon edessä.Sairaslomaa on vielä pari kuukautta jonka jälkeen palailen työelämään.Mistään pikkuleikkauksesta ei ole kyse mutta kyllä ne aivokirurgit ihan huippuja ovat.Oma leikkaukseni tehtiin Töölössä.
Hei tutkin googlettelemalla ton kavernooma jutun,niin kyllä toi mun diaknoosi on ihan sama.Mut mulla niitä verisuonikasvaimia on monta(17) ja mulla niistä vuoti yksi tuolta sisäaivoista ponsi alueelta.Eikä leikkaus tule kysymykseen.Toi ankkamainen kävely on mulle tuttua kun toi vasenpuoli vähän puutuu ja vasenkylki kipeytyy n.1,0km kävelyn jälkeen.Lisäksi mulla on muisti ongelmia.Ton vuodon jälkeen olin 6kk sairaslomalla sen jälkeen työkokeilussa 1v.Nyt olen täyspäiväisessä työssä vaihtelevalla menestyksellä.Olen ollut kolmekertaa kuntoutuksesa jossa viimekerralla helmikuun lopulla ne kovasti suositteli harkitsemaan osatyökyvyttömyys eläkettä
että tämmöstä. - nade89
ERK kirjoitti:
Hei tutkin googlettelemalla ton kavernooma jutun,niin kyllä toi mun diaknoosi on ihan sama.Mut mulla niitä verisuonikasvaimia on monta(17) ja mulla niistä vuoti yksi tuolta sisäaivoista ponsi alueelta.Eikä leikkaus tule kysymykseen.Toi ankkamainen kävely on mulle tuttua kun toi vasenpuoli vähän puutuu ja vasenkylki kipeytyy n.1,0km kävelyn jälkeen.Lisäksi mulla on muisti ongelmia.Ton vuodon jälkeen olin 6kk sairaslomalla sen jälkeen työkokeilussa 1v.Nyt olen täyspäiväisessä työssä vaihtelevalla menestyksellä.Olen ollut kolmekertaa kuntoutuksesa jossa viimekerralla helmikuun lopulla ne kovasti suositteli harkitsemaan osatyökyvyttömyys eläkettä
että tämmöstä.moi,kattelin tänään yhtä ohjelmaa ja siinä puhuttiin kavernoomasta!!!!
minkälaista oireita siitä tulee???
kun mun äidillä on jatkuvasti päänsärkyjä ja hänen oikea käsi särkee pikkurillistä kyynärpään saakka!
ja itse asiassa hänelle on tehty operaatio käteen mut vastauksia ei löytynyt...
niin ja ohjelmassa tänääs kerrottiin et se tuotta käsi ja jalka kipuja.....
- ERK
Diaknoosi kuin mulla se on Multippellit kavernööttiset hemangioomat aivoissa.Joista yksi vuoti oikealla takaossa teki noin 1cm kokoisen muutoksen aivokuoreen.Siitä tuli vähän monenlaisia oireita.Sori tää viestittely näin myöhään,kun olin kuntouksessa Kankaanpäässä.Nää oireet tuli mulle 2004 tammikuussa sitä ennen olin 45v suht.terve.Kyllä mä olen kauan hakenut täältä netistä saman kohtalon kokeneita ihmisiä.Kerron lisää jos toi diaknoosi käy yhtään kohdalleen.
- JKK
Olisin hyvin kiinnostunut minkälaisia oireita nuo kavernoomat on aiheuttaneet ja millaiset oireet pitää olla että niitä leikataan? Minulla ei ole vielä leikattu, vaikka vuoden sisällä on otettu kahdet magneettikuvat ja sama kavernooma on vuotanut, myös noiden kuvien välillä. Haittaamaan jääneet oireet ovat mulla voimakkaat näkökenttäpuutokset(en näet toisella silmällä paljon mitään) ja pienet tasapainovaikeudet (pärjään ihan ok, mutta mm. luistelutyylillä hiihtely tai rullaluistelu ei enää onnistu..(konkreettinen esimerkki =)en osaa muuten kuvailla).
- JKK
JKK kirjoitti:
Olisin hyvin kiinnostunut minkälaisia oireita nuo kavernoomat on aiheuttaneet ja millaiset oireet pitää olla että niitä leikataan? Minulla ei ole vielä leikattu, vaikka vuoden sisällä on otettu kahdet magneettikuvat ja sama kavernooma on vuotanut, myös noiden kuvien välillä. Haittaamaan jääneet oireet ovat mulla voimakkaat näkökenttäpuutokset(en näet toisella silmällä paljon mitään) ja pienet tasapainovaikeudet (pärjään ihan ok, mutta mm. luistelutyylillä hiihtely tai rullaluistelu ei enää onnistu..(konkreettinen esimerkki =)en osaa muuten kuvailla).
Voiko nuo kavernoomavuodon jälkioireet helpottua itsestään ajan kanssa, kun vuotanut "arpi-kavernooma" tai mikä nyt onkaan mahd. pienenee ajankanssa? Kyselen varmaan tyhmiä, mutta antaa mennä... Tämä siksi että vuodon aikana mulla oli voimakkaat oireet toisella puolla kroppaa, joista jäi nuo edelliset pysyvät oireet mitkä ei lähde mihinkään? Minkälaisia vuotoajan oireita teillä oli?
- ERK
JKK kirjoitti:
Voiko nuo kavernoomavuodon jälkioireet helpottua itsestään ajan kanssa, kun vuotanut "arpi-kavernooma" tai mikä nyt onkaan mahd. pienenee ajankanssa? Kyselen varmaan tyhmiä, mutta antaa mennä... Tämä siksi että vuodon aikana mulla oli voimakkaat oireet toisella puolla kroppaa, joista jäi nuo edelliset pysyvät oireet mitkä ei lähde mihinkään? Minkälaisia vuotoajan oireita teillä oli?
