Tämä viesti ei menestynyt tuolla muualla, kokeilempa tänne;
Ihana hieman nuorempi mies, meillä oli ihana parin illan juttu, hänen aloitteestaan.Molemmat olemme varattuja, ei suunitelmia siis yhteisestä tulevaisuudesta. Molemmilla ikää 20-30v väliin. Näemme päivittäin ja katsomme pitkään, hymyilemme, myös hän, vaikka hän välillä muistuttaa ettei saa ihastua... antaa kuitenkin vinkkiä, että tuleehan noita tilanteita vielä...
Olen kyllä hieman ihastunut, mutta valmis vaikka seksisuhteeseen, kehtaanko ehdottaa hänelle?
Tarttis vinkkejä...pelkään olevani liian hyökkäävä.. ja tietysti röyhkeä.
Voisko häntä kiinnostaa kuitenkin pelkkä seksi...??
Miehet varsinkin, kertokaa!!
Ei moralisointia kiitos!!hyppään ne yli kuitenkin. Tämä ei ole "provo".
Ihana hieman nuorempi mies, meillä oli ihana parin illan juttu, hänen aloitteestaan.Molemmat olemme varattuja, ei suunitelmia siis yhteisestä tulevaisuudesta. Molemmilla ikää 20-30v väliin. Näemme päivittäin ja katsomme pitkään, hymyilemme, myös hän, vaikka hän välillä muistuttaa ettei saa ihastua... antaa kuitenkin vinkkiä, että tuleehan noita tilanteita vielä...
Olen kyllä hieman ihastunut, mutta valmis vaikka seksisuhteeseen, kehtaanko ehdottaa hänelle?
Tarttis vinkkejä...pelkään olevani liian hyökkäävä.. ja tietysti röyhkeä.
Voisko häntä kiinnostaa kuitenkin pelkkä seksi...??
Miehet varsinkin, kertokaa!!
Ei moralisointia kiitos!!hyppään ne yli kuitenkin. Tämä ei ole "provo".
Vastaukset 17
Vanhimmat
niin enpä usko olevan kysymys muusta kuin seksistä ... ns. kielletyn hedelmän kiihokkeesta . Ei se ruoho kuule aina ole vihreämpää aidan takana ! ... ja kysymys ei ole pelkästään teistä kahdesta vilkkusilmästä :) , koittakaapa asettua omien kumppaneidenne asemaan edes hetkeksi ... toki on sitten eri asia , jos teillä on vapaus liikkua miten huvittaa , ja teillä on selkeästi oma elämä . Epäilenpä kuitenkin , että sellaisesta olisi nyt kysymys . En halua sen enempää moralisoida , mutta teetpä sitten mitä tahansa ... ota huomioon myös moraaliset ja eettiset näkökulmat . Jos et ole tyytyväinen omaan kumppaniisi ja seksiin hänen kanssaan , niin kerro se hänelle . Se on paljon reilumpaa , kuin käydä vieraissa . Onhan sekin omalla tavallaan jännittävää ja kiehtovaa , ja siinä saa kokea yhä uudestaan ja uudestaan ns. hullaantumisen ja rakastumisen tunteita ( illuusioita ) . Valheet tuppaavat vain aina paljastumaan jossain vaiheessa ... naisella on naisen vaisto , jota ei kannata aliarvioida . Tietysti jos haluat ehdoin tahdoin loukata kumppaniasi , etkä liiemmin välitä hänen tunteistaan , niin sitten ei voi mitään ... JA JOKATAPAUKSESSA TEET KUTEN OIKEAKSI NÄET ! Luulen , että tänne kirjoittelemalla haet teollesi jonkinlaista oikeutusta ... sisimmässäsi olet jo päättänyt mitä teet ... olenko oikeassa ?
Jos ei oma miehes riitä niin mikset eroa?! Ajattele nyt vähän sitä miestäs (ja sen toisen miehen naista), äläkä pelkästään itseäs. Ja niinkuin edellinen sanoi, sille miehelles vois vaikka kertoa jos et ole tyytyväinen, olisi vähän reilumpaa. Ja totta helvetissä saat kuulla "moralisointia" tollaisesta asenteesta, jotkut meistä nääs tietää miltä tuntuu joutua itsekkäiden pettämiksi ja hyväksikäyttämiksi!
