Olisko kellään kokemuksia kuinka paljon potkurin tasapainotus vaikuttaa akselivetoisen värinöihin ja mihin muuhun ? Asiallisia vastauksia kiitos.
potkurin
tasapainotus
124180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Akselivetoiseen veneeseen tulee helposti akselivärinää. Tarkista ensin seuraavat asiat:
1. Onko akseli suora?
2. Onko rihtaus varmasti OK?
3. Onko rihtaus OK vielä kun potkurin työntö muuttaa moottorin asentoa?
4. Taipuuko akseli eli onko liian ohut tai liian pehmeätä materiaalia?
5. Onko potkurin lapojen nousut samat?
6. Häiritseekö leveä köli potkurille tulevaa virtausta?
7. Kavitoiko potkuri?
8. Onko akselin kierrosluku turhan korkea?
9. Kunka lähellä pohjaa potkuri käy?
10. Onko potkurisi muten hyvän mallinen?
Kuten huomaat on myös monta muuta tekijää. Ja sitten kun tasapainoita potkuriasi, niin se pitäisi tehdä koneella, jolla voi tehdä dynaamisen tasapainoituksen. samalla periaatteella kuin auton pyörät. Missä meillä Suomessa on sellainen kone? Helpompi n laitta nuo 10 kohtaa kuntoon ja testata tehdastekoisella potkurilla, joka varmasti on kunnossa.
Lisäisin vielä tähän, että kannataa katsoa myös koneen "kumitassat". Ne voivat olla mahdollisesti kuluneet/väsyneet ja sen seurauksena muuttaa potkuriakselin suuntausta.
liian kovat kumityynyt päästävät moottorin tärinää veneen runkoon ja liian pehmeät päästävät rihtauksen muuttumaan, joten akselitärinää tulee.
Mielelläni kuulisin perusteluja dynaamiselle tasapainotukselle.
kertoo sen, missä kohdassa kutakin lapaa mahdollinen virhe on. Staattinen kertoo vain eri lapojen painoeron. Vertaa auton pyörän tasapainoitkseen, niin ymmärrät mistä on kyse.
Potkuri on kapea akselin suunnassa ja käytännössä tälläinen muoto on tasapainossa jos se on staattisesti tasapainossa.
Auton rengas on akselin suunnassa leveä. Tasapainoitettaessa kone kertoo millä puolella on paino vajausta ja kuinka paljon ei sitä missä kohdassa rengasta se on. Huomaa myös että painot lisätään vanteen reunaan.
Lapojen lukumäärällä on myös merkitystä siihen minkätaajuisen herätteen (resonanssin) potkuri antaa. Jos moottorin heräte osuu samalle jaksolle (eli jos moottorin sylinteriluku on jaollinen potkurin lapojen määrällä) on todennäköistä, että jollain pyörimisnopeudella systeemi resonoi voimakkaasati.
Ongelma esiintyy voimakkaimpana ns. 1. kertaluvun herätteissä, esimerkiksi tilanteessa jossa 1:2 alennettu nelisylinterinen 4-tahtikone pyörittää nelilapaista potkuria. Jos herätteet osuvat päällekkäin tuntuu voimakas (ja rikkova) resonanssi laajalla pyörimisnopeusalueella. Ilmiön saa eliminoitua valitsemalla 3- tai 5-lapaisen potkurin.
suurin osa huviveneiden moottoreista on 4-sylinterisiä. 4-lapaisilla potkureilla saadaan parhaat mahdolliset tulokset. 5-lapaista käytetään hyvin vähän sen hinnan ja sen aiheuttaman suuremman kuorman (kitkan) takia.
Kun kaikki virheet on poistettu ja potkurin olosuhteet ovat muuten hyvät, niin päästään akselivetoisellakin varsin hyviin tuloksiin.
Teoreettinen saivartelu on turhaa.
Kyllä kannattaa varoa samantaajuisia herätteitä. Esimerkki:
Jos oletetaan seuraavasti:
- koneen kierrosluku 2000 rpm
- 2:1 alennusvaihde, potkurin kierrosluku 1000 rpm
- nelilapainen potkuri
- nelisylinterinen nelitahtikone
-> Koneen herätetaajuus on sytytystaajuus, eli:
2000 rpm * 0.5 * 4 = 67 Hz
-> Potkurin herätetaajuus on lapataajuus, eli:
1000 rpm * 4 = 67 Hz
-> Ongelmia tulee
Kun tuo välistyssuhde on jotain muuta kuin 2:1, niin ei tule ongelmia. Siksipä harvoin näkee 2:1 vaihteita...
on aivan muaalla. Kyse on siitä, että tasan 2:1 välityksellä on aina samat hampaat vastakkain ja siksi vaihteisto kuluu epätasaisesti. Siksi tehdää 1,98:1 tai 2,05:1 tai jotain muuta. Onko sinulla jotain käytännön kokemusta tuosta mainitsemastasi resonassista?
tasan 2:1 syö hampaita?? Miksi kuluu epätasaiseti? Miksi moottorin valmistajat ilmoittaa välitys 2:1 esim 90 hp luokassa. Onko se muka jokin arvo vaan mutta todellisuus vaihteistossa on jokin muu? Ihmettelen...Luulisi että esim. kuten korjoitit 2:1 välityksestä --> että syö epätasaisesti. No miten se syö epä tasaisesti. Rattaitten välissähän on oljy ja pyöriminen samanlaista kun muissakin perämoottori vaihtestoissa vaikkakin 2:1 samat hampaat osuisivat samaan väliin aina....Kertokaa ihmeessä lisää.
niin yleensä se on kuitenkin vähän alle tai vähän yli. Laskepa merikytkimen hammasrattaan hampaat niin näet. Nämä ovat sellaisia koneenrakennuksen periaatteita, joita on ainakin aikaisemmin noudatettu. Perämoottoreista ei tämä juttu alkanut vaan keskimoottoreista ja potkurin lapaluvusta suhteessa synlinterilukuun.