Oireeni olivat/ovat yhä: vasemman käden puutuminen,
vasemman kyljen kipeytyminen rasituksessa, esim. kävellessä, vasemman jalan lievä puutuminen, muistiongelmat. Vasemman kyljen ongelmat ovat ajan myötä lisääntyneet, samoin muistiongelma on lievästi lisääntynyt.
Sairauden paranemisesta ei ole ilmaantunut mitään merkkejä. Kuntoutuslääkäri päinvastoin suositteli osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. - kasio
JKK kirjoitti:
Olisin hyvin kiinnostunut minkälaisia oireita nuo kavernoomat on aiheuttaneet ja millaiset oireet pitää olla että niitä leikataan? Minulla ei ole vielä leikattu, vaikka vuoden sisällä on otettu kahdet magneettikuvat ja sama kavernooma on vuotanut, myös noiden kuvien välillä. Haittaamaan jääneet oireet ovat mulla voimakkaat näkökenttäpuutokset(en näet toisella silmällä paljon mitään) ja pienet tasapainovaikeudet (pärjään ihan ok, mutta mm. luistelutyylillä hiihtely tai rullaluistelu ei enää onnistu..(konkreettinen esimerkki =)en osaa muuten kuvailla).
Minulla oli oikeassa otsalohkossa kavernooma. Menin kovien takaraivopäänsärkyjen takia lääkäriin, mutta ne eivät todennäköisesti liittyneet asiaan. Olin ihmetellyt jo reilun vuoden kun en oikein pystynyt keskittymään lukemiseen: lauseen alku unohtui ennenkuin pääsin loppuun. Sanat myös katosivat puhuessa. Oireet olivat niin lieviä, että kukaan muu ei huomannut mitään mutta itse olin melko turhautunut. Magneettikuvauksen jälkeen sain lähetteen sairaalaan ja pääsin leikkausjonoon. Kavernooma oli myös vuotanut jonkin verran. Leikkaus meni täysin ongelmitta ja toivuin todella nopeasti. Olen todella kiitollinen Töölön neurokirurgeille. Ymmärtääkseni oma kavernoomani oli helpossa paikassa ja siksi selvisin niin vähällä.
- Minä 49 v
kasio kirjoitti:
Minulla oli oikeassa otsalohkossa kavernooma. Menin kovien takaraivopäänsärkyjen takia lääkäriin, mutta ne eivät todennäköisesti liittyneet asiaan. Olin ihmetellyt jo reilun vuoden kun en oikein pystynyt keskittymään lukemiseen: lauseen alku unohtui ennenkuin pääsin loppuun. Sanat myös katosivat puhuessa. Oireet olivat niin lieviä, että kukaan muu ei huomannut mitään mutta itse olin melko turhautunut. Magneettikuvauksen jälkeen sain lähetteen sairaalaan ja pääsin leikkausjonoon. Kavernooma oli myös vuotanut jonkin verran. Leikkaus meni täysin ongelmitta ja toivuin todella nopeasti. Olen todella kiitollinen Töölön neurokirurgeille. Ymmärtääkseni oma kavernoomani oli helpossa paikassa ja siksi selvisin niin vähällä.
Miten pitkään olit leikkauksen jälkeen sairaslomalla, entä oliko leikkauksen jälkeen mitään komplikaatioita.
- kasio
Minä 49 v kirjoitti:
Miten pitkään olit leikkauksen jälkeen sairaslomalla, entä oliko leikkauksen jälkeen mitään komplikaatioita.
Hei! Anteeksi, tulee todella viiveellä tämä vastaus! Olin kuusi viikkoa sairaslomalla. Minkäänlaisia komplikaatioita ei ollut. Jonkin verran kipuja leikkausalueella oli aika kauan. Vuoden verran ainakin. Mutta ne olivat satunnaisia ja ohimeneviä. Kuvaavaa toipumisesta on se, että heti kun nukutuksesta heräsin ja hoitajat kysyivät välittömästi tiedänkö mikä päivä on ja missä olen, en miettinyt hetkeäkään. Kun vuorokauden kuluttua nousin kävelläkseni vessaan, olin pystyasennossa huomattavan pahoinvoiva, mutta se meni ohi muutamassa tunnissa. Nestevajaus pääsi myös kehittymään, mutta olo koheni nestetiputuksessa myös hyvin pian. Kuuden viikon sairasloman päätyttyä lähdin intoa täynnä polkemaan pyörää, kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen menin erittäin fyysisiin kesätöihin ja jatkoin tanssiharrastusta. Haluan tällä vain kuvata sitä, että selvisin todella vähällä koko jutusta. Huolestunut tietenkin olin muutamaan otteeseen jälkikipujen takia ja kävin mielenrauhani takia kolmen kuukauden jälkeen tt-kuvauksessa, mutta mitään ei ollut vialla. Mikä on oma tilanteesi nyt?
- Minä 49 v
kasio kirjoitti:
Hei! Anteeksi, tulee todella viiveellä tämä vastaus! Olin kuusi viikkoa sairaslomalla. Minkäänlaisia komplikaatioita ei ollut. Jonkin verran kipuja leikkausalueella oli aika kauan. Vuoden verran ainakin. Mutta ne olivat satunnaisia ja ohimeneviä. Kuvaavaa toipumisesta on se, että heti kun nukutuksesta heräsin ja hoitajat kysyivät välittömästi tiedänkö mikä päivä on ja missä olen, en miettinyt hetkeäkään. Kun vuorokauden kuluttua nousin kävelläkseni vessaan, olin pystyasennossa huomattavan pahoinvoiva, mutta se meni ohi muutamassa tunnissa. Nestevajaus pääsi myös kehittymään, mutta olo koheni nestetiputuksessa myös hyvin pian. Kuuden viikon sairasloman päätyttyä lähdin intoa täynnä polkemaan pyörää, kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen menin erittäin fyysisiin kesätöihin ja jatkoin tanssiharrastusta. Haluan tällä vain kuvata sitä, että selvisin todella vähällä koko jutusta. Huolestunut tietenkin olin muutamaan otteeseen jälkikipujen takia ja kävin mielenrauhani takia kolmen kuukauden jälkeen tt-kuvauksessa, mutta mitään ei ollut vialla. Mikä on oma tilanteesi nyt?
