Minulla on tänään parempi olo.
Olen lipittänyt omanaviiniä tyyliin 2 ploa/ilta. Toki ensin riitti yksi pullo. Sitten lisäsin määrää ja uni tuli noin 1,5 plon jälkeen. Lopulta piti juoda molemmat pullot tajutonta unta saadakseen. Lopulta 2 pullon jälkeen ei tullut edes ulospäin näkyvä juopumustila. Toisinaan ostin 3 pulloa, mutta se 3. sitten jo vaikutti siten, että alkoi olla aamulla krapula ja väsymys. Pyrin välttämään sitä.
Joka päivä hoidan työni hyvin. Nyt on vain kotityöt alkaneet kärsiä. Enkä jaksa huolehtia ulkonäöstäni yhtä hyvin kuin ennen.
Viime viikolla minulla oli "aikainen" työmeno, joten jätin viinit illalla nauttimatta. Ihme ja kumma nukuin ihan normaalin yön. Ei mitään heräilyä, hikoilua tai muuta. Olo oli hyvä heti aamusta alkaen.
Olen jotenkin tympääntynyt omenaviiniin. Kyllästynyt makuun. Se vatsassa seuraavana päivänä tuntuva ilkeä jomotus on myös pelottava. Toisinaan särkyä on ristiselässä. Hampaat ovat alkaneet mennä huonoon kuntoon, vaikka käyn säännöllisesti remontissa. Viini varmaankin jotenkin syövyttää niitä.
Tämän yhden raittiin illan jälkeen palasin taas vanhaan ja inhosin sitä aamua. Ei krapulaa, mutta se väsymys. Eilen oli taas sen verran puuhakasta, etten viitsinyt hakea lisää viiniä (viinitiloilta saa pyhinäkin) ja lauantaina olin juonut viimeisen pullon.
Pelkään aina, että saan niitä vierotusoireita, joista täällä puhutaan. Mitään oireita ei tule. Mitä nyt ruokahalu hieman palaa. Normaalisti en paljoa syömistä tarvitse. Kroppani käyttää sitä viiniä energianlähteenään.
Nyt tulin siihen tulokseen, että se viinillä pelleily on jonkinlainen rituaali. Juon viinin varoiksi, että varmasti saan nukutuksi. Kuitenkin nukun jopa paremmin ilman tätä nukutusainetta. Näin meni viime yökin. Melkoista terveydellä leikkimistä tämä kyllä on. Jatkunut jo vuosia
Olen lipittänyt omanaviiniä tyyliin 2 ploa/ilta. Toki ensin riitti yksi pullo. Sitten lisäsin määrää ja uni tuli noin 1,5 plon jälkeen. Lopulta piti juoda molemmat pullot tajutonta unta saadakseen. Lopulta 2 pullon jälkeen ei tullut edes ulospäin näkyvä juopumustila. Toisinaan ostin 3 pulloa, mutta se 3. sitten jo vaikutti siten, että alkoi olla aamulla krapula ja väsymys. Pyrin välttämään sitä.
Joka päivä hoidan työni hyvin. Nyt on vain kotityöt alkaneet kärsiä. Enkä jaksa huolehtia ulkonäöstäni yhtä hyvin kuin ennen.
Viime viikolla minulla oli "aikainen" työmeno, joten jätin viinit illalla nauttimatta. Ihme ja kumma nukuin ihan normaalin yön. Ei mitään heräilyä, hikoilua tai muuta. Olo oli hyvä heti aamusta alkaen.
Olen jotenkin tympääntynyt omenaviiniin. Kyllästynyt makuun. Se vatsassa seuraavana päivänä tuntuva ilkeä jomotus on myös pelottava. Toisinaan särkyä on ristiselässä. Hampaat ovat alkaneet mennä huonoon kuntoon, vaikka käyn säännöllisesti remontissa. Viini varmaankin jotenkin syövyttää niitä.
Tämän yhden raittiin illan jälkeen palasin taas vanhaan ja inhosin sitä aamua. Ei krapulaa, mutta se väsymys. Eilen oli taas sen verran puuhakasta, etten viitsinyt hakea lisää viiniä (viinitiloilta saa pyhinäkin) ja lauantaina olin juonut viimeisen pullon.
Pelkään aina, että saan niitä vierotusoireita, joista täällä puhutaan. Mitään oireita ei tule. Mitä nyt ruokahalu hieman palaa. Normaalisti en paljoa syömistä tarvitse. Kroppani käyttää sitä viiniä energianlähteenään.