Olettehan aivan oikeassa.
Oma suhteeni on periaatteessa täysin onnellinen, itse vaan haikailen kadotetun intohimon perään, jonka satuin kokemaan tämän ihanaisen kanssa. Tiedätkö millaista on elää onnellisesti kaikin puolin, kun vain se kipinä puuttuu itseltäni, helppohan se miehen on olla kun kiihottuu jo pelkästä katseesta.. olen niin kateellinen hänelle siitä!
Eroaminenkaan ei ole aina ihan pikku juttu.. rakastanhan tietysti miestäni.
Meidän kaikkien onneksi tästä todennäköisimmin ei koskaan tule seuraamaan jatkoa, tiedän sisimmissäni kai sen. Pahinta kai tässä oli juuri se että yritin viimeiseen asti taistella ensimmäistäkin kertaa vastaan, mutta lopulta vaan en onnistunut. Voisin kai siitä syyttää tätä p...rkeleen nuorta komistusta, miksi piti väkisin viedä jalat alta, kun useaan otteeseen kielsin ja kieltäydyin.
Itsehän tässä taas eniten kärsin.
Niin kyllä jonkun opin mukaan pitäis varmaankin erota, mutta kun en halua, eikä halua mieskään, vaikka näitä asioita on käännelty ja väännelty. Elämään kun liittyy niin paljon muutakin kuin seksi.
Kiitos vastauksista ja moralisoinnistakin kuitenkin! Ehkäpä tulen järkiini. Haaveilla kai saan, siinä ei ole edes kiinni jäämisen vaaraa.
ja fantasioita olla ihan vapaasti ... nehän piristävät seksielämää nekin :) .
Voin silti sanoa , että itse olen onnellisessa parisuhteessa ... kaikin puolin . Toista saattaa helposti pitää itsestäänselvyytenä ( sekin on luonnollista ) , kuitenkin jokaisen suhteen ylläpitäminen vaatii työtä . Mikään ei tule ilmaiseksi . Vaikka sitä kuinka ajattelisimme , että toisen pitää rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen , se ei aina riitä . Miksei ajattelisi myös toisen tarpeita ja olla myös toiselle mieliksi ... esim. huolehtia vähän ulkonäöstään jne . Ja tekeehän se itsellekin hyvän olon .
Seksin suhteen ei myöskään ole kovinkaan suuria " tabuja " ... siitä voi puhua vapaasti ja sitä voi kokeilla kaikenlaista mukavaa ... seksissä on vain luovuus ja mielikuvitus rajana . Itse en kylläkään pidä alistusleikeistä , enkä eritteiden kanssa läträämisestä . Siinä menee minun rajani . Ja seksi saman kumppanin ( sen oikean ) kanssa on kuin viini ... paranee aina vanhetessaan . Meiltä ei ole koskaan puuttunut suhteestamme intohimoa ja sitä tunteen paloa .
Toista ei voi omistaa , eikä kahlita . Sitä luodaan yhdessä ja erikseen ... vapaasti . Tällöin ei tule tarvetta hakea sitä ulkopuolista suhdetta .
Puhuminen ( miltä minusta ja hänestä tuntuu ) kannattaa aina . Älä lannistu helpolla ...
Niin. Hyvin vaikea sanoa, mitä Sinun ja nuoren kumppanisi tulisi tehdä.
Jos tuli sisällä palaa, niin eihän se muutoin sammu, kuin "sammuttamalla". Mutta toisaalta ennemmin tai myöhemmin siinä hommassa käy käry.
Mielestäni varsinainen aviorikos tapahtuu vasta sitten, kun syrjähypyistään kärähtää, ei silloin "naidessa". Mutta joka tapauksessa joskus kärähtää.
Ihania nämä "sivusuhteet"; ihan kokemuksesta sen tiedän. Mutta kärykin aikoinaan kävi.
