Onko tietoa mikä on sallittu tai normaali homeen määrä sisätilassa?
Kun ongelmana on se, että olen sairastunut homeista (todennäköisesti) oireet ja keuhkotulehduskin puoltaa asiaa.
Homemittauksessa joka huoneessa on hometta, tarkemmin erittelemättä...
niin 150 pitoisuuksia kun muka SALLITTU määrä on jotain 500. Mikä ihmeen sallittu. Enkö siis ole sairastunut homeesta ja sitä on?? Vai pitääkö sitäkin olla määrätty pitoisuus.. Lisäksi pitäisihän siinä huomioida myös altistusaika (useita vuosia!!)
Olen hämmentynyt..??
Kun ongelmana on se, että olen sairastunut homeista (todennäköisesti) oireet ja keuhkotulehduskin puoltaa asiaa.
Homemittauksessa joka huoneessa on hometta, tarkemmin erittelemättä...
niin 150 pitoisuuksia kun muka SALLITTU määrä on jotain 500. Mikä ihmeen sallittu. Enkö siis ole sairastunut homeesta ja sitä on?? Vai pitääkö sitäkin olla määrätty pitoisuus.. Lisäksi pitäisihän siinä huomioida myös altistusaika (useita vuosia!!)
Olen hämmentynyt..??
Vastaukset 11
Vanhimmat
STM asumisterveysopas antaa viitearvot, jonka ylittävät arvot viittaavat vaurioitumiseen.
Riippuu homeesta ja lajista.
Jokainen ihminen joutuu elämänsä aikana altistumaan kosteusvauriomikrobeille lyhyitä tai pitkiäkin aikoja. Kaikki kuitenkaan eivät herkisty eivätkä sairastu niistä.
Herkistyneille ja homesairaille ihmisille ei voida asettaa mitään viitearvoja, joissa meidän homesairaiden on oltava oireettomia. Meillä erittäin homeherkillä, kosteusvauriomikrobeista JO SAIRASTUNEILLA on nollatoleranssi. Jotkut meistä oireilevat jo ulkonakin luonnon homeista ja meidän on oltava sisätiloissa ainakin sateen jälkeen kesällä. Astmaoppaissa kirjoitetaan, että SATEEN JÄLKEEN astmaatikoilla on parempi olo. Minä en ainakaan voi mennä ulos pariin päivään sateen JÄLKEEN. En ole siitepölyallergikko (vielä einakaan), joten paras vointi kesälläkin minulla on kuivalla ilmalla.
"... ei myöskään ilman mikrobipitoisuudelle ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia eikä terveysperustaisia raja-arvoja. Jo sairastunut henkilö ei välttämättä aina pysty työskentelemään saneerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Mikäli työntekijä oireilee remontin jälkeenkin, on se merkki myös siitä, ettei remontti ole onnistunut riittävän kattavasti ja ettei korjauksissa ole onnistuttu eliminoimaan kaikkia kosteusvauriomikrobeja riittävästi", kertoi mikrobiologi Tuomo Lapinlampi 2001 ja 2003 sisäilmaseminaarissa.
Vertaa asiantuntija Lapinlammen asiantuntevaa lausuntoa sairaalanjohtaja Pentti Silvolan lausuntoon Kalevassa 16.5.2003 sivulla 5: "Emme voi antaa terapiaa, jos joku kokee, että ongelmat jatkuvat toimenpiteistä huolimatta". (Sairaalassa henkilökuntaa joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle tai vaihtoi työpaikkaansa, kun oireilivat sairaalassa, työpaikan homeongelmien ja niiden "korjauksen" jälkeenkin. Korjauksia tehdään jatkuvasti, mutta henkilökuntaa vain sairastuu koko ajan lisää)
Uusin tieto oli myös sisäilmaseminaarissa helmikuussa 2006: Ei ole olemassa mitään viitearvoja, joissa kukaan ei oireile.
Kysy mittausten tekijältä. Määrätyt pitoisuudet antavat kuitenkin epäilyn mahdollisesta kosteusvaurio-ongelmasta ja homeongelmasta. Kyllä niiden tutkimusten tekijöiden on osattava sanoa, onko kyseessä korjausta vaativa homeongelma.
Hometta on. Mittaustapaa en tiedä vastaus tuli puhelimessa, en älynnyt kysyä.
Home todettu näytteissä!!
Siis ei tutkittu kosteutta vaan HOMEET mainittiin, että niitä on..
Mutta vetosi siihen, että arvot ovat sallittuja. Luultavasti ilmanäytteitä... Mutta paikkoja on korjattu mittausta ennen... Silti arvot kuitenkin näin koholla. Minä sairaana. En kestä edes kukkamultaa..
Onko tämä siis, etten voi olla sairas kyseisistä homeista kun niitä ei ole esim 500 arvo...
