ilmeisesti

Oletko aivan varma, että juuri feministeillä kilahtelee yli?

kirjoitin aiheesta jo avauksen joka nyt on ehditty täältä poistaa.

Aihetta ei täällä siis käsitellä.

yksinkertainen kirjoitti:

kirjoitin aiheesta jo avauksen joka nyt on ehditty täältä poistaa.

Aihetta ei täällä siis käsitellä.

Miten ajattelin keskustelua syntyvän, ellet perustele väiteittäsi lainkaan. Tälläiset perustelemattomat heitot ovat kummallisia. Toisaalta, täällähän niihin on totuttu.

Tittelityy kirjoitti:

Miten ajattelin keskustelua syntyvän, ellet perustele väiteittäsi lainkaan. Tälläiset perustelemattomat heitot ovat kummallisia. Toisaalta, täällähän niihin on totuttu.

niin ei viitsi montaa kertaa samaa asiaa kirjoittaa varsinkaan kun joku ystävällisesti oli ylläpitoa vinkannut asiasta ja pyytänyt ks. viestin kirjoittamaan.

Jotkut sen ehtivät lukemaan, jotkut ilmeisesti ei.

Koitetaan joskus sitä uudestaan.

..sydämessään, sydän sanoo, milloin joku valehtelee ja milloin puhuu totta..

Olin ajatellut ottaa tosiaan osaa tähän keskusteluun tiedon aitoudesta. Se on mielenkiintoinen aihe. Jos tietoa lähdetään kyseenalaistamaan ja purkamaan sen syntymekanismia, niin luullakseni se on melkoisen loppumaton tie. Aina voidaan ajatella, että tiedon tutkijan omat arvot vaikuttavat tiedon tulkintaan ja esiintuomiseen.
Tulee mieleen muutaman päivän takainen lehtiuutinen, joka oli otsikoita näyttävästi: Halosen kannatus on laskenut! Itseasiassa Halosen kannatus, tai siis tyytyväisyys hänen presidenttiyteen, laski n. 80 %:sta 70 %:iin. Otsikko antoi mielestäni suorastaan vääristelevää informaatiota, vaikka sitä todellakin voidaan pitää oikeana tietona.

sinun tarvitsekkaan tajuta.

Onko niin ettei feministit siedä tietoa sillä se paljastaisi heidän kieron ajatusmaailman.

yksinkertainen kirjoitti:

niin ei viitsi montaa kertaa samaa asiaa kirjoittaa varsinkaan kun joku ystävällisesti oli ylläpitoa vinkannut asiasta ja pyytänyt ks. viestin kirjoittamaan.

Jotkut sen ehtivät lukemaan, jotkut ilmeisesti ei.

Koitetaan joskus sitä uudestaan.

Lue lisää

Todella asialliset viestit ohjataan heti roskakoriin. Kaikki viestit mitkä perustuu tieteeseen ja tuktimuksiin tyrmätään heti.

Yksi tai pari feministiä, ehkä sama henkilö kahdella eri nikillä, poistelee viestejä ettei vaan pääse syntymään keskutelua.

Kaikki tukhadutetaan heti alkunnasa. Huoh...

niin sitten ei kirjoitti:

sinun tarvitsekkaan tajuta.

Onko niin ettei feministit siedä tietoa sillä se paljastaisi heidän kieron ajatusmaailman.

Voisitko ajatella, että pitäytyisit setvimässä vain oman ajatusmaailmasi kieroutumisesta ja sitä, mistä tuo kaikki on saanut alkunsa. Mahdollisesti oman isän malli vaiko se, että isä jätti poikansa tapaamisoikeuden käyttämättä? ;)

jorojukka-kukka kirjoitti:

Olin ajatellut ottaa tosiaan osaa tähän keskusteluun tiedon aitoudesta. Se on mielenkiintoinen aihe. Jos tietoa lähdetään kyseenalaistamaan ja purkamaan sen syntymekanismia, niin luullakseni se on melkoisen loppumaton tie. Aina voidaan ajatella, että tiedon tutkijan omat arvot vaikuttavat tiedon tulkintaan ja esiintuomiseen.
Tulee mieleen muutaman päivän takainen lehtiuutinen, joka oli otsikoita näyttävästi: Halosen kannatus on laskenut! Itseasiassa Halosen kannatus, tai siis tyytyväisyys hänen presidenttiyteen, laski n. 80 %:sta 70 %:iin. Otsikko antoi mielestäni suorastaan vääristelevää informaatiota, vaikka sitä todellakin voidaan pitää oikeana tietona.

Lue lisää

..tuollaiset kyselytutkimukset eivät anna mitään tietoa tyytyväisyydestä, vaan ainoa tieto, joka niistä saadaan on se, että esimerkiksi juuri 70 % kysellyistä on laittanut merkin kyseiseen kohtaan, jos kysymys jaettaisiin relevantteihin alkohtiin, niin välttämättä tuollaista lukua ei ole edes olemassa..
..että tämmöistä kansankiihotusta..

j.pukkila kirjoitti:

..tuollaiset kyselytutkimukset eivät anna mitään tietoa tyytyväisyydestä, vaan ainoa tieto, joka niistä saadaan on se, että esimerkiksi juuri 70 % kysellyistä on laittanut merkin kyseiseen kohtaan, jos kysymys jaettaisiin relevantteihin alkohtiin, niin välttämättä tuollaista lukua ei ole edes olemassa..
..että tämmöistä kansankiihotusta..

Lue lisää

Nii-in. Mutta kysymys oli tässä myös "tiedon" esiintuomisesta ja sen vääristävästä vaikutuksesta. Tieto on kai paljolti sitä, kuka mihinkin HALUAA luottaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Nii-in. Mutta kysymys oli tässä myös "tiedon" esiintuomisesta ja sen vääristävästä vaikutuksesta. Tieto on kai paljolti sitä, kuka mihinkin HALUAA luottaa.

Tarkoitatko että sinulle asioista tulee tietoa kun tarpeeksi haluat sitä??

No jos tarpeeksi kauan haluat että väittämäsi ovat universaaleja totuuksia niin kaipa niistä sellaisia sinulle tulee.

j.pukkila kirjoitti:

..sydämessään, sydän sanoo, milloin joku valehtelee ja milloin puhuu totta..

tietoon pitäisi mielestäni liittyä mahdollisimman vähän tunnetta.

tällä palstalla kirjoittelu kirjoitti:

Todella asialliset viestit ohjataan heti roskakoriin. Kaikki viestit mitkä perustuu tieteeseen ja tuktimuksiin tyrmätään heti.

Yksi tai pari feministiä, ehkä sama henkilö kahdella eri nikillä, poistelee viestejä ettei vaan pääse syntymään keskutelua.

Kaikki tukhadutetaan heti alkunnasa. Huoh...

Lue lisää

"Yksi tai pari feministiä, ehkä sama henkilö kahdella eri nikillä, poistelee viestejä ettei vaan pääse syntymään keskutelua."

Tiedätkös että kaikenlainen spekulointi eri kirjoittajien toimien suhteen tällä palstalla on kielletty!