Hei,
minulla on olo ihan ok, vähän väsyttää nuo kohtauksen estolääkkeet, mutta päivääkään en ole ollut vielä poissa työelämästä. Minullakin on aika raskas työ, kylläkin henkisesti. Mietinkin vain, menisikö leikkaukseen ollenkaan, kun pelottaa mahdolliset komplikaatiot. Riski saada verenvuoto kavernoomasta on kuitenkin noin 1-2 % luokkaa. Mutta mitä, jos leikkaus epäonnistuu ja jään invalidiksi loppuiäkseni. Mikäköhän on leikkauksen epäonnistumisriski? - kasio
Minä 49 v kirjoitti:
Hei,
minulla on olo ihan ok, vähän väsyttää nuo kohtauksen estolääkkeet, mutta päivääkään en ole ollut vielä poissa työelämästä. Minullakin on aika raskas työ, kylläkin henkisesti. Mietinkin vain, menisikö leikkaukseen ollenkaan, kun pelottaa mahdolliset komplikaatiot. Riski saada verenvuoto kavernoomasta on kuitenkin noin 1-2 % luokkaa. Mutta mitä, jos leikkaus epäonnistuu ja jään invalidiksi loppuiäkseni. Mikäköhän on leikkauksen epäonnistumisriski?En osaa sanoa riskeistä yhtään mitään. Kyllä mielestäni lääkärien kuuluu kertoa kuinka olennaista leikkaus on tehdä vai onko se suurempi riski kuin leikkaamatta jättäminen. Ei kukaan potilas tuollaista kykene itse arvioimaan. On kuormittavaa jos joutuu spekuloimaan asioita, joista ei oikeastaan ole kauheasti mahdollista oikeasti tietää mitään. Kaikenlaista voi aina olettaa.. Oletko saanut jotain ratkaisevaa tietoa tai ehdotuksia?
- Lena81
kasio kirjoitti:
En osaa sanoa riskeistä yhtään mitään. Kyllä mielestäni lääkärien kuuluu kertoa kuinka olennaista leikkaus on tehdä vai onko se suurempi riski kuin leikkaamatta jättäminen. Ei kukaan potilas tuollaista kykene itse arvioimaan. On kuormittavaa jos joutuu spekuloimaan asioita, joista ei oikeastaan ole kauheasti mahdollista oikeasti tietää mitään. Kaikenlaista voi aina olettaa.. Oletko saanut jotain ratkaisevaa tietoa tai ehdotuksia?
Hei vaan! Vastaus tulee hieman myöhässä. Olen ymmärtänyt, että leikkausriskiin liittyy olennaisesti se, missä päin aivoja vuotava kavernooma sijaitsee. Tietysti mihin tahansa leikkaukseen sisältyy aina pieni riski. Itseltäni leikattiin oikeasta ohimolohkosta puoli vuotta sitten kavernooma, ja olen voinut aivan mainiosti. Leikkauksen jälkeen ehkä n. viikon verran oli lievää huimausta ja valonarkuutta. Sairaslomaa sain kuukauden, käytännössä olin työkykyinen jo viikkoa leikkauksen jälkeen.
- Minä 49v
Lena81 kirjoitti:
Hei vaan! Vastaus tulee hieman myöhässä. Olen ymmärtänyt, että leikkausriskiin liittyy olennaisesti se, missä päin aivoja vuotava kavernooma sijaitsee. Tietysti mihin tahansa leikkaukseen sisältyy aina pieni riski. Itseltäni leikattiin oikeasta ohimolohkosta puoli vuotta sitten kavernooma, ja olen voinut aivan mainiosti. Leikkauksen jälkeen ehkä n. viikon verran oli lievää huimausta ja valonarkuutta. Sairaslomaa sain kuukauden, käytännössä olin työkykyinen jo viikkoa leikkauksen jälkeen.
koska minullakin on kavernooma oikealla puolella. Oliko sinulla oireita ennen leikkausta, vai miten jouduit leikkaukseen?
- Lena81
Minä 49v kirjoitti:
koska minullakin on kavernooma oikealla puolella. Oliko sinulla oireita ennen leikkausta, vai miten jouduit leikkaukseen?
Mulla oli toispuoleista päänsärkyä ja lopulta yksi epilepsiakohtaus, minkä jälkeen aivojen kuvantamisessa havaittiin tuo mun kavernooma (ja verenvuoto). Onneksi nykyisin lääketiede ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ovat niin kehittyneitä, että tällaisia voidaan hoitaa! Tsemppiä kaikilla vastaavista kärsiville.
- Minä 49 v
Lena81 kirjoitti:
Mulla oli toispuoleista päänsärkyä ja lopulta yksi epilepsiakohtaus, minkä jälkeen aivojen kuvantamisessa havaittiin tuo mun kavernooma (ja verenvuoto). Onneksi nykyisin lääketiede ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ovat niin kehittyneitä, että tällaisia voidaan hoitaa! Tsemppiä kaikilla vastaavista kärsiville.
Oletko nyt ilman lääkitystä, vai oliko sinulla epilepsialääkitystä kohtauksen jälkeen ollenkaan? Missä leikkaus tehtiin?
- Lena81
Minä 49 v kirjoitti:
Oletko nyt ilman lääkitystä, vai oliko sinulla epilepsialääkitystä kohtauksen jälkeen ollenkaan? Missä leikkaus tehtiin?
