Moi!
Olen 22-vuotias nuori mies vailla yhtään ystävää/kaveria. Osaksi se johtuu siitä, että viihdyn vallan mainiosti yksin omissa oloissani ja ihmiset ovat huomanneet sen eivätkä kovin helposti tuppaudu seuraan. Osaksi se johtuu siitä, että en halua osallistua ikätovereideni keskusteluihin ryyppäämisestä, bileistä ja naisista vaan juttelisin mieluusti kaikesta muusta mahdollisesta. En myöskään kiroile, joka tuntuu olevan perusedellytys, jos haluaa päästä "jengiin" sisään. En monesti myöskään keksi mitään puhuttavaa ihmisten kanssa, jolloin seuraa "vaivaannuttava" hiljaisuus. Itseäni ei hiljaisuus haittaa yhtään, sillä mielestäni ainainen puhuminen on jotenkin yliarvostettua. Se vaan häiritsee, kun näkee, miten muut ihmiset ympärillä vaivaantuvat jos ei juttu luista. Ulkonäöltäni en poikkea muista millään tavalla, sulaudun helposti harmaaseen massaan kadulla. Tunnen vain olevani sisäisesti "outo lintu" ja on vaikeaa löytää ketään saman henkistä ihmistä.
Ilman ystäviä ei kuitenkaan ole hyvä olla, joten olisi mukavaa löytää jostakin samanhenkisiä ihmisiä. Jos tunnet olevasi vähääkään saman henkinen (etkä viihdy kovin hyvin suuressa porukassa muiden "tavallisten" nuorten keskuudessa) ja kaipailet juttuseuraa, lenkkiseuraa, baariseuraa, leffaseuraa, kahvilaseuraa, koti-iltaseuraa, sähköpostikaveria (tai ihan vaan seuraa, vaikkei puhuttaisi mitään, oltaisiin vaan) niin pistä meiliä. Sukupuolella ei ole väliä.
[email protected]
Olen 22-vuotias nuori mies vailla yhtään ystävää/kaveria. Osaksi se johtuu siitä, että viihdyn vallan mainiosti yksin omissa oloissani ja ihmiset ovat huomanneet sen eivätkä kovin helposti tuppaudu seuraan. Osaksi se johtuu siitä, että en halua osallistua ikätovereideni keskusteluihin ryyppäämisestä, bileistä ja naisista vaan juttelisin mieluusti kaikesta muusta mahdollisesta. En myöskään kiroile, joka tuntuu olevan perusedellytys, jos haluaa päästä "jengiin" sisään. En monesti myöskään keksi mitään puhuttavaa ihmisten kanssa, jolloin seuraa "vaivaannuttava" hiljaisuus. Itseäni ei hiljaisuus haittaa yhtään, sillä mielestäni ainainen puhuminen on jotenkin yliarvostettua. Se vaan häiritsee, kun näkee, miten muut ihmiset ympärillä vaivaantuvat jos ei juttu luista. Ulkonäöltäni en poikkea muista millään tavalla, sulaudun helposti harmaaseen massaan kadulla. Tunnen vain olevani sisäisesti "outo lintu" ja on vaikeaa löytää ketään saman henkistä ihmistä.
Ilman ystäviä ei kuitenkaan ole hyvä olla, joten olisi mukavaa löytää jostakin samanhenkisiä ihmisiä. Jos tunnet olevasi vähääkään saman henkinen (etkä viihdy kovin hyvin suuressa porukassa muiden "tavallisten" nuorten keskuudessa) ja kaipailet juttuseuraa, lenkkiseuraa, baariseuraa, leffaseuraa, kahvilaseuraa, koti-iltaseuraa, sähköpostikaveria (tai ihan vaan seuraa, vaikkei puhuttaisi mitään, oltaisiin vaan) niin pistä meiliä. Sukupuolella ei ole väliä.
[email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä päin olet?
on Häme.
Ehdottomasti. Mitä erilaisempi ihminen sitä mielenkiintoisempi :)
Et ole ainoa joka tuntee itsensä oudoksi linnuksi