Olen tervehtynyt monista oireista kun en ole ollut homepaikassa. KEUHKOT ei ole parantuneet. Nivelet särkee. Mutta silmäturvotus ja kirvely/kutina poissa. Nenä alkanut parantua, ei vuoda, ei tukossa, ei vuoda verta!! Jne,
Yksittäisten ilmamittausten arvo on ainoastaan siinä, että niissä saattaa tulla esiin kosteusvaurioindikaattorilajeja, mikä antaa aiheen tarkempiin tutkimuksiin (rakenneselvityksiin, materiaalinäytteisiin yms.).
Ilmanäyte voi näyttää 0-tulosta, vaikka tilassa olisi silminhavaittavaakin, massiivista kasvustoa. Siten negatiivinen näytetulos tai pienet löydetyt määrät eivät poissulje vakavaakaan homeongelmaa.
On tavallista, että ongelmat lakaistaan maton alle tällaisilla yksittäisten ilmanäytteiden asiantuntemattomilla (tai tarkoitushakuisilla) tulkinnoilla. Jos asiasta tulee kohdallasi kädenvääntöä, niin voit vedota esim. seuraaviin lähteisiin:
- Väitöskirja Anne Hyvärinen 2002: "Characterizing moisture damaged buildings - environmental and biological monitoring".
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Asumisterveysohjeen soveltamisopas: Asumisterveysopas (2005), sivut 142, 154, 155
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Asumisterveysohjeen soveltamisopas: Asumisterveysopas (2005), sivut 142, 154, 155
En löytänyt STM sivuilta vuodelle 2005 opasta.Voitko kertoa mistä sen löytää!!
Se on paksuhko kirja eikä sitä ole julkaistu netissä. Sen voi tilata täältä:
http://www.ymparistojaterveys.fi/kirjat/asumisterveysopas.php
Pyydäppä työnantajaltasi itsellesi kopiot ko. mittauksista joko suoraan tai työsuojeluvaltuutetun kautta.
Työterveyslääkärilläsi on myös käytössään ko. tulokset. Voit pyytää niitä myös häneltä.
Käytännössä kuitenkaan pyytäjä ei saa niitä työnantajan, työsuojeluvaltuutetun eikä työterveyslääkärinkään kautta.
Voit tehdä ilmoituksen työpaikkasi hometilanteesta työsuojelupiirille, jonka velvollisuus on aloittaa sisäilmatutkimukset työpaikallasi ja saada myös kaikki työpaikkaasi koskevat sisäilmatutkimustulokset haltuunsa, joista asianosainen saa kopiot.
Mitä allergisoiviin eri lajisiin homeitiömääriin tulee, lääketiedegurumme eivät pysty antamaan vastauksia edes siihen mikä on se siitepölymäärä, joka aikaansaa allergisoitumisen tietylle siitepölylle ja sitä kautta sairastumisen jopa astmaan.
Kuinka he pystyisivät tietämään allergisoivasta ja sairastuttavasta homeitiömäärästäkään yhtään mitään?
Onko sisäilmatutkimus
eri asia kuin
hometutkimus??
Jos homeet on jo todettu ja pitoisuudet niin tarvitseeko ottaa erikseen työpisteen seinästä eri näyte TTL tutkimusta varten..
Saivarteleeko työterveyshuolto tai TTL siitä
--mikä on oikea määrä
sairastuttamaan kun kerran homeet on löydetty.??
Tässä yhteydessä tarkoitetaan sisäilmamittauksella homeanalyysia ilmasta. Niitä pitäisi ottaa 11 kpl parin viikon välein, jotta tuloksista voisi vetää johtopäätöksiä. Siltikin ilmanäytteistä voi kokonaan jäädä huomioimatta raskasitiöiset lajit, kuten esim. Stachybotrys atra. Terveyden kannalta myös oleelliset asiat eli toksiinit jäävät niissä huomioimatta.
Terveydellisiä haittaraja-arvoja ei ole määritelty. Oireilu on yksilöllistä eikä näissä mittauksissa tule esiin mikrobien erittämät myrkyt eikä juuri kuolleetkaan itiöt, jotka myös ovat terveyden kannalta haitallisia.
Homekasvustojen jäljittäminen on usein hankalaa ja monimutkaista. TTL kyllä tietää, miten oikeaoppisesti tulisi toimia. TTL tietää myös sisäilmanäytteiden epäluotettavuuden.
Työpaikaltani oli otettu 1990-luvun alussa näytteitä. Niissä oli kuulemma silloin ollut homeita, mutta ne olivat tietenkin "menneet hukkaan". Sain ammattitautidiagnoosin, vaikka tärkeimmät paperit työpaikaltani olivatkin menneet "hukkaan" (ne olivat varmaan menneet mappi öö:hön eli hävitetty).
Olen ollut niin monella eri osastolla työssä ja niistä osastoista kyllä löytyi monenlaisia kosteusvauriomikrobeja, homeita ja "sädesientä" eli Streptomycestä (aktinomykeetti), jolle verestäni löytyi IgE positiiviset vasta-aineet ( ). Liian kauan kiertelin homeosastoilla ja menetin lopullisesti työkykyni ja terveyteni.
Helposti ja vaivattomasti
vain hiukan rahaa menee.
[email protected]