Kohtauksien estolääkitystä joudun syömään ainakin jonkin aikaa. En ole havainnut sivuvaikutuksia. Koska ei ole lääketieteen asiantuntija, on todella vaikea sanoa, missä tapauksissa päädytään leikkaushoitoon ja missä ei. Jostain luin, että monet ihmiset elävät elämänsä loppuun asti ilman, että he edes tietävät, että heillä on näitä verisuonipoikkeamia! Varmasti lääkärit ovat oikeita tahoja arvioimaan leikkauksen kannattavuutta. Mukavaa syksyä!
- JKK_1
Moi kohtalontoverit,
Kirjoitan tänne pitkästä aikaa. Neurokirurgi on katsonut, että kavernoomani kannattaa leikata, uusintavuotoriskin ehkäisemiseksi. Leikkaus pelottaa, mutta toisaalta uuteen vuotoonkaan ei ole varaa.
Olen JKK, joka kirjoitti alussa tähän ketjuun..olen unohtanut tunnarini salasanan. =)
JKK_1 - ~TaNze~
oon joskus lueskellu tätä keskustelua ja nyt ajattelin sitten itse lisätä tänne oman jutun. Eli oon pian 18wee täyttävä ja n. 1-2 vuotta sitten alkasin saamaan pienenlaisia n. 5-10s kestäviä "huononolon" kohtauksia tai ns. pieniä 5-10s poissaolo kohtauksia. Ei sitte ajateltu sen olevan mitään, lääkärissä käytiin, mutta sanottiin että sellaista on vähä jokaisella. Vaiva jatkui ja jatkui kunnes äiti otti asian uudelleen lääkärille ja sanoi että nyt asia laitetaan eteenpäin. Minulta otettiin EEG koe, samoin uni EEG. Mitään ei löytynyt. Magneetti kuvasta minulta löytyi kavernooma, ohimolohkosta. Maaliskuussa halkaisija oli 1,5 cm. siihen aikaan aloitin sitten epilepsia lääkkeiden käytön. Jouduin syömään monenlaisia ennenkuin sopiva löytyi, koska reagoin niihin herkästi (mm. naama turposi kauheaksi, ihottumaa jne.) elokuussa minut sitten leikattiin. muistaakseni 24 pvä. Tampereella yliopistollises keskussairaalassa. Halkaisija oli kavernoomalla jo 3cm. Olin todella kipeä leikkauksen jälkeen, huimasi, kävelemään ei kunnolla pystynyt ja niska oli mennyt todella pahaksi leikkauksen aikana, kun sitä päätä oli tuettu. Leikkauksen jälkeisenä päivänä olin teholla kontrollissa. Muuten kaikki meni hyvin, leikkaus kesti 3h ja oli vaikea koska sitä ei meinattu millään löytää. Nyt tällä hetkellä olen muuten kunnosssa, mutta leikkauspaikka on osaltaan vielä tunnoton. ja huimausta ja päänsärkyä esiintyy silloin tällöin. Enimmäkseen ehkä huimausta, kun pää vielä totuttelee. (tämän huomaa varsinkin silloin kun on nukkunut liian vähän) Tukkakin on alkanut jo kasvaa, sitä lähti hyvin vähän korvan yläpuolelta eikä juuri näy, että pois on otettu. Ensi vuoden marraskuussa on uusi kontrolliaika, magneettikuvaus. katsotaan että kaikki on hyvin. Ei kuulemma pitäisi tulla takaisin. Mutta voipi olla että jos en olisi ollut silloin elokuussa leikkauksessa olisin voinut olla tänä päivänä halvaantunu, koska halkaisija oli jo 3kk kasvanut niin paljon kuin 1-2 vuodessa! Tarkoitukseni oli lingata leikkausta marraskuuhun -onneksi en sitä tehnyt. Ehkäpä saan pian ajaa autokortinkin kun kohtauksia ei lääkkeen aloittamisen jälkeen enää ole ollut. Sekin kun siirtyi tämmän takia. Toivottavasti kukaan muu ei tule koskaan kärsimään moista toimenpidettä. Nyt kuitenkin hengissä, vaikka pelkäsinkin leikkauksen riskiä. ELÄMÄ JATKUU....!! :D
- Myös kavernooma
Kysyisin vain, kuka sinut leikkasi?
- ~TaNze~
Myös kavernooma kirjoitti:
Kysyisin vain, kuka sinut leikkasi?
Frank Sievers. Oli oikein hyvä lääkäri, ei mitään moittimista ja olen iloinen että hän minut leikkasi. Nyt ole autokoulussa ja kaikin puolin kaikki kunnossa. Edelleen tunnen pään leikkauskohdalta "ns. puoli tunnottomana" (vaikea selittää, sitä kuitenkin aina varoo lyömästä mihinkään ja muutenkin on varovainen ettei kukaan kolhi, sen verra kuitenkin erilainen kuin "toinen puoli päästä".)
- JUK
Multa löytyi vuotanut kavernooma vasemmalta puolelta pikkuaivoista viime lokakuussa ja se leikattiin tammikuun alussa. Leikkaus meni hyvin ja olen jo töissä tällä hetkellä.
