Olen kärsinyt n.2v jännittämisestä.Yleensä se tulee jos joudun ihmisten kanssa tekemisiin.asun kerrostalo asunnossa ja yritän naapuritkin kiertää mahd.kaukaa ettei tarvitsisi jäädä juttusille tai saati sitten sanoa päivää.Siivoaminenkin tuntuu tuskaiselta kun pitää viedä pihalle matot jne..tuntuu vaan että joku vahtisi koko ajan ja mielessä pyörii että mitäköhän tuokin nyt ajattelee minusta jne...joskus on hyviäkin päiviä mutta sillon kun nämä jännitykset tulee tekisi vaan mieli jäädä neljän seinän sisälle ja käpertyä peiton alle.
Olen vain sitä miettinyt että mistä tämä kaikki voisi johtua?ei mulla esim.5vuotta sitten tällaista ollut..
Olen vain sitä miettinyt että mistä tämä kaikki voisi johtua?ei mulla esim.5vuotta sitten tällaista ollut..
Vastaukset 6
Vanhimmat
ohi........... siis silleen, että kun mietit asiaa tarpeeksi kauan niin teet sen.
luulet, että naapurisi ja kaikki maailman ihmiset ovat kiinnostuneita tekemisistäsi ja olemisestasi, vaikka näin ei ole. Olet keskittynyt liiaksi itseesi ja siihen mitä muut siitä ajattelevat. Tuskin monikaan on kiinnostunut esim. naapureidensä tekemisistä siinä määrin, kuin monet tuntuvat kuvittelevan. Useimmilla ihmisillä on OMAKIN ELÄMÄ, eivät ne kerkiä toisten elämää ihmettelemään. Siis normaaleilla ihmisillä.
Ja mitä ihmettä sillä on väliä, mitä ne muut ajattelevat, jokaisella on oma elämä, ajatelkoot muut siitä mitä tykkäävät. Mutta jos on keskittynyt liiaksi siihen omaan napaan tuijottamiseen ja omien tekemistensä tarkkailuun suurennuslasin kanssa, todellisuus unohtuu. On niin helppo kuvitella muista ihmisistä mitä ihmeellisempiä asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Hellittäkää nyt vähän, ette ole maailman napoja (te, jotka tällaisista ongelmista kärsitte), suurinta osaa ihmisistä eivät tekemisenne ja olemisenne kiinnosta pätkääkään. Täytyy olla aika ahdistavaa tuollaisen itsensä tarkkailun. Itse sitä teette, muut eivät.
... no just joo. Oletpas olevinasi hyväkin neuvonantaja vaikka et tuosta asiasta tiedä hölkäsen pöläystäkään.
Itselläni ollut ihan tuo sama juttu ja siihen liittyi myös paniikkikohtaukset myöhemmässä vaiheessa.
Joskus kun ihmiset kysyvät täällä neuvoa ja apua, niin se ei tarkoita sitä että sinunlaisesi voi alkaa heitä haukkumaan... tuleepa tosi hyvä fiilis avun pyytäjälle!!
... JA KETJUN ALOITTAJALLE TIEDOKSI: Tuota kutsutaan usein torikammoksi, jos tuntuu tutulta.. Alkaa meinaan noin. Useasti pystyy myös itse parantamaan itsensä kun vaan vakuuttaa, ettei mitään pahaa tapahdu. Täytyy vaan mennä. Eli joo, tiedän silti miltä susta tuntuu. Paljon vieraita ihmisiä, ei halua antaa itsestään väärää kuvaa, pelottaa ja jännittää mielettömästi ja haluaisi johonkin turvaisaan paikkaan. Puolitutut ns. naapurit tuntuu myös kauhealta ja pakko päästä äkkiä kotiin.
Siitä kyllä parantuu,älä pelkää. Jos on paljon stressiä muuten esim. työssä, niin sekin voi aiheuttaa tätä. Zemppiä ketjun aloittajalle.
viestissä oli paljonkin asiaa. Taisi Osua ja Upota. Onhan sitä vaikea itselleenkin myöntää, että tarkkailee itseään suurennuslasin kanssa, mitä muut eivät varmasti jaksaisi eivätkä viitsisi tehdä. Tuskinpa olette niin tärkeitä henkilöitä naapureidenne tai muiden tuntemattomien elämässä...!!!!! Mitä jos hengittäisitte välillä..
Joo, vaikea sanoa, mistä tuo johtuu. Itsellänikin ollut tuontapaista. Musta tuntuu, että huono itsetunto ainakin vaikuttaa asiaan. Ja voisin kuvitella, ettei tuo mitään kauhean harvinaista ole muillakaan ihmisillä. Tuossa ylemmässä viestissä asiaa puitiinkin jo aika hyvin. Tosiaan varmaan aika harvinaista ja epätodennäköistä, että joku jaksaisi kiinnostua jonkun vieraan tekemisistä kovinkaan paljoa. Ja jos näin olisikin, niin so what! :D
Tuollaiset häiriöt johtuvat alitajunnasta pääasiallisesti ja niistä ei ainakaan heti pääse eroon ajattelemalla vain "so what" vaikka sitä ja tätä. Jos asia nimittäin olisi noin yksinkertaista, tuskinpa meitä jännittäjiä olisi edes olemassa.