mielessä pyörii tuhat ajatusta, mutta en tiedä mistä aloittaa
"Ahmimishäiriössä tarve ahmia kasvaa laihduttamisen seurauksena ylivoimaiseksi ja henkilö ahmii useita kertoja viikossa todella suuria määriä ruokaa. Ahmimisen aiheuttama lihomisen pelko johtaa yrityksiin eliminoida ahmimisen vaikutukset tyhjentämisrituaaleilla, kuten oksentamalla ja ulostuslääkkeiden käytöllä tai entistä tiukemmalla ruokavaliolla ja ylenmääräisellä liikunnalla."
niin... en oksenna kun en pysty. en vaan osaa. mitää ei tuu ulos, silmien alta katkee kait muutama pieni verisuoni. tai tulee ainakin sellasia pilkkuja. viime kesänä kyllä pakotin itseni tähänkin toimeen.
olen ihan normaalipainoinen. kesällä varmaan käväisin siellä normaalin rajoilla, syksyllä taas aloin seurustelemaan ja unohdin vammani hetkeksi. lihoin.
nyt taas mietin kokoajan sitä mitä syön. paastoan (elän omenoilla, porkkanoilla ja laittilimsoilla) ja sitten ahmin ihan älyttömiä määriä ruokaa.
tänään oon syönyt (aamuyöstä alkaen) kaksi kanahapurilaista, pitsan, paistetun kananmunan, 2 ruisleipää, 10 juustosiivua, pussin karkkia, 10 hapankorppua, 10 meetvurstia, litran jugurttia, 4 banaania, desin sokeria ja paljon muuta... noh, onhan tätä iltaa tässä vielä jäljellä. niin joo, kävin ostamassa mustikkapullan. ajatelin tehdä tomaattikeittoa ja laittaa siihen myös vähän mozzarellaa.
huomenna meen kuntosalille.
haluisin niin näyttää kesällä hyvältä ja päästä rannalle.
asun poikaystäväni kanssa... kait se jotain arvailee. luulen, että se vaan ajattelee että syömishäiriö on olemassa vasta silloin kun painaa jtn 35 kg ja on joutumassa sairaalaan.
en halua sairaalaan, enkä ole niin sairas. en todellakaan. olen normaalipainoinen, se joku painoindeksi vai mikä onkaan on mulla 20. muistaakseni.
haluaisin painaa vaikka 43-45kg. se ois musta ihan hyvä. tai sen verran että mun reidet ja takamus näyttäis hyviltä.
en koe että olisin sairas. tää on vaan tällänen kausi, niitä aina tulee ja menee.
huoh, aika raskasta silti kokoajan miettiä että mikä mun kropassa on vikana ja mitä mun pitää sille tehdä, mitä mä syön tai en syö...
alotetaanko sellanen kunnollinen keskustelu täällä?? muita joilla samantapaisia ajatuksia? ei oo oikein ketään kenen kanssa jutella mistään...
ikää löytyy pian 21 ja pituuta 160
"Ahmimishäiriössä tarve ahmia kasvaa laihduttamisen seurauksena ylivoimaiseksi ja henkilö ahmii useita kertoja viikossa todella suuria määriä ruokaa. Ahmimisen aiheuttama lihomisen pelko johtaa yrityksiin eliminoida ahmimisen vaikutukset tyhjentämisrituaaleilla, kuten oksentamalla ja ulostuslääkkeiden käytöllä tai entistä tiukemmalla ruokavaliolla ja ylenmääräisellä liikunnalla."
niin... en oksenna kun en pysty. en vaan osaa. mitää ei tuu ulos, silmien alta katkee kait muutama pieni verisuoni. tai tulee ainakin sellasia pilkkuja. viime kesänä kyllä pakotin itseni tähänkin toimeen.
olen ihan normaalipainoinen. kesällä varmaan käväisin siellä normaalin rajoilla, syksyllä taas aloin seurustelemaan ja unohdin vammani hetkeksi. lihoin.