Oireita: huimaus (ensimmäisen kerran jo 10 vuotta sitten), päänsärky (omituista tuntemusta vasemmalla ohimossa ja otsan seudussa) ja vähäiset tuntemukset oikeassa kädessä sekä jalassa.- kipu
hei
Minä olin magneettikuvauksessa ja isoista aivoista löytyi sentti kertaa sentti kokoinen kavernooma. Lääkäri sanoi, että se on vuotanut. Minulla on ollut jatkuvaa päänsärkyä, huimausta, poissaolokohtauksia, tasapainovaikeuksia. Lisäksi lääkäri sanoi että minulla on ollut yksi epilepsia kohtaus. Hän lähetti kuvat neurokirurgille arvioitavaksi. Onko jollain tällaista kokemusta ja mitä tästä seuraa? - kipu
hei
Minä olin magneettikuvauksessa ja isoista aivoista löytyi sentti kertaa sentti kokoinen kavernooma. Lääkäri sanoi, että se on vuotanut. Minulla on ollut jatkuvaa päänsärkyä, huimausta, poissaolokohtauksia, tasapainovaikeuksia. Lisäksi lääkäri sanoi että minulla on ollut yksi epilepsia kohtaus. Hän lähetti kuvat neurokirurgille arvioitavaksi. Onko jollain tällaista kokemusta ja mitä tästä seuraa? - ~TaNze~
kipu kirjoitti:
hei
Minä olin magneettikuvauksessa ja isoista aivoista löytyi sentti kertaa sentti kokoinen kavernooma. Lääkäri sanoi, että se on vuotanut. Minulla on ollut jatkuvaa päänsärkyä, huimausta, poissaolokohtauksia, tasapainovaikeuksia. Lisäksi lääkäri sanoi että minulla on ollut yksi epilepsia kohtaus. Hän lähetti kuvat neurokirurgille arvioitavaksi. Onko jollain tällaista kokemusta ja mitä tästä seuraa?Mulla oli silloin sama juttu, noi poissaolokohtaukset. Mulla lueteltiin nuo poissaolokohtaukset epilepsiakohtauksiksi. Aloittiin epilepsia lääkitys heti sitte neurologin vastaanoton jälkeen( sitten tietysti jos autolla ajelee niin viimeisistä kohtauksesta täytyy olla vuosi että autolla voi ajella)Lääkäri sitten kattoi että kannattaako leikata vai ei ja pääty ehdottomasti että leikataan. eipä siinä ennen leikkausta muutaku että söin niitä lääkkeitä, eikä kohtauksia mitään sinä aikana tullu. Siitä tuli huhtikuun 20 päivä vuosi ku viimeinen kohtaus tuli (ja sekin tapahtui lääkkeiden vaihdon aikana Deprakinesta lamictaliin, trileptal oli eka mut siitä tuli tosi kovat sivuvaikutukset, joista nyt aijemmin tällä palstalla olenkin jo kertonut. Edelleen lääkkeitä syön, mutta loppuvuodesta lopetellaan sitä ku ei varsinaista epilepsiaa oo, vaan johtui tuosta kavernoomasta.
- kipu
~TaNze~ kirjoitti:
Mulla oli silloin sama juttu, noi poissaolokohtaukset. Mulla lueteltiin nuo poissaolokohtaukset epilepsiakohtauksiksi. Aloittiin epilepsia lääkitys heti sitte neurologin vastaanoton jälkeen( sitten tietysti jos autolla ajelee niin viimeisistä kohtauksesta täytyy olla vuosi että autolla voi ajella)Lääkäri sitten kattoi että kannattaako leikata vai ei ja pääty ehdottomasti että leikataan. eipä siinä ennen leikkausta muutaku että söin niitä lääkkeitä, eikä kohtauksia mitään sinä aikana tullu. Siitä tuli huhtikuun 20 päivä vuosi ku viimeinen kohtaus tuli (ja sekin tapahtui lääkkeiden vaihdon aikana Deprakinesta lamictaliin, trileptal oli eka mut siitä tuli tosi kovat sivuvaikutukset, joista nyt aijemmin tällä palstalla olenkin jo kertonut. Edelleen lääkkeitä syön, mutta loppuvuodesta lopetellaan sitä ku ei varsinaista epilepsiaa oo, vaan johtui tuosta kavernoomasta.
Hei ja kiitos vastauksestasi. Minulla on kuulemma ollut yksi epilepsiakohtaus ja sanottiin että seuraavalla kerralla aloietaan lääkitys. Onkohan sillä eroa missä kohtaa se kavernooma on. Ja mitenkähän se vaikuttaa kun se on jo vuotanut?
Voimia sinulle!!!! - ~TaNze~
kipu kirjoitti:
Hei ja kiitos vastauksestasi. Minulla on kuulemma ollut yksi epilepsiakohtaus ja sanottiin että seuraavalla kerralla aloietaan lääkitys. Onkohan sillä eroa missä kohtaa se kavernooma on. Ja mitenkähän se vaikuttaa kun se on jo vuotanut?
Voimia sinulle!!!!Mielestäni sillä on aina pikkasen eroa, että missä se sijaitsee.. omani sijaitsi vasemmassa ohimolohkossa, joka oli mielestäni parempi kuin oikea, jossa sijaitsee enemmän kaikkia toimintoja, jotka olis sitten voinu leikkaukses enemmän vaurioitua. Leikkauksessahan aina omat riskinsä on, kun päästä leikataan.
Lääkäri silloin sanoi, että jos se pääsee vuotamaan, niin tokihan se voi saada aikaan pahempaa jälkeä. Omani oli vuotanut 4 viikkoa ennen leikkausta( todettiin kuvassa joka ennen leikkausta otettiin), ja olikin hyvä, että se heti leikattiin sillä suuruus maalis-elokuun aikana oli kasvanut 1,5 cm 3 cm:iin.. ja ympärillä olis siis pikkuisen vanhentunutta verta, eli silloin 4 viikkoa sitten kun se oli ekan kerran vuotanut. Sitä samaa myös ja kerro toki mitä jatkossa sitten tapahtuu..! :) - davi72
~TaNze~ kirjoitti:
Mielestäni sillä on aina pikkasen eroa, että missä se sijaitsee.. omani sijaitsi vasemmassa ohimolohkossa, joka oli mielestäni parempi kuin oikea, jossa sijaitsee enemmän kaikkia toimintoja, jotka olis sitten voinu leikkaukses enemmän vaurioitua. Leikkauksessahan aina omat riskinsä on, kun päästä leikataan.