Sen verran voin vihjata, että viime aikoina on ruvennut katoamaan muidenkin kuin feministien viestejä ihan taktisista syistä. Älä syytä siitä feministejä.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Yksi tai pari feministiä, ehkä sama henkilö kahdella eri nikillä, poistelee viestejä ettei vaan pääse syntymään keskutelua."

Tiedätkös että kaikenlainen spekulointi eri kirjoittajien toimien suhteen tällä palstalla on kielletty!

Sen verran voin vihjata, että viime aikoina on ruvennut katoamaan muidenkin kuin feministien viestejä ihan taktisista syistä. Älä syytä siitä feministejä.

Lue lisää

iloitkaamme että tällä tavoin pääsemme lähemmäksi tasa-arvoa tälläkin palstalla.

yksinkertainen kirjoitti:

tietoon pitäisi mielestäni liittyä mahdollisimman vähän tunnetta.

..eikö tieto kapeudu, jos se ei kata ihmistä kokonaisuutena..??

..nykyaikana on muodikasta puhua multimediasta..

..media on väline, jolla on tavattu välittää mm. tietoa, joten jos tieto oli aiemmin savumerkkejä tai riimukirjoitusta tai vastaavaa, niin nyttemmin tieto on jo median kehittyneisyyden kautta tullut moniulotteisemmaksi, mutta on nähdäkseni vielä vajaa, koska media ei ole riittävästi kehittynyt..

..sanoisin kyllä, että kovin ikävä yhteiskunta on sellainen, jossa ei ole tunteita, siinähän ihminen saattaa kuolla nälkään aivan siitä syystä, että häneltä katoaa nälän tunne, tai kuolee peräti sukupuuttoon..

j.pukkila kirjoitti:

..eikö tieto kapeudu, jos se ei kata ihmistä kokonaisuutena..??

..nykyaikana on muodikasta puhua multimediasta..

..media on väline, jolla on tavattu välittää mm. tietoa, joten jos tieto oli aiemmin savumerkkejä tai riimukirjoitusta tai vastaavaa, niin nyttemmin tieto on jo median kehittyneisyyden kautta tullut moniulotteisemmaksi, mutta on nähdäkseni vielä vajaa, koska media ei ole riittävästi kehittynyt..

..sanoisin kyllä, että kovin ikävä yhteiskunta on sellainen, jossa ei ole tunteita, siinähän ihminen saattaa kuolla nälkään aivan siitä syystä, että häneltä katoaa nälän tunne, tai kuolee peräti sukupuuttoon..

Lue lisää

taitaa olla biologista ja tieteellisesti todistettavaa. Asian kannattaminen ja siitä syntyvä moraalinen tunne ei ole samalla tavalla mitattavissa. Kaikki ihmiset tuntevat nälkää samalla tavalla, mutta kaikki ihmiset eivät tunne samalla tavalla moraalista tai yhteiskunnallisista asioista.

yksinkertainen kirjoitti:

taitaa olla biologista ja tieteellisesti todistettavaa. Asian kannattaminen ja siitä syntyvä moraalinen tunne ei ole samalla tavalla mitattavissa. Kaikki ihmiset tuntevat nälkää samalla tavalla, mutta kaikki ihmiset eivät tunne samalla tavalla moraalista tai yhteiskunnallisista asioista.

Lue lisää

..jotkut ihmiset ovat tukevampia kuin toiset, olen kuvitellut, että se aiheutuu syömisen eroista, joten ajattelen, että nälän kokemuskin on ihmisillä erilainen..

..paitsi nälkäkuolemia niin kerrotaan myös marttyyreista, jotka ovat kuolleet vakaumuksensa vuoksi, joten melko voimakkaita tunteita liittyy moraalisiinkin kysymyksiin..

..on kai ajateltavissa, että ilman moraalikoodeja nälkäkin menettää merkityksensä, ainakin asian sivistyneessä merkityksessä..

yksinkertainen kirjoitti:

iloitkaamme että tällä tavoin pääsemme lähemmäksi tasa-arvoa tälläkin palstalla.

Toivotaan, että tuo tasa-arvoistumisen suuntaus jatkuu.

j.pukkila kirjoitti:

..jotkut ihmiset ovat tukevampia kuin toiset, olen kuvitellut, että se aiheutuu syömisen eroista, joten ajattelen, että nälän kokemuskin on ihmisillä erilainen..

..paitsi nälkäkuolemia niin kerrotaan myös marttyyreista, jotka ovat kuolleet vakaumuksensa vuoksi, joten melko voimakkaita tunteita liittyy moraalisiinkin kysymyksiin..

..on kai ajateltavissa, että ilman moraalikoodeja nälkäkin menettää merkityksensä, ainakin asian sivistyneessä merkityksessä..

Lue lisää

kuolleet siihen tunteeseen? Nälkäkuolema käsittääkseni johtuu pitkälti ravinnon puutteesta. ´

No voisi ajatella, että jos kuolee marttyyrinä siksi että jokin kannattamansa asia ei toteudu niin kuolleen toteutumisen puutteeseen.

Monet marttyyrit ovat kuolleet lähinnä toisen käden kautta eivätkä esimerkiksi oman käden kautta (nälkälakko, itsensä polttamiset tms). Tällöin ei voida puhua, että hänen tunteensa ajoi hänet kuolemaan vaan pikemminkin murhaajan/murhauttajan tunteet. Tällöin tunteeseen kuoleminen ei ole, kuten nälkäkuolema, oman tunteen puolesta tapahtuvaa vaan pelkästään muiden riittävää nuivaantumista.

Lihava ihminen ei tule lihavaksi, ainakaan pääsääntöisesti, siksi että hän tuntisi jotenkin erikoisesti näläntunnetta ravinnon puutteen vuoksi. Syöminen joka johtaa lihoamiseen ei välttämättä ole seurasta nälän tunteesta.

Vaikea on kuvitella, että verotusta ihan puhtaasti perusteltaisiin tunteilla. Jos yhteiskunnan jäsenet kertoisivat mitä tuntevat veroista ja tämän perusteella säädettäisiin lakia niin veroprosentti saattaisi yksinkertaisellakin olla vähän pienempi.

yksinkertainen kirjoitti:

kuolleet siihen tunteeseen? Nälkäkuolema käsittääkseni johtuu pitkälti ravinnon puutteesta. ´

No voisi ajatella, että jos kuolee marttyyrinä siksi että jokin kannattamansa asia ei toteudu niin kuolleen toteutumisen puutteeseen.

Monet marttyyrit ovat kuolleet lähinnä toisen käden kautta eivätkä esimerkiksi oman käden kautta (nälkälakko, itsensä polttamiset tms). Tällöin ei voida puhua, että hänen tunteensa ajoi hänet kuolemaan vaan pikemminkin murhaajan/murhauttajan tunteet. Tällöin tunteeseen kuoleminen ei ole, kuten nälkäkuolema, oman tunteen puolesta tapahtuvaa vaan pelkästään muiden riittävää nuivaantumista.

