Kaikkea sitä miettii jos ei uni meinaa tulla...
Ulkoseinien kosteutta tasaava vaikutushan on monasti äärimmäisen pieni, etenkin jos rakenne läpäisee runsaasti kosteutta, silloinhan ulkoseinä vain edesauttaa kosteuden karkaamista ulos silloin kun sen ois eduksi jäädä sisälle.
Umpipuiset VÄLIseinät varmaan ois parhaita kosteuden tasaajia. Vois kuvitella että puun solurakenne on paras systeemi vesimolekyylien liikkeen hidastamiseksi. Vai oisko?
Harkkoväliseinien huokoisrakenteessa vesimolekyylit on kait höyrynä siellä huokosissa (Siporex ja kevytsorabetoni) tai höyrynä siellä harkon ilmatilassa olevassa ilmassa (Lammi VSK100).
Vai onko vesimolekyylejä myös jotenkin enemmän tai vähemmän "sitoutuneena" betoni./savi-/sipomassaan riippuen esim huoneilman suhteellisesta kosteusprosentista?
Ajatuksia asiasta?
((oma fiilis on että jos ainoastaan siellä huokosissa/ilmatilassa olevan ilman kosteuspitoisuus on kivitalon ainoa kosteutta tasapainottava fiitseri niin ei sillä voi olla suurta vaikutusta/merkitystä....))
ööö olikhaan tässä mithään tolkkua? www.julli.net
Ulkoseinien kosteutta tasaava vaikutushan on monasti äärimmäisen pieni, etenkin jos rakenne läpäisee runsaasti kosteutta, silloinhan ulkoseinä vain edesauttaa kosteuden karkaamista ulos silloin kun sen ois eduksi jäädä sisälle.
Umpipuiset VÄLIseinät varmaan ois parhaita kosteuden tasaajia. Vois kuvitella että puun solurakenne on paras systeemi vesimolekyylien liikkeen hidastamiseksi. Vai oisko?
Harkkoväliseinien huokoisrakenteessa vesimolekyylit on kait höyrynä siellä huokosissa (Siporex ja kevytsorabetoni) tai höyrynä siellä harkon ilmatilassa olevassa ilmassa (Lammi VSK100).
Vai onko vesimolekyylejä myös jotenkin enemmän tai vähemmän "sitoutuneena" betoni./savi-/sipomassaan riippuen esim huoneilman suhteellisesta kosteusprosentista?
Ajatuksia asiasta?
((oma fiilis on että jos ainoastaan siellä huokosissa/ilmatilassa olevan ilman kosteuspitoisuus on kivitalon ainoa kosteutta tasapainottava fiitseri niin ei sillä voi olla suurta vaikutusta/merkitystä....))
ööö olikhaan tässä mithään tolkkua? www.julli.net
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin KNAUF väittää näin sivuillaan. Tutustu niin tiedät paremmin.
Jos kipsi onnistuu sitomaan ja vapauttamaan huoneilman kosteutta, sen täytyy tehdä sitä muutenkin kuin vain ilmahuokosiin.
Saman ilmiön täytynee toteutua muillakin sukulaismössöillä eli betonilla, savella ja rexilla.
että se kosteuden tasauskyky on seinässä vain 10-20 mm pinnasta, joka tasaa sisäilman kostesvaihteluita lyhyessä ajassa (vuorokausivaihtelut). Kuvittelisin että parhaiten kosteutta tasaava materiaali olis semmonen, joka pystyy ottamaan vastaan mahdollisimman paljon vettä mahdollisimman nopeasti ja luovuttamaan myös sen tehokkaasti. tälläisia ovat tieten kasviperäiset luonnonmateriaalit, mutta ei varmaan tiilikään huono ole. Eli materiaalin hydroskooppisuus pitäis olla mahd. hyvä.
siinäpä termi "hydroskooppisuus" johon pitää joskus perehtyä...