Lääkäri silloin sanoi, että jos se pääsee vuotamaan, niin tokihan se voi saada aikaan pahempaa jälkeä. Omani oli vuotanut 4 viikkoa ennen leikkausta( todettiin kuvassa joka ennen leikkausta otettiin), ja olikin hyvä, että se heti leikattiin sillä suuruus maalis-elokuun aikana oli kasvanut 1,5 cm 3 cm:iin.. ja ympärillä olis siis pikkuisen vanhentunutta verta, eli silloin 4 viikkoa sitten kun se oli ekan kerran vuotanut. Sitä samaa myös ja kerro toki mitä jatkossa sitten tapahtuu..! :)Minulta leikattiin kavernooma oikeasta ohimolohkosta. Jatkuvaa päänsärkyä oli ollut 5 viikkoa, kunnes kuvauksessa löytyi tuo kavernooma. Se oli myös vuotanut pariin kertaan. Leikkaus oli tammikuussa, kaikki meni hyvin ja fyysisesti toivuin nopeasti. Sairauslomaa sain reilu 3 kuukautta. Leikkauksen jälkeistä huimausta kesti noin 4 kuukautta,mitään särkyjä leikkauksen jälkeen ei ollut. Tsemppiä kaikille, se on rankka juttu mutta yleensä kaikki menee hyvin.
- Toks
davi72 kirjoitti:
Minulta leikattiin kavernooma oikeasta ohimolohkosta. Jatkuvaa päänsärkyä oli ollut 5 viikkoa, kunnes kuvauksessa löytyi tuo kavernooma. Se oli myös vuotanut pariin kertaan. Leikkaus oli tammikuussa, kaikki meni hyvin ja fyysisesti toivuin nopeasti. Sairauslomaa sain reilu 3 kuukautta. Leikkauksen jälkeistä huimausta kesti noin 4 kuukautta,mitään särkyjä leikkauksen jälkeen ei ollut. Tsemppiä kaikille, se on rankka juttu mutta yleensä kaikki menee hyvin.
Mulla todettiin n. 1,5 cm x 2 cm kavernooma oikeassa ohimolohkossa TYKSissä juhannuksena 2005 epileptisten kohtausten jälkeen. Aloitin epilepsialääkkeen, mutta syksyllä sain ison kohtauksen (kavernooma oli "falskannut") ja neurologi suositteli leikkausta.
Maaliskuussa 2006 olin leikkauksessa, 7 h kaksi kirurgia tonki päätä. Hyvin meni, mutta vasemmalle puolelle kehoa jäi pareesioireita, eli heikkoutta, osittaista halvaantumista (kasvoissa) ja koordinaationpuutetta. Olin sairaslomalla 3 kk, jona aikana fysioterapiassa n. 10 kertaa. Toivuin lopulta hienosti, nyt neuropsykologin kontrollit ja magneettikuvat on klaarattu, oon töissä normaalisti ja asia on poissa päiväjärjestyksestä (paitsi lääkkeet on tietysti vielä päällä). Kiitos TYKSille hyvästä, nopeasta ja tehokkaasta hoidosta.
- Toks
varmaan ootte kaikki googlettanut kavernooman, mutta jos ette oo törmänneet, niin www.cavernoma.com on hyvä sivusto kavernoomista.
- RS -64
Hei,kävin pitkästä aikaa tutkimassa kavernooma sivustoja ja ajattelin vastata viestiin.Sain kesken työpäivän huimauskohtauksen.Puhe meni puuroksi ja vasen puoli veteläksi.Ampulanssimiehet mittasivat korkeat verenpaine lukemat ja epäilivät tukosta.Meilahdessa todettiin kaksi pientä aivoerenvuotokohtaa.Olin kolme päivää vuodelevossa ja kuukauden sairaslomalla.Lokakuussa jouduin lähetteellä Töölön poliklinikalle.Siellä kerrottiin että minulla on sormen pään kokoinen kavernooma motorisen säätelykeskuksen lähellä,Sitä ei leikata riski halvaantua on liian suuri.Mutta nyt yritän vakuuttaa itselleni että uusi sairaskohtaus ei ihan heti uhkaisi,olinhan jo 42 kun kavernooma eka kerran oireili.Nyt syön verenpainelääkkeitä ja yritän elää terveellisesti.T.Riitta PS Olen toipunut entiselleni.
- Mira-72
Hei Riitta!
Tutkiskelin pitkästä aikaa kavaernooma-sivuja ja päätin kirjoittaa sulle.
Olen kohta 36v nainen Turusta. Sain aivoverenvuodon kesällä-07. (kuvauksissa paljastui kavernoomaksi, joka siis vuotanut). Oireita oli päänsärky, puheen puuroutuminen, vasempien raajojen kömpelöityminen, oikean silmän luomen umpeutuminen). Kavernoomna on n. 1cm halkaisijaltaan ja sitä ei voi sijaintinsa vuoksi leikata. Nyt syön verenp.lääkkeitä ja olen s-lomalla ainakin helmik.-09 loppuun. Käyn fysioterapiassa ja olen kuntoutunut ihan ok.
Mietin kuitenkin vuotoriskiä ja voiko kavernooma kasvaa? Tiedän kyllä, että uusintavuotoriski on pieni. Toivotan sulle voimia ja hyvää syksyä!
Mira Turusta - mid
Mira-72 kirjoitti:
Hei Riitta!
Tutkiskelin pitkästä aikaa kavaernooma-sivuja ja päätin kirjoittaa sulle.
