Heissan!! Kuka osaa neuvoa?? Minulla on eropaperit vireillä, harkinta aikakin on mennyt umpeen. Lopullista eroa ei kuitenkaan ole vielä haettu. Nyt olisin ostamassa osaketta, mutta onko miehellä vielä aviooikeus tähän osakkeeseen??? Pitäisikö laittaa lopullinen ero hakuun ja odottaa eropäätöstä, ennenkuin kirjoittaa kauppakirjan???
Lisään vielä, että yhteistä omaisuutta ei ole vielä jaettu/ ositettu...
Lisään vielä, että yhteistä omaisuutta ei ole vielä jaettu/ ositettu...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Osituksen jälkeen omaisuuserä ei voi enää vaikuttaa omistussuhteisiin. Eli tehkää ositus ja vasta sen jälkeen hankit osakkeet. Osituksen voi ositussopimuksella tehdä _ennen_ avioeron voimaantulemista. Tällöin on huomioitava, että mikäli avioero ei tulekaan voimaan, ei avio-oikeus omaisuuteen enää palaa, vaan myöhemmässä tilanteessa suoritetaan vain omaisuuden erottelu.
Niin kauan kun ositusta ei ole tehty, vaikuttaa omaisuuserä tasinko-osuuksiin.
Avio-oikeuden alaisen omaisuuden kertyminen katkeaa ositusperusteen syntyhetkellä. Ositusperuste on joko se päivä, kun avioerohakemus (ykkösvaihe) on jätetty kun molemmat puolisot ovat hakijoina, tai sitten tiedoksiantopäivä, kun hakijana vain toinen puoliso.
Tästä on säädetty avioliittolain 90 §:n 1 momentin 1 kohdassa: "Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille."
oikea lainkohta oli AL 90 § 1 mom 2 kohta. Sortsit.
//Ositusperuste on joko se päivä, kun avioerohakemus (ykkösvaihe) on jätetty kun molemmat puolisot ovat hakijoina, tai sitten tiedoksiantopäivä, kun hakijana vain toinen puoliso.//
Väärin. Ositusperusteen syntyhetki on aina se päivä, jolloin avioerohakemus (ykkösvaihe) on jätetty käräjäoikeuteen, olkoonpa hakijana molemmat puolisot tai vain toinen. Tällöin nimittäin avioeroa koskeva asia on tullut vireille.
Tiedoksiantopäivästä alkaa kulua avioeroasian harkinta-aika, jolla ei ole mitään tekemistä ositusperusteen synnyn kanssa.
kiitos korjauksesta (menin lankaan itsekin...)!
Sen verran on aiheellista huomauttaa, että AL 90 §:n kohta, jota täällä on edellä käsitelty, ei välttämättä kerro tilanteesta koko totuutta.
Totta on, että ositusperuste tässä tilanteessa luetaan vireilletulo hetkestä.
Sen sijaan on huomattava, että mikäli osakkeet hankintaan jo olemassa olevalla omaisuudella, kuuluvat osakkeet edelleen osituksen piiriin (arvoltaan, eli määrällisesti). Tämä nimittäin sen vuoksi, että edes ositusperusteen syntyhetken jälkeen, ei omaisuutta voi "suojata" siten, että muuttaa sitä toisen laatuiseksi (esim tässä ostamalla omaisuudellaan osakkeita). Ne säilyvät silloin osituslaskelman piirissä.
Huomattavaa on nyt, että AL 90 § puhuu nimenomaan näiltä osin (sen lisäksi mitä on sanottu testamentista ym) omaisuuden ansaitsemisesta. Tämä tarkoittaa nimen omaan sitä, että omaisuuden määrä kasvaa - jos se muuttuu vain toisen laatuiseksi, ei AL 90 §:llä ole tässä tilanteessa merkitystä.
Näin ollen siis edellä kuvatussa osakkeiden hankinta tilanteessa joutuu olemaan varovainen (varsinkin jos rahamäärä ei riitä mahdollisen tasingon maksamiseen). Järkevintä osakkeet on hankkia "korvamerkityllä" omaisuudella, joka on ansaittu vasta ositusperusteen synnyn jälkeen.
Eli sanotaan vieläkin sen verran lisää, että cls300 oli osin oikeilla jäljillä, vaikka ositusperusteen syntyhetken väärin määrittelikin. Lähes yhtä oikeassa (tai väärässä) kuin seuraavatkin vastaukset.
Voitte ostaa osakkeen milloin vain, koska erohake-muksenne on jo tehty. Sen jättämispäivän jälkeen saamanne varat tai syntyneet velkanne eivät vaikuta ositukseen.
rami
"Ramilla" on hyvä, kun joku "nimetön" kirjottaa sille nää jutut, ja "Rami" sitten vaan allekirjoittaan "nimettömän" tuottaman tekstin. Ökykeskustelija.
Olen pahoillani, että olen mahdollisesti ollut samaa mieltä jonkun toisen kanssa. Defrost on ilmeisesti myöskin aika tuntematon, mutta routainen nimi.Selvyyden vuoksi todettakoon, että olen opiskellut Helsingin yliopiston lisäksi oikeustiedettä Fribourgin yliopistossa,jossa tosin ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa, Baselin yliopistossa, jossa tein sikäläisen systeemin edellyttämän "tohtorintutkinnon" ja vieläpä Saksassa Baden Wuerttenbergin Rechtsanwalt- tutkintoa varten tarvittavat kurssit.
Ehkä tämän vuoksi vastaukseni, jota siis en ole kopioinut muilta, jääaivolta varsinkaan, on syntynyt pelkästä halustani auttaa.Olen jo eläkkeellä, joten tälläinen toiminta lienee hyväksyttävää.
Tämänpäiväisellä kävelylenkilläni näin tuolla joen varren jään reunalla koskikaran. Se sukelteli ahkerasti. Ilmeisesti tuolla linnulla ei aivot siitä jäätyneet.
Rami
Vaikka ositusperuste on syntynyt, voivat osakkeet kuulua myöhemmästä hankinta-ajankohdasta riippumatta avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.
Näin siinä tapauksessa, että osakkeet hankitaan sellaisella omaisuudella, joka on avio-oikeuden alaista ja ollut jo ennen ositusperusteen syntyhetkeä olemassa.
Ositusperusteen syntyhetken jälkeen tuleva uusi omaisuus (esim ansaittu) ei kuitenkaan vaikuta ositukseen.
Että sikäli osakkeiden hankinnassa on syytä noudattaa varovaisuutta.
Hienoa, "Rami", kun ymmärsit, mitä tarkoitin... Ulkomailla opiskelusta huolimatta on sitten jäänyt tuo enklanti vähän vähälle. Katso jostain sanakirjasta kohdasta "D" niin kuin defrost. Ensin tulevat sanat, jotka alkavat Da..., sitten De jne.
Muuten, jos ovat olleet asumuserossa puoli vuotta tai enemmän, tuota ensimmäisen vaiheen puolen vuoden harkinta-aikaa ei lain mukaan tarvita ollenkaan.
http://www.avioerot.info/