Lihava ihminen ei tule lihavaksi, ainakaan pääsääntöisesti, siksi että hän tuntisi jotenkin erikoisesti näläntunnetta ravinnon puutteen vuoksi. Syöminen joka johtaa lihoamiseen ei välttämättä ole seurasta nälän tunteesta.

Vaikea on kuvitella, että verotusta ihan puhtaasti perusteltaisiin tunteilla. Jos yhteiskunnan jäsenet kertoisivat mitä tuntevat veroista ja tämän perusteella säädettäisiin lakia niin veroprosentti saattaisi yksinkertaisellakin olla vähän pienempi.

Lue lisää

..nähdäkseni kaikki toisinajattelijat marttyyrit mukaan lukien ovat heittäneet henkensä sen asian puolesta, johon ovat uskoneet, tokikin toiset ovat hengen vieneet, mutta asian tärkeys on ollut samaa luokkaa kuin ravinnon tarve..

..monella yhteiskunnallisella asialla on nähdäkseni mitä suurimmassa määrin tunteisiin liittyviä tekijöitä, esimerkiksi juuri seksin oston kieltäminen tai hedelmöityshoidot ovat esimerkkejä aiheista, jotka herättävät intohimoja, ja tuskin mitään asiaa pystytään täysin edes järjellä perustelemaan..


..tilanne on vähän sama kuin myyntimiehen tapauksessa, tuskin kuivan asiallinen myyntimies saa paljoa aikaan, mutta jos hän tekee asiakkaaseen vaikutuksen, niin johan alkaa tapahtua..

j.pukkila kirjoitti:

..nähdäkseni kaikki toisinajattelijat marttyyrit mukaan lukien ovat heittäneet henkensä sen asian puolesta, johon ovat uskoneet, tokikin toiset ovat hengen vieneet, mutta asian tärkeys on ollut samaa luokkaa kuin ravinnon tarve..

..monella yhteiskunnallisella asialla on nähdäkseni mitä suurimmassa määrin tunteisiin liittyviä tekijöitä, esimerkiksi juuri seksin oston kieltäminen tai hedelmöityshoidot ovat esimerkkejä aiheista, jotka herättävät intohimoja, ja tuskin mitään asiaa pystytään täysin edes järjellä perustelemaan..


..tilanne on vähän sama kuin myyntimiehen tapauksessa, tuskin kuivan asiallinen myyntimies saa paljoa aikaan, mutta jos hän tekee asiakkaaseen vaikutuksen, niin johan alkaa tapahtua..

Lue lisää

seksinostokieltokeskustelussa ei kovasti ole tolkkua koska kaikki perustuu tunteisiin. Toiset tuntevat että prostituoitu on paha ja toisista se on hyvä.

Ostokiellon seuraamuksiakin arvioitaessa vaikuttaisi tunteilla olevan suuri jalansija. Siksi jäävät jalkoihin itse seksityöläisten lausunnot, koska moni tuntee että heissä on jotain vikaa tai muuten vain holhouksen alaisiksi julistettavia. Koska tunnetaan jokin asia joksikin ei siihen puuttumisen seuraamuksia pystytä järjellä ajattelemaan. Tätä tarkoitin.

On niitä nähty myyntimiehiä mitkä tekevät tunnetasolla vaikka millaisia vaikutuksia mutta valitettavasti monasti se tekeminen jää siihen.

yksinkertainen kirjoitti:

seksinostokieltokeskustelussa ei kovasti ole tolkkua koska kaikki perustuu tunteisiin. Toiset tuntevat että prostituoitu on paha ja toisista se on hyvä.

Ostokiellon seuraamuksiakin arvioitaessa vaikuttaisi tunteilla olevan suuri jalansija. Siksi jäävät jalkoihin itse seksityöläisten lausunnot, koska moni tuntee että heissä on jotain vikaa tai muuten vain holhouksen alaisiksi julistettavia. Koska tunnetaan jokin asia joksikin ei siihen puuttumisen seuraamuksia pystytä järjellä ajattelemaan. Tätä tarkoitin.

On niitä nähty myyntimiehiä mitkä tekevät tunnetasolla vaikka millaisia vaikutuksia mutta valitettavasti monasti se tekeminen jää siihen.

Lue lisää

..tunteilla saattaa olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa peräti suurempi merkitys kuin järkiperäisillä perusteluilla..
..kaupankäynnissä myös, harvoinpa näkee mainosta, jossa olisi asiaa, sen sijaan mitä ihmeellisimpiä virityksiä..

j.pukkila kirjoitti:

..tunteilla saattaa olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa peräti suurempi merkitys kuin järkiperäisillä perusteluilla..
..kaupankäynnissä myös, harvoinpa näkee mainosta, jossa olisi asiaa, sen sijaan mitä ihmeellisimpiä virityksiä..

Lue lisää

kuluttajille suunnatut mainoksethan suunnitellaan lähes tyystin vain herättämään tunteita. Teollisuudessa btob kaupassa mainokset ovat taas enemmän asiapitoisia.

Älä käsitä väärin, en minä tunteiden merkitystä ole mitenkään väheksymässä. Haluaisin nähdä niitä vain vähemmän päätöksen teossa. Myös näläntunne saattaa häiritä päätöksen tekoa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Toivotaan, että tuo tasa-arvoistumisen suuntaus jatkuu.

sen hienompaa kun tasa-arvoinen sensuuri. Jipii.

Vaikka sellaiselta joskus kuulostatkin.

Joku paiva voisi leipoa sinulle tortun jossa on pistaasia, likooria, belgialaista suklaata ja variksenmaksaa.

Lapi menee.

Mi-yes kirjoitti:

Vaikka sellaiselta joskus kuulostatkin.

Joku paiva voisi leipoa sinulle tortun jossa on pistaasia, likooria, belgialaista suklaata ja variksenmaksaa.

Lapi menee.

Lue lisää

En ole uskottava, edes omasta mielestäni. Kirjoittelen (ainakin yritän) omista mielipiteistäni vapaata tekstiä. Tämä asiantila johtuu siitä, etten ole vielä löytänyt sitä aitoa tietoa. Olen siis skeptinen.

Torttusi ei kuitenkaan menisi läpi, en pidä makeasta.

sulkea pois täysin sitä mahdollisuutta, ettemmekö voisi saada oikeaa, oikeanlaista tai mahdollisimman lähellä oikeaa tietoa olevaa tietoa yhteiskunnastamme.

Toisaalta tiedon oikeellisuus riippuu osaltaan siitä mihin uskomme ja miten uskomme tietoa saavamme. Itse haluan osaltani kytkeä tietoa ihmisen jatkuvaan kehittymiseen monilla tieteen aloilla joista saamme jatkuvasti tietoa. Näin olettaen voisimme kuvittelevamme saavamme tietoa jatkuvasti yhteiskunnastamme, joka tällä hetkellä olisi ainakin jossain määrin oikeampaa kuin esimerkiksi 400vuotta sitten. Toisaalta jo antiikin aikaiset filosofit ovat tehneet ajatelmia yhteiskunnasta, jotka yhä edelleen ovat sivistyksemme sekä yhteiskuntamme pohjana niin rakentamassa yhteiskuntaamme kuin siitä tietoa hankkiessamme.