Olen kohta 36v nainen Turusta. Sain aivoverenvuodon kesällä-07. (kuvauksissa paljastui kavernoomaksi, joka siis vuotanut). Oireita oli päänsärky, puheen puuroutuminen, vasempien raajojen kömpelöityminen, oikean silmän luomen umpeutuminen). Kavernoomna on n. 1cm halkaisijaltaan ja sitä ei voi sijaintinsa vuoksi leikata. Nyt syön verenp.lääkkeitä ja olen s-lomalla ainakin helmik.-09 loppuun. Käyn fysioterapiassa ja olen kuntoutunut ihan ok.
Mietin kuitenkin vuotoriskiä ja voiko kavernooma kasvaa? Tiedän kyllä, että uusintavuotoriski on pieni. Toivotan sulle voimia ja hyvää syksyä!
Mira TurustaOlen myös tutkinut sivuja.Kavernooman leikkaus on niin iso asia,että sitä ei hevin unohda ja omista kokemuksista voi aina olla apua ja tukea jollekin.
Minun 1cm kokoinen kavernoomani oli vasemmassa otsalohkossa ja aiheutti epilepsiakohtauksia.Sitä
ei heti leikattu.Kun sitten sain status epilecticus-kohtauksen,oli tilanne tosi vakava ja
sain itse päättää,leikataanko se.Neurologilääkarit reagoivat yleensä kielteisesti ja suosittelivat mieluummin lääkitystä ( Neurontin 3 tabl/pvä).Kirurgi Töölön
sairaalassa ehdotti heti leikkausta,jonka onneksi tein.Osaava kirurgi leikkasi hienosti,mitään oireita,edes kovaa päänsärkyä ei ollut,2 pvän päästä pääsin sairaalasta kotiin oireettomana.Siitä on nyt 4 vuotta.Epilepsialääkitys ja kohtaukset loppuivat.Riski leikkauksessa oli 1% luokkaa.Voimia ja uskallusta! mid kirjoitti:
Olen myös tutkinut sivuja.Kavernooman leikkaus on niin iso asia,että sitä ei hevin unohda ja omista kokemuksista voi aina olla apua ja tukea jollekin.
Minun 1cm kokoinen kavernoomani oli vasemmassa otsalohkossa ja aiheutti epilepsiakohtauksia.Sitä
ei heti leikattu.Kun sitten sain status epilecticus-kohtauksen,oli tilanne tosi vakava ja
sain itse päättää,leikataanko se.Neurologilääkarit reagoivat yleensä kielteisesti ja suosittelivat mieluummin lääkitystä ( Neurontin 3 tabl/pvä).Kirurgi Töölön
sairaalassa ehdotti heti leikkausta,jonka onneksi tein.Osaava kirurgi leikkasi hienosti,mitään oireita,edes kovaa päänsärkyä ei ollut,2 pvän päästä pääsin sairaalasta kotiin oireettomana.Siitä on nyt 4 vuotta.Epilepsialääkitys ja kohtaukset loppuivat.Riski leikkauksessa oli 1% luokkaa.Voimia ja uskallusta!Tämä ei oikeastaan ole vastaus viestiisi. Tiedustan löytyykö ketään jolla kavernooma olisi rintarangassa??? Yksinkö oon tällanen??
- lääkepropagandaa
Vai niin... Että näin ne lääkefirmojen ja lääketieteen kautta hyötyvät tyypit esiintyvät potilaina ja kehuvat toinen toistaan uskotellen olevansa potilaita. Ei voi olla haistamatta käryä joka viestiketjusta lähtee. Ketju ei ole uskottava, kun eräskin 18 vuotias esiintyy potilaana ja kommentoi miten kavernooman esiintymis paikka vaikuttaa asioihin.. Terveisiä vaan leikanneelle lekurille juu..Toivottavasti tällekin palstalle eksyneet voivat hieman kyseenalaistaa näitä lääketiedehekumallisia kirjoituksia, joissa ei esimerkiksi kyseenalaisteta lääkkeiden vaikutusta esiintyneisiin oireisiin.
"onneksi suomessa on niin hyvä lääketiede" -propaganda
Otin asioista selvää kun Xyzal nimisen lääkkeen myötä esiintyi samankaltaisia oireita jota tässä kavervoomaketjussa tuli ilmi. Onneksi kuitenkin jossain kohden ketjua mainittiin siitäkin miten huonosti jotkin lääkkeet olivat uhrille sopineet. - karvernoomax3
Hei!
Yhden kavernooman kokeneena, sain viikko sitten diagnoosin kahdesta uudesta kavernoomasta. Minut leikattiinn 2011, leikkaus onnistui hyvin ja jäljelle jäi vain epilepsia. Nyt kyse on astetta vakavammasta asiasta, koska toinen kavernooma sijaitsee paikassa, josta sitä ei oikein voida leikata. Toinen on samalla alueella kun entinen kavernooma eli oikeassa ohimolohkossa.
Kumpikaan ei vielä ole vuotanut, mutta minulla on ollut oireita vasemmalla puolella, tunnottomuutta ja kömpelyyttä.
Eniten kuintenkin huolestuttaa kavernooma, jota ei voida leikata. Kuinka kauan 8mm koikoinen kavernooma kestää sellaisena tai ei ala vuotaa? Voiko se olla sellainen useita vuosia? Ikää kun itsellä on vasta 20, nii ei tässä oikein tekisi mieli heittää ajatella omia hautajaisia. Pelko on suuri. - Kavernoomatukimies
Facebookissa on kansainvälinen kavernooma-tukiryhmä. Siinä on tällä hetkellä yli tuhat jäsentä. Jos englanti taittuu, niin sieltä saa vertaistukea:
https://www.facebook.com/groups/209683579078371/?fref=ts
Kavernoomathan voivat pysyä vuotamattomina vaikka koko loppuelämän. Vuotoriski riippuu siitä, missä päin aivoja ne sijaitsevat.