Nyt tulin siihen tulokseen, että se viinillä pelleily on jonkinlainen rituaali. Juon viinin varoiksi, että varmasti saan nukutuksi. Kuitenkin nukun jopa paremmin ilman tätä nukutusainetta. Näin meni viime yökin. Melkoista terveydellä leikkimistä tämä kyllä on. Jatkunut jo vuosia
Vastaukset 14
Vanhimmat
Omenaviini on sekä hapanta että makeaa ja aiheuttaa hampaisiin kohdistuvan happohyökkäyksen, joka saa hammaskiilteen liukoiseen muotoon ja latistaa hampaat reikiintymiselle. Oksentaminen vahingoittaa myös hampaita, mukana on paitsi omenaviiniä myös mahan suolahappoa.
Auttaisiko ksylitolipurkan pureskeleminen? Hammassarky on pirullista ja hammaslääkärissä käynti sattuu, jos tarvitsee porata ennen paikkaamista.
Harjaa hampaat myöskin siksi
ettet muutu Haisuliksi.
...noin hyvistä unenlahjoistasi! Huomasitkin, ettet tarvitse mitään viiniä nukkuaksesi. Jätä siis viini pois. Selkäsäryt voivat johtua siitä, että alkoholi alkanut vaurioittaa sisäelimiä.
Anteeksi että saivartelen yksityiskohdissa, mutta juotko oikeaa viiniä, vai sitä turbohiivalla tehtyä, mitä alan piireissä myös viiniksi sanotaan?
En kyllä ole mikään viinintuntija. Ostan vain sitä Omenaviiniä, kuohuvaa hieman. Se on makeaa. Nyt on kyllä alkanut tökkiä. Ja järki huutaa, että LOPETA!
Viinitilalta saa sellaista puolikuivaa valkoviiniä, jonka maku on aivan erilainen. Ei kuohu. Siitä tulee kuitenkin poikkeuksetta ylävatsakipuja. Siksi en niin innokas ole ollut sitä enää hakemaankaan. Nyt niitä kipuja tuntuu tulevan tuosta vakiojuomastakin.
Jotakin tuttua tarinassasi on. Sen haluan kuitenkin "asiantuntijana" sanoa Sinulle, että LOPETA.
Minä tein sitä kännäämistä 30-vuotta, joka ikinen ilta. Joka ilta känni. Alkuaikoina olueella,sitten kossulla.
Lopetin sillätavalla, että vähensin joka viikko ihan vähän. Nyt otan yhden paukun enää illalla, senkin niin ohuena, ettei viina enää kunnolla maistu.
Eilen illalla oli oikeastaan tiukin paikka koko lopettamisaikana. Oli lähellä, etten ottanut kunnon moukkua.
Yritä kestää.
Jotenkin en voi uskoa ! Juot joka ilta alkoholia. Olenkohan minä ihan pimpo, kun en hyväksy ollenkaan sellaista meininkiä. Miehellenikin paasaan, jos kaljaa litkii. Minä en tykkää siitä hajusta, eikä se minusta sovi arkielämään ollenkaan. Joskus on hyvässä seurassa kiva ottaa oluet tai viiniä, mutta joka ilta kuulostaa pahalta. No tokihan oletkin yrittänyt vähentää.. onnea päätöksellesi !
Suurin osa ihmisistä on sellaisia, joille alkoholi ei ole ongelma. Heidän on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta ymmärtää alkoholismia sairastavan lähimmäisen ajattelumallia, joka on erilainen. Ulkopuolisen silmin päihdeongelmainen saattaa olla tyhmä kun ei vain osaa juoda vähemmän tai lopettaa kokonaan, "ottaa itseään niskasta kiinni", varsinkin kun ihmisen perusasiat olisivat muuten hyvin eikä liialliselle juomiselle näyttäisi olevan mitään järjellä selitettävissä olevaa syytä. Alkoholisti on todennäköisesti tietoinen samoista asioista, mutta ei yksinkertaisesti pysty muuttamaan käyttäytymistään omin voimin, vaikka on pohjimmiltaan hyväntahtoinen ihminen ja kärsii jatkuvasti muille aiheuttamastaan mielipahasta.
Toipuminen ja muutos on mahdollista jokaiselle, jos halu siihen löytyy vilpittömästi ihmisestä itsestään. Ulkoiset pakotteet eivät toimi.
Nalkutus on pahinta! Miehenikin uhkaili, huusi ja pari kertaa löikin, kun en lopettanut. Mihän siitä vaan yllyin ottamaan entistä useammin ja reippaammin. Uhmallakin. Mutta se uhma kyllä oli typerää. Jos silloin olisi asiaa käsitelty toisin, niin tarinalla voisi olla toisenlainen loppu. Nyt on välit niin solmussa, ettei aukee ku irti leikkaamalla.
