Ei se että saan kuulla kunniani pienestäkin virheestäni
Ei se että minun ei tarvitse tehdä mitään virhettäkään
Eikä myöskään se että minun "oleminen" on virheellistä.
Milloin olen laiska
Milloin en ota tarpeeksi sinua huomioon
Milloin sanankin sanominen saa sinut raivon partaalle.
Olenko huono ihminen,
Olenko laiska ihminen,
Olenko riippuvainen?
Pieni itsetutkiskelu ei ole ikinä pahitteeksi.
Pieniä ihmeitä, pieniä sanoja,
suuria tekoja, suuria tunteita.
Ahdistuneisuutesi ahdistuksekseni
pyörä pyörii, pysähtyykö se.
helpoin olisi hypätä pois.
Kun lähdin tähän
varoitin itseäni,
muut varoittivat,
hänkin.
Paljon tämä kyllä antaa,
paljon enemmän kuin osasin odottaa.
Paljon enemmän miltä tämä näyttää.
Tämän haluan nähdä kyllä loppuun asti.
Vaikea on tie kulkea,
kivinen ja tukkoinen.
Matka vain jatkuu,
vaikkei ole päämäärää.
Eteenpäin kun kuljen,
ehkä löydän sen,
tarkoituksen.
Ehkä olen sen jo löytänytkin,
sokeudeltani en vain nää sitä.
Se on sen arvoinen, matkan pitkän ja verisen,
tuokoon huominen, päivän aurinkoisen,
tulevaisuuden.
Ei se että minun ei tarvitse tehdä mitään virhettäkään
Eikä myöskään se että minun "oleminen" on virheellistä.
Milloin olen laiska
Milloin en ota tarpeeksi sinua huomioon
Milloin sanankin sanominen saa sinut raivon partaalle.
Olenko huono ihminen,
Olenko laiska ihminen,
Olenko riippuvainen?
Pieni itsetutkiskelu ei ole ikinä pahitteeksi.
Pieniä ihmeitä, pieniä sanoja,
suuria tekoja, suuria tunteita.
Ahdistuneisuutesi ahdistuksekseni
pyörä pyörii, pysähtyykö se.
helpoin olisi hypätä pois.
Kun lähdin tähän
varoitin itseäni,
muut varoittivat,
hänkin.
Paljon tämä kyllä antaa,
paljon enemmän kuin osasin odottaa.
Paljon enemmän miltä tämä näyttää.
Tämän haluan nähdä kyllä loppuun asti.
Vaikea on tie kulkea,
kivinen ja tukkoinen.
Matka vain jatkuu,
vaikkei ole päämäärää.
Eteenpäin kun kuljen,
ehkä löydän sen,
tarkoituksen.
Ehkä olen sen jo löytänytkin,
sokeudeltani en vain nää sitä.
Se on sen arvoinen, matkan pitkän ja verisen,
tuokoon huominen, päivän aurinkoisen,
tulevaisuuden.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tuntea löytääkseen kivuttoman tien......
hän, joka sinua varoitti? Onko se sellainen ihminen, jonka mielipiteeseen luotat? Itse aina vähän ihmettelen, jos muut ihmiset liian innokkaasti haluavat mielipiteisiini vaikuttaa.
Ja toisaalta, onko tämä henkilö sellainen josta oikeasti sinua pitäisi varoittaa? Alkoholisti, mieleltään sairas, täysin moraaliton? Ja tuntevatko nämä ihmiset hänet niin hyvin, että voivat sinua varoittaa. Kannattaa varmasti kuunnella lähinnä vain itseään - oli se lopputulos mikä tahansa.
..samat fiilikset pyörii itsellänikin, ja valitettavasti omaa miestäni kohtaan. todellakin pisti miettimään!!!! huh :-(
yhtäkkiä näin siinä itseni vierain silmin. Se oli järkytys, sillä se kuva oli ruma ja rosoinen; aivan toisenlainen kuin olin kuvitellut. Miten minusta oli tullut tällainen?
En halunnut ketään tunteillani satuttaa, mutta en ajatellut asioita koskaan yhtään pidemmälle. Huolettomasti ja kepeästi kuljin päivästä toiseen, koskaan kunnolla luomatta katsetta eteen tai taakse. Vasta liian myöhään ymmärsin, minne polkuni oli johtanut, umpikujaan.
Oli jo liian myöhäistä lähteä polkua enää takaisinpäin ja mahdotonta aloittaa sitä enää uudelleen alusta. Sitä ei sydän halunnut uskoa; se olisi halunnut kulkea polun uudestaan eikä enää eksyä oikealta polulta.
Mutta mennyttä ei voi muuttaa ja jäljelle jää vain usko tulevaisuuteen. Vaikka se toisi mitä tullessaan, oikealta polulta en enää eksy uudestaan.
dcfvghbinjklö