Toisaalta voimme ajatella, että oikea tieto on vain sellaista joka on palautettavissa aistihavaintoihin. Talon punaisuus ei ole todisettavissa muuta kuin aisti havainnoin eikä päättelemällä muiden talojen väristä tätä.

Noh kuten sanottua. Avaukseni käsitteli tätä aihetta. Ei se sen kummempi juttu ollut. Ajattelin vain että hieman "filosooffisempi" ajattelu joskus piristäisi.

Ei piristänyt.

yksinkertainen kirjoitti:

sulkea pois täysin sitä mahdollisuutta, ettemmekö voisi saada oikeaa, oikeanlaista tai mahdollisimman lähellä oikeaa tietoa olevaa tietoa yhteiskunnastamme.

Toisaalta tiedon oikeellisuus riippuu osaltaan siitä mihin uskomme ja miten uskomme tietoa saavamme. Itse haluan osaltani kytkeä tietoa ihmisen jatkuvaan kehittymiseen monilla tieteen aloilla joista saamme jatkuvasti tietoa. Näin olettaen voisimme kuvittelevamme saavamme tietoa jatkuvasti yhteiskunnastamme, joka tällä hetkellä olisi ainakin jossain määrin oikeampaa kuin esimerkiksi 400vuotta sitten. Toisaalta jo antiikin aikaiset filosofit ovat tehneet ajatelmia yhteiskunnasta, jotka yhä edelleen ovat sivistyksemme sekä yhteiskuntamme pohjana niin rakentamassa yhteiskuntaamme kuin siitä tietoa hankkiessamme.

Toisaalta voimme ajatella, että oikea tieto on vain sellaista joka on palautettavissa aistihavaintoihin. Talon punaisuus ei ole todisettavissa muuta kuin aisti havainnoin eikä päättelemällä muiden talojen väristä tätä.

Noh kuten sanottua. Avaukseni käsitteli tätä aihetta. Ei se sen kummempi juttu ollut. Ajattelin vain että hieman "filosooffisempi" ajattelu joskus piristäisi.

Ei piristänyt.

Lue lisää

Tiedon rajallisuus on ollut nähtävissä aina. Tiedon oikeallisuutta ollaan pohdittu kautta historian. Filosofia perustuu siihen, että pohditaan, kuinka oikeaa on tieto.

Mistä siis löytäisimme "aitoa tietoa" fysiikasta, kemiasta, matematiikasta, näistä sitä löytyy kyllä. Ihmisiä tutkittaessa olemme ongelmien edessä, tieto ei ole faktista muuten, kuin fysiologisten reaktioiden osalta. Näin ollen faktista tiedoa hallussaan pitävää, voidaan aina epäillä epärehellisyydestä. Aina on toisiaan kuomoavia totuuksia. Talojen värit muuttuvat viimeistään maalausprosesseissa. Inhimillisyyden ajatus toteutuu ainoastaan oikeudenmukaisuuden, toisten arvojen arvostamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen tms ... oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta ja sittenkin voi asiat mennä pieleen.

Tittelityy kirjoitti:

Tiedon rajallisuus on ollut nähtävissä aina. Tiedon oikeallisuutta ollaan pohdittu kautta historian. Filosofia perustuu siihen, että pohditaan, kuinka oikeaa on tieto.

Mistä siis löytäisimme "aitoa tietoa" fysiikasta, kemiasta, matematiikasta, näistä sitä löytyy kyllä. Ihmisiä tutkittaessa olemme ongelmien edessä, tieto ei ole faktista muuten, kuin fysiologisten reaktioiden osalta. Näin ollen faktista tiedoa hallussaan pitävää, voidaan aina epäillä epärehellisyydestä. Aina on toisiaan kuomoavia totuuksia. Talojen värit muuttuvat viimeistään maalausprosesseissa. Inhimillisyyden ajatus toteutuu ainoastaan oikeudenmukaisuuden, toisten arvojen arvostamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen tms ... oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta ja sittenkin voi asiat mennä pieleen.

Lue lisää

"Inhimillisyyden ajatus toteutuu ainoastaan oikeudenmukaisuuden, toisten arvojen arvostamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen tms ... oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta ja sittenkin voi asiat mennä pieleen."

Mitä enemmän huomioimme näissä tarkasteluissa omia tunteitamme sitä enemmän voimme mennä pieleen. Objektiivinen ajattelu, ainakin omasta mielestäni, sulkee pois omien tunteiden käytön haettaessa tietoa yhteiskunnasta. Tietenkin jos haluaa yksinkertaisen relavitismin mukaan uskoa että tieto on oikeaa jos siihen riittää. Omiin arvoihin toki tulee uskoa ja luottaa, mutta pitää myös ymmärtää että ne eivät suinkaan ole heijastus yhteiskunnallisesta totuudesta. Hyvyys on asia josta monet haluavat ja yrittävät saada tietoa. Cant muistaakseni ilmoitti, että (kristilliseltä kuulostaa mutta menköön) hyvyyttä on se jota haluamme muiden tekevän meille. Jonkun näkemyksen mukaan hyvyyden olemassaolon selittäminen jollekin on sama kuin yrittäisi selittää keltaista syntymäsokealle.

Kyllähän filosofia tavallaan myöntää eronsa tieteisiin joiden tietoa pystytään periaatteessa aistihavainnoinkin mittaamaan. Luonnonlait kun eivät muutu vaikka miten perustelee ja kuinka paljon haluaa.


Noh.. menee taas tällaiseksi.

yksinkertainen kirjoitti:

"Inhimillisyyden ajatus toteutuu ainoastaan oikeudenmukaisuuden, toisten arvojen arvostamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen tms ... oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta ja sittenkin voi asiat mennä pieleen."

Mitä enemmän huomioimme näissä tarkasteluissa omia tunteitamme sitä enemmän voimme mennä pieleen. Objektiivinen ajattelu, ainakin omasta mielestäni, sulkee pois omien tunteiden käytön haettaessa tietoa yhteiskunnasta. Tietenkin jos haluaa yksinkertaisen relavitismin mukaan uskoa että tieto on oikeaa jos siihen riittää. Omiin arvoihin toki tulee uskoa ja luottaa, mutta pitää myös ymmärtää että ne eivät suinkaan ole heijastus yhteiskunnallisesta totuudesta. Hyvyys on asia josta monet haluavat ja yrittävät saada tietoa. Cant muistaakseni ilmoitti, että (kristilliseltä kuulostaa mutta menköön) hyvyyttä on se jota haluamme muiden tekevän meille. Jonkun näkemyksen mukaan hyvyyden olemassaolon selittäminen jollekin on sama kuin yrittäisi selittää keltaista syntymäsokealle.

Kyllähän filosofia tavallaan myöntää eronsa tieteisiin joiden tietoa pystytään periaatteessa aistihavainnoinkin mittaamaan. Luonnonlait kun eivät muutu vaikka miten perustelee ja kuinka paljon haluaa.


Noh.. menee taas tällaiseksi.

Lue lisää

Jos pyrkii noudattamaan Kantin kategorista imperatiivia, niin tarvitaanko siihen tietoa yhteiskunnasta, ihmisestä jne.?