Ja vaikka olisi sellaisessa paikassa, josta ei voi leikata, niin joskus ne kasvaessaan ja vuotaessaan ylettyvät sitten pintaan, jolloin se voidaankin leikata. - KuvattuOn
Multa on kuvannettu näitä verisuonikasvaimia vähän sieltä sun täältä, aina löytyy, kun kuvataan. Ei niiden suhteen mitään ole tehty. Seuranta puolen vuoden välein ja se on ollut siinä. Saas nähdä kuinka käy kun ikää karttuu.
- Epätoivonenjaväsynyt
Mulla siis löyty vasemmalta frontaalisesta kehityksellinen laskimoanomalia puun muotoinen harautuma ja mutta kuulemma siitä ei mitään oireita tule eikä kipu siitä johdu.. olen 25v mies ja muuten terve. Päätä särkee vaan niin helv... onko kellään muualla laskimoepämuodostumaa päässä ja mitä oireita vai oonko yksin ???? Tuntuu kun kipu pahenis.. viime yö ei nukuttu ollenkaan.. lääkkeet ei auta.. ja tulee myös pitoksia vasemmalle sormenpäähän ja varpaanpäähän välillä. Voiko olla niin että tuo onkin diaknosoitu väärin. Otettu vain mri t1 ja t2 varjoaine. Mutta ei muita kuvia
- Anonyymi
Kehityksellinen laskimoanomalia (DVA) ei kai yleensä itsenäisenä aiheuta mitään oireita, mutta kohtalaisen yleistä on, että ne, joilla löytyy DVA löytyy myös kavernoomia aivoista, eli näillä on tietty esiintyvyysyhteys. Itselläni on löydetty DVA ja kaksi muutaman millimetrin kokoista kavernoomaa. Minun tapauksessani näille eivät lääkärit ole nähneet tarpeelliseksi tehdä yhtään mitään, ei edes MRI-seurantaa.
Kutakuinkin kaikki oireeni alkoivat n. 8 vuotta sitten ja oireina ollut mm. lämmönsäätelyn häiriö (lämmönsieto heikentynyt), yöhikoilu ja herkistynyt hikoilu muutenkin, jonkin verran huimausta, tasapainohäiriöitä, ei kuitenkaan päänsärkyjä juuri koskaan, tuntohäiriöitä raajoissa (nipistelyä, sähköiskutuntemuksia, mm. kevyt hipaisu käsivarteen saattanut aiheuttaa todella voimakkaan polton tunteen kuin palovammassa, sormien voimattomuutta ja sorminäppäryyden selvä heikkeneminen, yliaktiivinen rakko, ja siihen liittyen virtsainkontinenssia, pari kertaa voimakkaan fyysisen rasituksen aikana (jalkaprässi) poissaolokohtaus ja täydellinen ajantajun menetys (kun palasin "tajuihini", niin tuntui kuin olisi ollut poissa jossain muualla vuosisatoja)..aivoissa MRI kuvissa kymmenittäin pieniä leesioita, kuulemma verenkiertohäiriön seurausta. MS-tauti poissuljettu. Kaularangan aluuella kohtalaisen voimakasta spinaalistenoosia (voi selittää käsi/sormioireita). Lannerangan alueella lievempää ahtaumaa ja kaksi välilevyprolapsia.
Ei muuta lääkitystä tai hoitoa em. vaivoihin kuin verenpainelääkitys (verenpaine ollut ajoittain vain lievästi kohollaan ennen lääkityksen aloitusta).
Toivottavasti olet saanut/saat oireiseesi jotain apua tai ainakin selvyyttä!
- Anonyymi
Kavernooma ja verisuonimuodostelma löytyi 2017 pään kuvauksessa.Pään magnettikuvaus kontrolli ylihuomenna Naistenklinikalla.Ei tietoa miksi Neurologinen tutkimus tehdään juuri siellä. Kavernoomaa tuskin leikataan ... niin pieni ...
- Anonyymi
Multa leikattiin kavernooma vasemmasta otsalohkosta 35-vuotiaana, kun sain toisen aivoverenvuodon. Ensimmäisen sain 18-vuotiaana, mutta silloin vielä katsottiin, että löydös on niin pahassa paikassa, ettei kannata leikata. Leikkaus tehtiin Helsingissä neurokirurgian klinikalla ja kaikki meni paremmin kuin hyvin. Etukäteen lääkäri arveli, että leikkauksen seurauksena menetän haju- ja makuaistini, joudun olemaan hengityskoneessa muutamia päiviä enkä tunne omaisia alkuun, mutta mitään näistä ei tapahtunut. Leikkauksen jälkeen haluttiin aloittaa epilepsialääkitys, mutta en halunnut lääkitystä, kun ei ollut epilepsiaakaan. Vähän jouduin tappelemaan lääkärin kanssa. Lopuksi hän suostui siihen, että aloitetaan lääkitys vasta, jos epilepsia tulee - hänen mukaansa KUN se tulee. Eipä ole tullut vieläkään, 15 vuoden jälkeen...
- Anonyymi
Hei!
Minulla todettiin kavernooma kesäkuussa, oikealla puolella, noin 2,2 cm ja syyskuun lopun magneettikuvassa halkaisija oli 3 cm. Kuulemma pahassa paikassa. Kiireellinen lähete Päijät-Hämeen keskussairaalasta HUSIin ja nyt 5 kk:n päästä eli maaliskuun alussa aika sinne. Tänä odotteluaikana ei ole ollut epileptisiä kohtauksia, mutta aktiivisen liikunnan olen jättänyt varmuuden vuoksi. Samoin autolla ajon. Muutamia lyhyitä kivuliaita viiltoja välillä oikealla puolella ollut. Maaliskuu pelottaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .794468Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503105Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631353091Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4002179Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2191296Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111203- 761197
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301064- 631056
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983