nyt taas mietin kokoajan sitä mitä syön. paastoan (elän omenoilla, porkkanoilla ja laittilimsoilla) ja sitten ahmin ihan älyttömiä määriä ruokaa.
tänään oon syönyt (aamuyöstä alkaen) kaksi kanahapurilaista, pitsan, paistetun kananmunan, 2 ruisleipää, 10 juustosiivua, pussin karkkia, 10 hapankorppua, 10 meetvurstia, litran jugurttia, 4 banaania, desin sokeria ja paljon muuta... noh, onhan tätä iltaa tässä vielä jäljellä. niin joo, kävin ostamassa mustikkapullan. ajatelin tehdä tomaattikeittoa ja laittaa siihen myös vähän mozzarellaa.
huomenna meen kuntosalille.
haluisin niin näyttää kesällä hyvältä ja päästä rannalle.
asun poikaystäväni kanssa... kait se jotain arvailee. luulen, että se vaan ajattelee että syömishäiriö on olemassa vasta silloin kun painaa jtn 35 kg ja on joutumassa sairaalaan.
en halua sairaalaan, enkä ole niin sairas. en todellakaan. olen normaalipainoinen, se joku painoindeksi vai mikä onkaan on mulla 20. muistaakseni.
haluaisin painaa vaikka 43-45kg. se ois musta ihan hyvä. tai sen verran että mun reidet ja takamus näyttäis hyviltä.
en koe että olisin sairas. tää on vaan tällänen kausi, niitä aina tulee ja menee.
huoh, aika raskasta silti kokoajan miettiä että mikä mun kropassa on vikana ja mitä mun pitää sille tehdä, mitä mä syön tai en syö...
alotetaanko sellanen kunnollinen keskustelu täällä?? muita joilla samantapaisia ajatuksia? ei oo oikein ketään kenen kanssa jutella mistään...
ikää löytyy pian 21 ja pituuta 160
Vastaukset 3
Vanhimmat
alkaa ihan itkettään kun vituttaa niin saatanasti
en voinut mennä eilen juhlimaan kaverin synttäreitä kun ajattelin että siellä saattaa olla ruokaa tai alkoholia. nyt kun miettii, oisin ihan hyvin voinut mennä, ahmia siellä ja olla normaalisiti tänään.
nää hetket kun tajuu ajatella mitä oikein touhuaa on niitä vittumaisimpia
tekis mieli lyödä päätä seinään. sulla ei oo syömishäiriötä, sulla ei oo syömishäiriötä. sun elämä on onnellista, sulla on ihan tarpeeks kaikkea mitä ihminen voi tarvita, oo normaali, oo normaali, näytät ihan hyvälle...
aargh.
mikäs se olikaan... "vähintään kaksi hallitsematonta ahmimiskohtaus viikossa kolmen kuukauden ajan"
jeah!
Sä osaat kirjottaa just sillei et osaan kuvitella mille sinusta tuntuu.
Ja myös minä varmasti monien muiden tavoin voin löytää itseni niin hyvin tuosta.
Miksi aamulla ei voi herätä valmiina uuteen päivään valmiina ottamaan sen päivän haasteet vastaan normaalisti?
Minä herään aamulla ja heti ensimmäiseksi ajatuksissani risteilee ajatukset ruuasta ja siitä kuinka tulen selviytymään. Mitä tulen syömään päivän mittaan ja kuinka paljon? Kuinkahan vaikeaa tai helppoa oksentaminen tänään on. Selviänkö siten että en oksenna aamiaista, vai onko sekin jo pakko laatata? Koko pieni kurja saastainen elämäni pyörii RUUAN ja ulkönäköni ympärillä.
Nytkin vain pyörin täällä lukemassa muiden kanssasiskojeni ja veljieni surku-tarinoita lohduttautuen että muidenkin elämä on yhtä paskaa ja itkettävää.
Huomen on uusi aamu. Yritän keskittää ajatukseni johonkin muuhun. Yritän. Ja rukoilen että onnistun.
Moikka, mulla on samanlaisia ongelmia ja kaipaisin mailikaveria. Jos haluat kirjoitella, niin osoite olisi [email protected]