Hertha kirjoitti:

Jos pyrkii noudattamaan Kantin kategorista imperatiivia, niin tarvitaanko siihen tietoa yhteiskunnasta, ihmisestä jne.?

Kantin ks ajatus laskee mielestäni aika paljon ihmisen hyvyyden ja hyväntahtoisuuden varaan. Tosiasiassa ihmiset ovat ainakin jossain määrin itsekkäitä.

yksinkertainen kirjoitti:

"Inhimillisyyden ajatus toteutuu ainoastaan oikeudenmukaisuuden, toisten arvojen arvostamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen tms ... oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta ja sittenkin voi asiat mennä pieleen."

Mitä enemmän huomioimme näissä tarkasteluissa omia tunteitamme sitä enemmän voimme mennä pieleen. Objektiivinen ajattelu, ainakin omasta mielestäni, sulkee pois omien tunteiden käytön haettaessa tietoa yhteiskunnasta. Tietenkin jos haluaa yksinkertaisen relavitismin mukaan uskoa että tieto on oikeaa jos siihen riittää. Omiin arvoihin toki tulee uskoa ja luottaa, mutta pitää myös ymmärtää että ne eivät suinkaan ole heijastus yhteiskunnallisesta totuudesta. Hyvyys on asia josta monet haluavat ja yrittävät saada tietoa. Cant muistaakseni ilmoitti, että (kristilliseltä kuulostaa mutta menköön) hyvyyttä on se jota haluamme muiden tekevän meille. Jonkun näkemyksen mukaan hyvyyden olemassaolon selittäminen jollekin on sama kuin yrittäisi selittää keltaista syntymäsokealle.

Kyllähän filosofia tavallaan myöntää eronsa tieteisiin joiden tietoa pystytään periaatteessa aistihavainnoinkin mittaamaan. Luonnonlait kun eivät muutu vaikka miten perustelee ja kuinka paljon haluaa.


Noh.. menee taas tällaiseksi.

Lue lisää

Omien tunteiden ja asenteiden huomiotta jättäminen on mahdotonta. Varsinkin nykyisen mallisessa informaatioyhteiskunnassa se on mahdotonta. Tietoa on niin mittavasti saatavissa, että halutessaan voi hakea omia ennakkoluulojaan tukevaa tietoa. Mielipiteilleen saa vahvistuksen lähes aina. Kuinka voisi toimia siten, että tiedon omaksumisessa jäisivät vahvat omat asenteet näkymättä? Olisiko tälläinen toiminta edes tarpeellista? Äärimilleen vietynä vain kylmien tosiasioiden arvostaminen vie varsin ilottomaan maailmakuvaan. Joskus on sanottu, että ainoastaan masentuneet pystyvät hahmottamaan maailman todellisena, heidän elämästään puuttuu toivon tuoma epätodellisuus. Toivo on illuusio sekin, samoin kuin kaikki tunteet. Tunteiden mittaaminen on mahdotonta, koska niiden ihmhimillisyyden vuoksi, ne ovat niin muuttuvaisia.

Hyvyys on mielenkiintoinen ajatus. Ihmiset tekevät hyvyyden nimissä paljon pahaa toisilleen. Hyvyyden käsittäminen siten, kun Raamatussa on ilmoitettu: "Tehkää ihmisille sitä, mitä itsellenne haluaisitte tehtävän". On oikean suuntainen ajattelumalli, mutta tämäkin tapa ajatella on jossakin mielessä ihmisyyttä kutistava. Minun hyväni ei välttämättä ole toisten hyvä. Toisen tyyppisestä kulttuuriympäristöstä lähtöisin oleva, voi pitää tapojani hyvinkin pahoina. Samoin oikeudenmukaisuuden vieminen äärimilleen, jättää osan ihmisistä vaille sitä lohtua, jonka toisten ihmisten antama armo/laupeus voi ainoastaan tuoda.

Mitä teemme aidolla puhdistetulla tiedolla? Minkä välikappaleena sitä käytäisimme? Tieto on itsessään varsin neutraali väline. Vasta tiedon käyttäminen manipulaatiossa, tekee siitä vaarallisen. Aito tieto on jollakin tavalla hankittavissa, tämä on varmaan totta. Mutta tiedon soveltaminen johtaa jo arvovalintoihin, tällöin tiedon puhtaus tahriintuu väistämättä.

Tittelityy kirjoitti:

Omien tunteiden ja asenteiden huomiotta jättäminen on mahdotonta. Varsinkin nykyisen mallisessa informaatioyhteiskunnassa se on mahdotonta. Tietoa on niin mittavasti saatavissa, että halutessaan voi hakea omia ennakkoluulojaan tukevaa tietoa. Mielipiteilleen saa vahvistuksen lähes aina. Kuinka voisi toimia siten, että tiedon omaksumisessa jäisivät vahvat omat asenteet näkymättä? Olisiko tälläinen toiminta edes tarpeellista? Äärimilleen vietynä vain kylmien tosiasioiden arvostaminen vie varsin ilottomaan maailmakuvaan. Joskus on sanottu, että ainoastaan masentuneet pystyvät hahmottamaan maailman todellisena, heidän elämästään puuttuu toivon tuoma epätodellisuus. Toivo on illuusio sekin, samoin kuin kaikki tunteet. Tunteiden mittaaminen on mahdotonta, koska niiden ihmhimillisyyden vuoksi, ne ovat niin muuttuvaisia.

Hyvyys on mielenkiintoinen ajatus. Ihmiset tekevät hyvyyden nimissä paljon pahaa toisilleen. Hyvyyden käsittäminen siten, kun Raamatussa on ilmoitettu: "Tehkää ihmisille sitä, mitä itsellenne haluaisitte tehtävän". On oikean suuntainen ajattelumalli, mutta tämäkin tapa ajatella on jossakin mielessä ihmisyyttä kutistava. Minun hyväni ei välttämättä ole toisten hyvä. Toisen tyyppisestä kulttuuriympäristöstä lähtöisin oleva, voi pitää tapojani hyvinkin pahoina. Samoin oikeudenmukaisuuden vieminen äärimilleen, jättää osan ihmisistä vaille sitä lohtua, jonka toisten ihmisten antama armo/laupeus voi ainoastaan tuoda.

Mitä teemme aidolla puhdistetulla tiedolla? Minkä välikappaleena sitä käytäisimme? Tieto on itsessään varsin neutraali väline. Vasta tiedon käyttäminen manipulaatiossa, tekee siitä vaarallisen. Aito tieto on jollakin tavalla hankittavissa, tämä on varmaan totta. Mutta tiedon soveltaminen johtaa jo arvovalintoihin, tällöin tiedon puhtaus tahriintuu väistämättä.

Lue lisää

"Vasta tiedon käyttämistä manipulaatiossa, tekee siitä vaarallisen." Ja tämä tulee erottaa tuosta tiedon soveltamisesta, jota on aivan pakko käyttää. Tieto sinällään luo perusteet, mutta oikein sovellettuna siitä tulee hyödyllistä.

