Haluaisin kuulla mielipiteitä asiasta(en yritä pönkittää omaa kantaani,vaan haluan saada rehellisiä mielipiteitä):Meillä on yhteishuoltajuus lapsestamme ja lapsi on vuoroviikoin molemmilla.Äidillä on lähivanhemman rooli.Äidille tuli häätöuhkakirje kun ei ole maksanut vuokria tämän vuoden puolella ollenkaan(ei ole rahaa)ja muutenkin velkaa moneen suuntaan.Mulla nyt lähinnä huolettaa lapsen elämä,itse pystyisin tarjoamaan lapsellemme turvallisen ja tutun kodin.Minä (isä) olen se, joka viettää aikaa lapsemme kanssa harrastaen(ulkoilu,uinti,luistelu...)Miten luulette sossun ja päättäjien suhtautuvan isään, jos hakisin lähivahemman roolia tai jopa yksinhuoltajuutta??En mitenkään väheksy/moiti äitiä mutta ajatukset pyörii lapseni tulevaisuudessa koko ajan....
mielipiteitä
kaivataan....
7443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan oikein olet asioita ajatellut,oletko keskustellut lapsen äidin kanssa jo?Mitä mieltä hän on?
puheeksi ensin lapsesi äidin kanssa. Jos hän on järkevä ja kykenee katsomaan myös lapsen etua, niin en näe estettä, ettetkö saisi lähivanhemmuuden. Voit toki kysyä alustavasti lastenvalvojalta "näppituntumaa", mutta oletan, että jo maalaisjärki sanoo, että taitaa äidiltä puuttua "elämänhallinta" jos on velkaantunut joka puolelle.
voidaan myös jäädä velkakierteeseen "koukkuun", eli ei voi väittää äitiä vastuuttomaksi. Tietysti jos asunto alta lähtee eikä kattoa pään päällä, on äiti vastuuton, ja kykenemätön huolehtimaan lapsesta. eikä ruokaa pöytään, saati vaatteit eikä muita perustarpeita.
on olemassa äitejä, jotka tekivät lapsia rahantakia (minkä rahan???) ja käyttävät kaikki rahat omiin vaatteisiin ja kauneuteen, ja lapset kulkevat ryysyissä ja likasina. se on vastuutonta, silloin äiti ei ole kykenevä ottamaan vastuuta. mutta jos lapsesi äiti lastaan rakastaa, eikä siitä halua luopua, älä tee sitä.... siinä voi käydä tosi huonostikki, ja kaiken huipuksi katkotte välinne toisiinne, ja se on lapselle erittäin väärin. keskustele äidin kanssa, ja yritä päästä yhteisymmärrykseen...?
Jos äidillä on vaikeuksia niin varmaan järkevää että lapsi viettää enemmän aikaa luonasi. Ehkä äiti saa asiansa kuntoon tai sitten ei. Joka tapauksessa lapsi tarvitsee sekä äitinsä että isänsä - ja näin ollen olisi väärin lasta kohtaan lähteä eristämään hänet äidistä tässä vaiheessa. Jos äidiltä lähtee asunto alta ehdota että lapsi asuu luonasi kunnes äiti pääsee jaloilleen - ja mahdollisimmat laajat tapaamiset ottaen huomioon äidin olosuhteita. En ymmärrä miksi yksinhuoltajuus olisi lapselle parempi ratkaisu.
Sinä ja lapsen äiti olette päättäjiä - näin ollen nyt vaan neuvottelemaan.
äidin kanssa, että lapsi asuu luonasi ainakin toistaiseksi, varsinkin jos äidillä
häätöuhka ja muita selvittämättömiä asioita.
Jos sossu "iskee" väliin ilman,
että olette yhteistyökykyisiä lapsen
äidin kanssa,
lapsi voidaan huostaanottaa muualle.
Eli yhteistyössä
molemmat vanhemmat
lapsen parhaaksi!
mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Ei sitä huoltajuuskiistaa tarvitse väkisin tehdä, jos asioista pystytään sopimaan. Ei hän ole sosiaaliviraston lapsi, vaan teidän kahden. Tilanteen mukaan vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus toimia, sinä olet lapsen isä, ja äiti on äiti. Mikä ihmeen käsitys kaikilla on, että vanhemmuudesta pitää aina taistella ja tapella. Tai siis huoltajuudesta. Kaksi AIKUISTA ihmistä pystyvät sopimaan lapsen asumis ja kaikista muistakin asioista ilman tappelua ja sossun apua jos ajattelevat JÄRKEVÄSTI LAPSEN PARASTA. Se kai on tarkoitus vai kuinka? Luulisi molempien vanhempien olevan tyytyväisiä, jos lapsella on KAIKKI HYVIN. Siihen pitää pyrkiä ja unohtaa oma etu. Tilanteet vaihtelevat ja niihin pitää sopeutua. Lapselle pitää perusteellisesti selvittää missä mennään ja mitä tapahtuu, ettei jää mitään loppuelämän kestäviä traumoja tapahtumista, tietenkin hänen ikänsä huomioon ottaen. Pienikin lapsi esim. 4v ymmärtää jo paljon asioista ja ne jäävät muistiin vuosikausiksi, omasta kokemuksesta puhun. Eivät aikuiset aina ymmärrä lapsen parasta, eivätkä sitä, että lapsi muistin sopukoihin jää asioita erittäin pitkään. Lapsi ei ole heittopussi. Toivottavasti äiti saa asiansa kuntoon ja sinäkin voisit siinä auttaa?? Se olisi lapsen etu. Jos äiti voi hyvin, lapsikin voi hyvin..!
Melkeimpä kaiken kattavasti on sinulle neuvoja annettu, ei huonoja.
Mutta vähän laajemmin; Miksi lapsen äidillä ne rahat loppuivat?? Onko muutenkaan kykenevä jatkossa pyörittämään talouttaan lapsen kera??
Näitä asiota kannattaa myös miettiä. Toki kannattaa stbiloittaa tilanne ottamalla lapsi kokonaan luoksesi, että ex-puolisko pääsisi tasapainoon, MUTTA uusiutuuko kyseinen olotila ja sinä taas "riennät apuun", kannattaa sitäkin miettiä.
Parhaimpaan tulokseen pääsette, kun keskenänne sovitte ja käytte vain lastenvalvojan luona "virallistamassa" sopimiksenne.