Montako kcal/plo on tuossa makeassa, 11 %:ssa, hieman kuohuvassa omenaviinipullossa, 0,75 l? Voi olla väärä palsta, mutta jospa joku osaisi kertoa.
enpä tiedä.. eikö etiketissä kerrota? mutta kyllähän alkomaholi pöhöttää. mutta kai lähinnä siksi että se kerää nestettä kehoon. eli ei suoranaisesti lihota.. kai? kaljamahaa lukuunottamatta :)
Minä olen nyt siinä tilanteessa, että sietokyky on loppu mieheni alkoholin käytön suhteen. Tiedän, että nalkutus ja jankutus ei toimi, mutta on se niinkin, että sillä vierellä olijallakin on vähintäänkin yhtä vaikeaa, ellei vaikeampaakin. On tunne, että kaikki tuhoutuu.
Olen yrittänyt keskustella fiksusti, olen yrittänyt ymmärtää, ei ole enää keinoja.
Kerropas minulle mitä on "jos asiaa olisi käsitelty toisin " ???? Minä olisin erittäin kiinnostunut tietämään juuri sen, koska ymmärrän kyllä sen, että asiat menevät yhä enemmän solmuun. Tulee vaan tunne, että alkoholistin läheisellä on ns mahdoton tehtävä.. onko näin ???? Onko se mahdoton, vai mikä olisi oikea tapa, häipyäkö ? Sen aion kyllä tehdäkin .. jos se olisikin oikea keino.
Niin, kannattaisiko kohdata vaan totuus. Alkoholisti on itse syypää ongelmiinsa, jos ei yritäkään niitä ratkaista. Ihan sama nalkuttaako miehesi tai ei, sinä otat huomion juomalla joka tapauksessa. Jos hän yrittää olla välittämättä, sinä otat sen sitä selvemmin, on kokemusta läheisestä alkoholismin kourissa. Kaikki tekosyyt käyvät, ihan kaikki, kunnes ei ole enää ketään, joka korviaan hetkauttaisi. Jos olet viisas, haet apua ja lopetat, mutta sinä et ole, et ole vielä sen tien päässä. Harmi, koska siellä on suo vastassa..
Mietipäs hetki epäitsekkäästi : eikö ole hyvä, että se kumppani, joka arkielämää ylläpitää, edes nalkuttamisella saa jotain puhtia, jotta jaksaisi. Koska hänellä on raskasta, todella raskasta, saapahan jotenkin puretta itseään, toivottavasti älyää hakeutua eroon mahdollisimman äkkiä alkoholistikumppanista.
Sillä se on lopultakin rakkauden teko.
Elämä on niin nurjaa välillä, ja totuus on kamalaa ja raakaa. Katso peiliin vielä tarkemmin, olet jo sitä tehnyt, myönnän sen. Mutta sumua kai siinä vielä on.. jotain viinan ihanuuden harhaa.
Olen nainen ja elänyt yli 20 vuotta narsistisen psykopaattipuolison rinnalla. Ko. luonnevikainen ihminen ei pysty olemaan vaikeuksien kohdatessa tasavertainen kumppani, vaan hän syyttää niistä vastoinkäymisistä aina toista osapuolta eli minä olin aina syypää kaikkiin asioihin: lasten sairaudet, asunnon ennalta-arvaamattomat piilevät viat, laman vuoksi menettämäni työpaikka. Hän ei koskaan kyennyt myötäelämiseen vaan ainoastaan syyllistämiseen, alistamiseen. Kun vuosia elää suhteessa, jossa on kaiken aikaa pitää haistella tuulia ja olla varpaillaan, niin sitä masentuu. Aikanaan aloin hakea masennukseeni lohtua alkoholista. Koska olin masentunut, en jaksanut hakea apua tai taistella oikeuksistani, saatika lähteä hakemaan eroa. Lapsetkin vielä pieniä. Heidän vuokseen sitä jaksoi yrittää ja uskoa, että vielä se päivä paistaa risukasaankin. Nyt olen myöntänyt, ettei paista. Tähän risukasaan ei paista, ellen siirrä kasaa uuteen paikkaan. Mutta henkiset voimavarat ovat niin lopussa, ettei jaksa....
Rakkauden tekoja hän ei ole ikinä tehnyt. Minä olen ollut olemassa vain hänen tarpeitaan varten, hänen ehdoillaan ja säännöillään. Pistäisin kädet kyynerpäätä myöden ristiin, jos hän lähtisi, hakisi eroa ja poistuisi kodistani lopullisesti. Sitä hän ei tee kiusallaankaan.