Tittelityy kirjoitti:

Omien tunteiden ja asenteiden huomiotta jättäminen on mahdotonta. Varsinkin nykyisen mallisessa informaatioyhteiskunnassa se on mahdotonta. Tietoa on niin mittavasti saatavissa, että halutessaan voi hakea omia ennakkoluulojaan tukevaa tietoa. Mielipiteilleen saa vahvistuksen lähes aina. Kuinka voisi toimia siten, että tiedon omaksumisessa jäisivät vahvat omat asenteet näkymättä? Olisiko tälläinen toiminta edes tarpeellista? Äärimilleen vietynä vain kylmien tosiasioiden arvostaminen vie varsin ilottomaan maailmakuvaan. Joskus on sanottu, että ainoastaan masentuneet pystyvät hahmottamaan maailman todellisena, heidän elämästään puuttuu toivon tuoma epätodellisuus. Toivo on illuusio sekin, samoin kuin kaikki tunteet. Tunteiden mittaaminen on mahdotonta, koska niiden ihmhimillisyyden vuoksi, ne ovat niin muuttuvaisia.

Hyvyys on mielenkiintoinen ajatus. Ihmiset tekevät hyvyyden nimissä paljon pahaa toisilleen. Hyvyyden käsittäminen siten, kun Raamatussa on ilmoitettu: "Tehkää ihmisille sitä, mitä itsellenne haluaisitte tehtävän". On oikean suuntainen ajattelumalli, mutta tämäkin tapa ajatella on jossakin mielessä ihmisyyttä kutistava. Minun hyväni ei välttämättä ole toisten hyvä. Toisen tyyppisestä kulttuuriympäristöstä lähtöisin oleva, voi pitää tapojani hyvinkin pahoina. Samoin oikeudenmukaisuuden vieminen äärimilleen, jättää osan ihmisistä vaille sitä lohtua, jonka toisten ihmisten antama armo/laupeus voi ainoastaan tuoda.

Mitä teemme aidolla puhdistetulla tiedolla? Minkä välikappaleena sitä käytäisimme? Tieto on itsessään varsin neutraali väline. Vasta tiedon käyttäminen manipulaatiossa, tekee siitä vaarallisen. Aito tieto on jollakin tavalla hankittavissa, tämä on varmaan totta. Mutta tiedon soveltaminen johtaa jo arvovalintoihin, tällöin tiedon puhtaus tahriintuu väistämättä.

Lue lisää

siinä alkuperäisessä avauksessa kyse olikin siitä, että mitä tieto on sekä mitä on totuus.

Tarkoitan sitä, että miten saamme tietoa yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta, hyvyydestä jne. Jos kaikkea informaatiota pitää totuutena joka eteen lykätään niin tokihan sitä "tietoa" on peräti paljon.

Aidon tiedon, tai lähelle sellaista olevan informaation, pitää aina olla perusteista. Päättelyyn perustuva tieto on erityisen riippuvainen perusteista. Aito tieto on kumoutumatonta siinä mielessä, että uusi informaatio ei voi tehdä tyhjäksi sen uskottavuutta. Tiedolla tarkoitetaan jonkin tosiseikan tietämistä.

Kirjoitellaan lisää jos aihe kiinnostaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Vasta tiedon käyttämistä manipulaatiossa, tekee siitä vaarallisen." Ja tämä tulee erottaa tuosta tiedon soveltamisesta, jota on aivan pakko käyttää. Tieto sinällään luo perusteet, mutta oikein sovellettuna siitä tulee hyödyllistä.

Lue lisää

siis mille se luo perusteet? Mikä tieto tarkalleen?

yksinkertainen kirjoitti:

siinä alkuperäisessä avauksessa kyse olikin siitä, että mitä tieto on sekä mitä on totuus.

Tarkoitan sitä, että miten saamme tietoa yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta, hyvyydestä jne. Jos kaikkea informaatiota pitää totuutena joka eteen lykätään niin tokihan sitä "tietoa" on peräti paljon.

Aidon tiedon, tai lähelle sellaista olevan informaation, pitää aina olla perusteista. Päättelyyn perustuva tieto on erityisen riippuvainen perusteista. Aito tieto on kumoutumatonta siinä mielessä, että uusi informaatio ei voi tehdä tyhjäksi sen uskottavuutta. Tiedolla tarkoitetaan jonkin tosiseikan tietämistä.

Kirjoitellaan lisää jos aihe kiinnostaa.

Lue lisää

Olen aika vankkumaton relativismin kannattaja ainakin sen edustamassa tieto- ja moraaliopissa. Toisin sanoen en usko absoluuttiseen tietoon sinänsä.

Spinoza oli viimeinen yleisnero, hänen katsottiin omaavan kaiken sen hetkisen tiedon. Spinozan jälkeen tieto on lisääntynyt niin valtavasti, että tälläistä kaiken tiedon hallussa pitäjää ei voi enää olla. (Poikkeuksena on -tietenkin- Suomi 24 feministipalstalle kirjoittavat ihmiset) Täydellisen tiedon illuusion voi ajatella johtuvan tiedon puutteesta. Varsin usein, hyvin varmat totuudet kaatuvat, jos tietoa hankitaan riittävästi.

Tiedon perusteet täytyy tutkia ennakkoluulottomasti. Ihmiselle on varsin tärkeää olla jonkinlainen tiedollinen perusta, perusta täytyy olla etenkin eettisissä kysymyksissä. Tämä malli -ajattelun takana- vie tiedon hankinnan puolueelliseksi. Uskotaan siis ainoastaan niitä tietoja, jotka vahvistavat omaa jo olemassa olevaa "totuutta". Tälläistä valikoimista tapahtuu sekä yksilötasolla, että yhteiskunnassa laajeminkin. Valikoiva tiedotus ei tarvitse välttämättä olla edes manipulointia, silti se kapeuttaa ihmisten ajattelunvapautta.

Jos lähtökohdaksi otetaan relativinismin moraaliteoria: hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, vapauden jne... etsimisessä on väljyyttä. Ehdottomien totuuksien löytyminen ei ole silloin edes tavoitteena. Ellei ole ehdottomia arvoja, eikä yleispäteviä moraalikriteereitä, jää tilaa yksillölisille tulkinnoille. Tämän tyyppinen tiedon hankkimistapa on hieman vaivaloista, koska epävarmuustekijät ovat aina läsnä ts. milloinkaan ei voi olettaa omaavansa aitoa/varmaa tietoa. Keskustelupalstoilla, ei näin elämäänsä hahmottava ihminen ole uskottava.

Tittelityy kirjoitti:

Olen aika vankkumaton relativismin kannattaja ainakin sen edustamassa tieto- ja moraaliopissa. Toisin sanoen en usko absoluuttiseen tietoon sinänsä.

Spinoza oli viimeinen yleisnero, hänen katsottiin omaavan kaiken sen hetkisen tiedon. Spinozan jälkeen tieto on lisääntynyt niin valtavasti, että tälläistä kaiken tiedon hallussa pitäjää ei voi enää olla. (Poikkeuksena on -tietenkin- Suomi 24 feministipalstalle kirjoittavat ihmiset) Täydellisen tiedon illuusion voi ajatella johtuvan tiedon puutteesta. Varsin usein, hyvin varmat totuudet kaatuvat, jos tietoa hankitaan riittävästi.