Minusta on ihan hölmö tämä, luultavasti kristillisen kirkon, alkuunsaattama yksiavioisuuden vaatimus ja harhakuva. Eihän elämä niin toimi.
Sinulle, kysyjä, sanon kokemukslla: Jatkakaa salaisia leikkejänne ja nauttikaa, kunnes kärähdätte. Ja varmasti joskus kärähdätte.
Sitten on saatua vain muistot hyvistä panoista,
ja menetettyä koko elämä.
On se niin väärin.
Hyväksytkö naiseltasi (oletan että olet mies) pettämisen? Miten kristillinen kirkko on vaikuttanut? Eihän muissakaan maissa ole varsinaista moniavioliittoa, sillä niissä maissa vain miehillä on oikeus omistaa useampi nainen.
Kiitos kysymästä. Pakko vastata.
En hyväksy naiseltani, enkä keneltäkään muultakaan "pettämistä". Pettäminenhän on sovitun asian tekemättä jättämistä.
Sukupuoliyhdynnän harjoittaminen parisuhteen ulkopuolella, ei ole pettämistä, jos huolehtii suhteessa partnerinsa tarpeista. (tai riippuu tietysti siitä, mitä joskus on tullut vannoneeksi). Minusta on hölmöä, että esim. kristillisessä vihkikaavassa luvataan uskollisuutta märittelemättä sen tarkemmin, mitä se tarkoittaa.
Ymmärrän, että puolison kaikenlaisista tarpeista huolehtiminen on sitä "uskollisuutta".
Eikä sitä yhtään vähennä se että, sen lisäksi, joskus harjoittaa sukupuoliyhdyntää parisuhteen ulkopuolella.
Vastaus kysymukseesi:
Hyväksyn ja jopa toivon naiselleni parisuhteemme ulkopuolista seksisuhteista nauttimisen niin pitkään, kun ei riko lupauksiaan. (Ei ole luvannut, enkä minäkään, että kosaan ei naitaisi myös muiden kanssa.)
Ydinkysymys tässä on se, että mieliimme on iskostetu käsitys, että pettäminen ja sukupuoliyhdyntä muualla ovat sama asia. Näinhän se suinkaan ei ole.
Paras tapa olla "pettämättä", on huolehtia siitä että parisuhteen sisällä on aina riittävän haluttava.
Kun parisuhteet kaatuvat seksittömyyteen ja srjähyppyihin, niin kukahan siinä oikeasti pettää??
Tulikohan tämä nyt riittävän selvästi sanotuksi?
Noissa muissa maissa miehet taitavat tosiaan omistaa ne naisensa. Minunkin nykyisestä kumppanistani on Marokossa tarjottu 150 kamelia.
Laivansa kippari ei myynyt.
Täällä länsimaisen sivistyksen parissa kenenkään ihmisen ei ainakaan pitäisi "omistaa" toista ihmistä. Vapaitahan kai olemme!
Aikaisemmassa viestissäsi puhuit "kärähtämisestä" ja edellisessä viestissäsi kuitenkin vetosit siihen mitä parisuhteessa on luvattu/vannottu. Hieman ristiriitaa ajatuksissasi.. Selventäisitkö?
Niinpä
Aikaisemmassa viestissäni tarkoitin "kärähtämisellä" sitä, miten asia parisuhteissa yleensä tulkitaan. Itsekin aikoinaan "kärähtelin", lähes lapsena solmimassani avioliitossa, koska vaimoni tulkitsi minun luvanneen olla vieraissa käymättä. Itse en ollut mielestäni niin luvannut.
Tämä on juuri sitä sekamelskaa, jota määrittelemätön uskollisuuskäsite aiheuttaa. Kukin tulkitsee tavallaan itsensä ja toisen lupauksia.
Myöhemmin, tästä epäkypsästä liitosta vapauduttuani, olen tullut toisiin ajatuksiin, ja määritellyt uskollissuus- ja pettämiskäsitteet nykyisen kumppanini kanssa selkeästi. Hyvin pelaa ja olemme lähempänä "luonnonmukaista" parisuhdejärjestelmää, kuin uskaltaisi toivoakaan.