Tiedon perusteet täytyy tutkia ennakkoluulottomasti. Ihmiselle on varsin tärkeää olla jonkinlainen tiedollinen perusta, perusta täytyy olla etenkin eettisissä kysymyksissä. Tämä malli -ajattelun takana- vie tiedon hankinnan puolueelliseksi. Uskotaan siis ainoastaan niitä tietoja, jotka vahvistavat omaa jo olemassa olevaa "totuutta". Tälläistä valikoimista tapahtuu sekä yksilötasolla, että yhteiskunnassa laajeminkin. Valikoiva tiedotus ei tarvitse välttämättä olla edes manipulointia, silti se kapeuttaa ihmisten ajattelunvapautta.

Jos lähtökohdaksi otetaan relativinismin moraaliteoria: hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, vapauden jne... etsimisessä on väljyyttä. Ehdottomien totuuksien löytyminen ei ole silloin edes tavoitteena. Ellei ole ehdottomia arvoja, eikä yleispäteviä moraalikriteereitä, jää tilaa yksillölisille tulkinnoille. Tämän tyyppinen tiedon hankkimistapa on hieman vaivaloista, koska epävarmuustekijät ovat aina läsnä ts. milloinkaan ei voi olettaa omaavansa aitoa/varmaa tietoa. Keskustelupalstoilla, ei näin elämäänsä hahmottava ihminen ole uskottava.

Lue lisää

itseäni suuremmin luokitellut minkään asian kannattajaksi tai suuntauksen mukaisesti eläväksi. Enkä tässä ole omia aatteitani sen suuremmin viljellyt vaan ihan vain pohtinut asiaa.

Toisaalta olen joskus miettinyt, että tietoa on aina olemassa sama määrä. Tieto on saatavilla, on aina ollut ja tulee aina olemaan, ja me etsimme vain tapoja löytää tuo tieto. Ehkä jokin absoluuttinen totuus yhteiskunnasta ja elämänkin tarkoituksesta on olemassa mutta emme ole sitä vielä löytäneet.

Sivistysvaltiosta puhuttaessa haluan ajatella, että jatkuvasti saamamme tieto (oli se sitten tieteellisesti todistettavaa tai päättelyyn perustuvaa) tarkentuu koko ajan. Tietenkin on mahdollista, että tapahtuu myös taantumusta.

Tässä menen nyt aivan atmosfääreihin, mutta voisiko olla niin, että tieto on kuin veteen piirretty viiva. Se on olemassa ja se piirtyy veteen. Veden määrä ei muutu miksikään vaikka siihen vedetään viiva, mutta viiva on saatavilla vain tietyn aikaa - sen aikaa jonka me käytämme siihen eli piirrämme viivan - mikäli emme piirrä viivaa uudelleen ei se ole enää saatavillamme...

Noh.. just.. mutta menköön.

yksinkertainen kirjoitti:

itseäni suuremmin luokitellut minkään asian kannattajaksi tai suuntauksen mukaisesti eläväksi. Enkä tässä ole omia aatteitani sen suuremmin viljellyt vaan ihan vain pohtinut asiaa.

Toisaalta olen joskus miettinyt, että tietoa on aina olemassa sama määrä. Tieto on saatavilla, on aina ollut ja tulee aina olemaan, ja me etsimme vain tapoja löytää tuo tieto. Ehkä jokin absoluuttinen totuus yhteiskunnasta ja elämänkin tarkoituksesta on olemassa mutta emme ole sitä vielä löytäneet.

Sivistysvaltiosta puhuttaessa haluan ajatella, että jatkuvasti saamamme tieto (oli se sitten tieteellisesti todistettavaa tai päättelyyn perustuvaa) tarkentuu koko ajan. Tietenkin on mahdollista, että tapahtuu myös taantumusta.

Tässä menen nyt aivan atmosfääreihin, mutta voisiko olla niin, että tieto on kuin veteen piirretty viiva. Se on olemassa ja se piirtyy veteen. Veden määrä ei muutu miksikään vaikka siihen vedetään viiva, mutta viiva on saatavilla vain tietyn aikaa - sen aikaa jonka me käytämme siihen eli piirrämme viivan - mikäli emme piirrä viivaa uudelleen ei se ole enää saatavillamme...

Noh.. just.. mutta menköön.

Lue lisää

En minäkään ole varsinaisesti minkään aatteen kannattaja, revatimismin otin esille siksi, koska moraali pohditani lähtevät pitkälti siltä pohjalta. Muutn olisin varsin vaikeasti ymmärretävissä, ehkä olen sitä siitä huolimatta.

Tiedon määrää tarkistaltaessa täytyisi määritellä myös tiedon laadulliset kriteerit. Tieto voi olla joko totuuteen perustuvaa tai luuloon, tietoa ei tee epätiedoksi myöskään sen valhellisuus sinänsä. Tieto on välineenä neutraali, vain ihmiset tekevät tiedosta arvoväritteistä. Näin ajatellen, tiedon määrä ei varmaa hirveästi lisäännu, toivoa sopii tiedon laadullisten arvojen parantuvan. Tieto voi laadultaan myös heikentyä, mikäli yksilönvapauksia (lähinnä sananvapautta) kovin paljon rajoitetaan.

Yksittäisten ihmisten tietomäärä on jatkuvasti lisääntynyt, ihmiset ovat tulleet älykkäämiksi. Tämä älykyyden lisääntyminen johtuu sekä ravitsemuksen parantumisesta, että jatkuvasta harjaantumisesta, myös iän lisääntymisellä on merkityksensä.

Ajattelitko kuten buddhalaiset ja hindut, että ajalla on laatunsa. Ajanlaatu käsiteeseenhän kuuluu se, että tiettyyn toimintaan on varattu oma aikansa ja ellei tätä hetkeä käytä hyväkseen tilaisuus ei uusiudu? Mielenkiintoinen ajatus ja jopa täysin perusteltavissa.

Ihmisten hallitsema tiedon määrä on valtavaa jo nyt, mikäli informaation tulva jatkuu edelleen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka valintoja jatkossa tehdään. Kuinka valikoiden yhteisömme ja ihmiset yksilöinä omaksuvat tietoa ja kuinka sen annetaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen arvomaailmaan.

Nykyisinhän pyrkimyksenä on tiedon saannin rajoittaminen/valikoiminen, joskus tämä toiminta tuntuu jopa tarkoituksenhakuiselta. Lähinnä mietin tätä talouskasvun globaalisuuden ylistyslaulua ja kohtalonomaisuutta, joka näihin sloganeihin liitetään.

Tittelityy kirjoitti:

En minäkään ole varsinaisesti minkään aatteen kannattaja, revatimismin otin esille siksi, koska moraali pohditani lähtevät pitkälti siltä pohjalta. Muutn olisin varsin vaikeasti ymmärretävissä, ehkä olen sitä siitä huolimatta.

Tiedon määrää tarkistaltaessa täytyisi määritellä myös tiedon laadulliset kriteerit. Tieto voi olla joko totuuteen perustuvaa tai luuloon, tietoa ei tee epätiedoksi myöskään sen valhellisuus sinänsä. Tieto on välineenä neutraali, vain ihmiset tekevät tiedosta arvoväritteistä. Näin ajatellen, tiedon määrä ei varmaa hirveästi lisäännu, toivoa sopii tiedon laadullisten arvojen parantuvan. Tieto voi laadultaan myös heikentyä, mikäli yksilönvapauksia (lähinnä sananvapautta) kovin paljon rajoitetaan.

Yksittäisten ihmisten tietomäärä on jatkuvasti lisääntynyt, ihmiset ovat tulleet älykkäämiksi. Tämä älykyyden lisääntyminen johtuu sekä ravitsemuksen parantumisesta, että jatkuvasta harjaantumisesta, myös iän lisääntymisellä on merkityksensä.

Ajattelitko kuten buddhalaiset ja hindut, että ajalla on laatunsa. Ajanlaatu käsiteeseenhän kuuluu se, että tiettyyn toimintaan on varattu oma aikansa ja ellei tätä hetkeä käytä hyväkseen tilaisuus ei uusiudu? Mielenkiintoinen ajatus ja jopa täysin perusteltavissa.

Ihmisten hallitsema tiedon määrä on valtavaa jo nyt, mikäli informaation tulva jatkuu edelleen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka valintoja jatkossa tehdään. Kuinka valikoiden yhteisömme ja ihmiset yksilöinä omaksuvat tietoa ja kuinka sen annetaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen arvomaailmaan.

Nykyisinhän pyrkimyksenä on tiedon saannin rajoittaminen/valikoiminen, joskus tämä toiminta tuntuu jopa tarkoituksenhakuiselta. Lähinnä mietin tätä talouskasvun globaalisuuden ylistyslaulua ja kohtalonomaisuutta, joka näihin sloganeihin liitetään.

Lue lisää

Tietenkin tiedon pitää olla oikeaa jotta voimme edes tiedosta puhua. "Tieto" joka on väärää tai sellaiseksi perusteltava taikka muuttuvaa on informaatiota eikä tietoa. Tiedosta puhuttaessa ei mukaan voi sotkea valehtelusta. Jos aitoa tietoa halutaan saavuttaa ei valehtelulle jää sijaan. Lisäksikään tieto ei saa perustua sattumaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että tiedon määrä ei kasva. Kaikki tieto joka on saatavilla tai tulee jossain vaiheeksi saatavaksi on jo olemassa, me emme vain ole löytänyt sitä. Tästä voi ajatella, että ajalla on laatunsa. Tietohan saattaa olla saatavilla vain tiettynä hetkenä tai tiettyinä ajankohtina. Tornadostakaan ei voi saada paljoakaan tieto tyynellä - päättelyyn perustuvaa kyllä, mutta tieteellisesti mitattavaa ei.

Voidaan miettiä informaatiotulvan keskellä sitä, että onko kyseessä vain informaatiotulva vai saammeko miten paljon oikeaa tietoa. Informaation tulviessa joka paikasta voi oikean tiedon tunnistaminen vaikeutua entisestään - mikäli se siis on yleensäkään tunnistettavissa. Sensuuri on asia erikseen

yksinkertainen kirjoitti:

Tietenkin tiedon pitää olla oikeaa jotta voimme edes tiedosta puhua. "Tieto" joka on väärää tai sellaiseksi perusteltava taikka muuttuvaa on informaatiota eikä tietoa. Tiedosta puhuttaessa ei mukaan voi sotkea valehtelusta. Jos aitoa tietoa halutaan saavuttaa ei valehtelulle jää sijaan. Lisäksikään tieto ei saa perustua sattumaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että tiedon määrä ei kasva. Kaikki tieto joka on saatavilla tai tulee jossain vaiheeksi saatavaksi on jo olemassa, me emme vain ole löytänyt sitä. Tästä voi ajatella, että ajalla on laatunsa. Tietohan saattaa olla saatavilla vain tiettynä hetkenä tai tiettyinä ajankohtina. Tornadostakaan ei voi saada paljoakaan tieto tyynellä - päättelyyn perustuvaa kyllä, mutta tieteellisesti mitattavaa ei.

Voidaan miettiä informaatiotulvan keskellä sitä, että onko kyseessä vain informaatiotulva vai saammeko miten paljon oikeaa tietoa. Informaation tulviessa joka paikasta voi oikean tiedon tunnistaminen vaikeutua entisestään - mikäli se siis on yleensäkään tunnistettavissa. Sensuuri on asia erikseen

Lue lisää

Väärä tieto on tietoa siinä, kuin mikä tahansa informaatio. Tieto ei ole absoluuttinen totuus, tiedolle on ominaista sen muuttuvuus. Tähän muuttuvaisuuteen perustuu kaikenlainen tieteelinen tutkimustyö. Valheellinen tieto on tietoa ainakin niin kauan, kunnes se todistetaan valheeksi ja senkin jälkeen sen arvo on ainostaa vähentynyt, se muuttuu laadultaan huonoksi.

Aito tieto on moraalinen teesi ja kuten kaikkeen morallisiin teeseihin, siihen ei voi ottaa kantaa tieteelisin perustein. Näin voisi sanoa aidon tiedon olevan illusionistinen haave. Tämän haaveen hankaluus pilee sen staattisuudessa. Täydellinen tieto on pysähtynyttä tietoa, siihen ei voi enää mitään lisätä.

Krishnamurti on pohtinut, sinun laillaisi, absoluuttisen totuuden ja täydellisen tiedon olemusta. Hänen lähtökohtansa oli, että ihminen voi omaksua kaiken tiedon, koska tieto on ihmisessä itsessään. Tämän tiedon hankinta vaatii ainoastaa ajan pysäyttämisen (ihmisen oman) ja tietoisen tajunnan sammuttamisen hetkeksi ja näin onnistuisi täydellisen ja oikean tiedon tavoittamnen. Ajattelun takana on se, että ihmisessä on itsessään täydellinen ja näin ollen oleellinen tieto on jo valmiiksi olemassa. Ainoastaan opitut ajattelumallit kahlitsevat tätä luovuuden virtaa. Krishnamurtin ajattelun pohjana on vahvasti hidulainen ja buddhalainen perinne. Länsimaalaiselle hieman vieras käsitemaailma.

Tietoa on valtavasti ja sen oikeellisuutta on mahdotonta itse arvioida. Tämä on paradoksi, tiedon laadun arviointiin, tarvitaan valtavasti oikeaa tietoa.

Tunteen pohjalta tapahtuva tiedon laadun arviointi voi mennä paljonkin pieleen, toisaalta se voi osua oikeaankin.

Feminismipalstalla kirjoittelevana täytyy vielä mainita, että vasta nyt tieto on tasa-arvoistumassa. Aiemmin naisten mahdollisuuden tieteen tekemiseen olivat merkittävästi huonommat, kuin miesten. Tieto ei ole ollut siis näinkään ajatellen arvovapaata.