Ei tässä nyt pitäisi mitään ristiriitaista olla.
Vielä haluan selventää:
Olemme siis nykyisen naiseni kanssa toisillemme luvanneet paljonkin. Muunmuassa että:
- emme tartuta toisiimme veneerisiä tauteja
- emme siitä lapsia tai hankkiudu raskaaksi mahdollisissa "liittomme" ulkopuolisissa suhteissa
- emme pidä korrektina leuhkia tai edes puhua mahdollisista ulkopuolisista suhteistamme toisillemme
- emme millään tavoin ole kiinnostuneita tai yritä vakoilla toistemme yksityiselämää.
- posti-, sähköposti-, tekstiviesti-, puhelin- yms. yksityisyys on loukkaamaton
-ym.
Ja yllätys yllätys! Tämä toimii. "Kielletyn hedelmän" hyvä maku on poistunut, kun "kiellettyä hedelmää" ei ole!!
Jospa tämä nyt riittäisi ajatusteni selventämiseksi. :=)
niin. Voi per..le.
Haluan niiiin kovasti tätä miestä, luulen ettei hän kuitenkaan niin minua, joten helpolla pääsen siitä...
Ja jso vielä joskus haluaa; eihän se käry edes välttämättä koskaan käy.
Jos Sinusta tosiaan tuolta tuntuu, niin siitä sitten vaan. Pidä kuitenkin huolta, että nautit ja että et "jää koukkuun". ;=)
taidat olla yksinkertainen..? Eli logiikkasi mukaan mitä vain voi tehdä tai olla tekemättä, jos siitä ei ole erikseen puhuttu/sovittu/luvattu.. No, hyvä että nykyisen kumppanisi kanssa olette laatineet listan asioista joita saa ja ei saa tehdä.. Hohhoijaa.. Muutenhan kumppanisi (jos hän on nainen) saattaisi hankkiutua toiselle raskaaksi. Mutta listanne ansiosta tulkitsemisongelmia tämänkään asian tiimoilta ei synny. Olisiko maalaisjärjen käyttö sallittua?
..että yksinkertainen? Siihen olen tietysti jäävi itse vastaamaan... Ehkä sitten olen, jos niin haluat.
"Maalaisjärki" on myös yhtä määrittelemätön käsite, kuin tuo uskollisuuskin. Jokainen tulkitsee sen omalla tavallaan, mutta sen taakse on helppo vetäytyä. Ja ristiriitoja tulee.
Nyt näyttää siltä, että et edes yritä tekstiäni ymmärtää. Tikulla kaivellen vain yrität löytää siitä epäjohdonmukaisuuksia. Itse asiaa, tai mielipidettäsi siitä kierrät, kuin "kissa kuumaa puuroa".
Meillä ei liene syytä tätä asiaa enempää "vatuloida". Ei se siitä miksikään tule.
Kukin taaplaa tyylillään!
Minusta tuntuu, että lähdet purkamaan asiaa väärästä päästä. Olennaisempaa kuin se, mitä tunnet tätä uutta miestuttavuutta kohtaan on se, mitä tunnet miestäsi kohtaan. Mieti, oletko valmis heittämään kaiken menemään muutamien kuumien hetkien vuoksi. Uusi suhde voi tuntua hyvältä, mutta entä jos tai kun tunteet viilenevät? Hän kieltää sinua ihastumasta eli hänellä on tunteita vaimoaan kohtaan. Jos valinnan paikka tulee eteen, hän tekee luultavammin valinnan vaimonsa eduksi ja lemppaa sinut. Oletko valmis leikkimään rikottujen sydänten peliä? Tämä ei ole moralisointia vaan tervettä järkeä. Vielä enemmän sitä, jos teillä jommalla kummalla on lapsia.
jaksanut lukea mutta kyllä se niin on että kyllä...v prkl kunm olis flesh light niin sais sitä vaikka pukkia kun ei oo muutakaan tekemistä.