VIRON MAFIA

1990-luvun alussa laittoman alkoholin ja tupakan laajamittainen salakuljetus Suomeen idästä oli kannattavaa liiketoimintaa, ja useat järjestäytyneet liigat koettivatkin onneaan markkinoilla. Tällöin myös ensimmäiset virolaisrikolliset jäivät kiinni Suomessa ja saivat vankilassa ollessaan luotua toimivat yhteydet suomalaisrikollisiin.

Tänä päivänä huumekaupasta on tullut yksi tärkeimmistä kanavista, jonka kautta itärikollisuus on kyennyt lisäämään valtaansa. Perussyy huumeiden salakuljetukselle on edelleen raha: yhdestä amfetamiinierästä tienaa vähintään kolme kertaa enemmän Suomessa kuin Virossa.

Venäläiset ja virolaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet osuuttaan Suomen huumekaupassa reilun kymmenen vuoden aikana siinä määrin, että keskusrikospoliisin tutkijan Jari Leskisen mukaan suomalaisia ei tarvita huumemarkkinoilla enää muuten kuin huumeiden käyttäjinä.

Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä seurannut yhteiskunnallinen murros synnytti tyhjiön, johon rikollisuuden oli helppo pesiytyä. On esitetty, että suuriin hyötyihin tähtäävä organisoitu laiton liiketoiminta etenee samassa tahdissa markkinatalouden kehityksen kanssa. Viro on ollut ns. puskurivaltion asemassa Venäjän ja Euroopan välillä.

Järjestäytyneen rikollisuuden mallit

Järjestäytynyt rikollisuus poikkeaa muista rikollisuusmuodoista pitkäaikaisen toimintansa, ammattimaisuutensa ja rakenteensa vuoksi. Mallit rikollisuuden järjestäytymisestä voidaan jakaa kolmeen luokkaan, joita ovat hierarkkinen malli, etninen malli ja laittoman liiketoiminnan malli.

Hierarkkisessa mallissa huipulla olevat sanelevat pelisäännöt ja käyttävät määräysvaltaa. Alimpina olevien tehtäväksi jää määräysten toimeenpano. Etnisessä mallissa rikoksentekijöitä yhdistävät pääasiallisesti etniset siteet ja toiminta on paikallista.

Etniset tai hierarkkiset mallit eivät kuitenkaan yksin ei riitä kuvaamaan kattavasti nykyajan järjestäytynyttä rikollisuutta. Kolmannessa, eli laittoman liiketoiminnan mallissa katsotaan, että järjestäytyneen rikollisuuden toiminta muistuttaa ulkoisesti laillisten yritysten liiketoimintaa: laittomat tuotteet tai palvelut sopeutetaan vastaamaan kysyntää.

Mallissa kasvualustan rikollisuudelle muodostavat ennen kaikkea liikesuhteet eivätkä henkilösuhteet. Perimmiltään kaikki rikolliset ryhmittymät tavoittelevat taloudellista hyötyä, joten taloudellisten intressien niin vaatiessa järjestäytynyt rikollisuus voi rikkoa etniset rajansa eikä toiminnan tarvitse olla välttämättä väkivaltaista.

Virolaiset rikollisryhmittymät

Risto Pullatin tuore tutkimus virolaisista rikollisryhmittymistä tarjoaa kattavan yhteenvedon Suomen lähialueiden järjestäytyneen rikollisuuden tilasta. Pullatin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on saavuttanut sellaisen tason, että se häiritsee Viron yhteiskunnan tavanomaista kehitystä.

Järjestäytyneiden rikollisryhmittymien toiminta ei rajoitu ainoastaan laittomiin huumemarkkinoihin, vaan niille on tyypillistä sekaantuminen myös talouselämään ja politiikkaan. Rahanpesu, korruptio, laittoman maahanmuuton ja työvoiman järjestäminen, seksikauppa ja ihmisten alistaminen orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin ovat eräitä esimerkkejä rikollisryhmittymien toimintatavoista. Toiminta onkin suuntautunut aloille, joilla suuret ja nopeat voitot ovat mahdollisia.

Pullatin tutkimus nimeää merkittävimmät Virossa toimivat rikollisryhmät ja niiden päätoimialat:

Yhteiskassa (Obtshak)
Viron rikollisryhmittymien ns. katto-organisaatio, joka ratkoo rikollismaailmassa syntyneitä erimielisyyksiä, jakaa toimialat ryhmittymien välillä ja avustaa vangittuja. Yhteiskassaan kuuluvia ryhmittymiä on noin kymmenen, jotka kaikki maksavat osan rikollisilla keinoilla hankkimistaan tuloista yhteiskassalle.

Kemerovon ryhmittymä
Vahvin ja pitkäikäisin ryhmittymä, jonka toimialoja ovat laiton huumausainekauppa, paritus, autovarkaudet ja kiristykset. Viime aikoina ryhmittymä on alkanut laajentaa toimintaansa Pohjoismaihin. Keskittynyt mm. Helsingissä käytävään seksikauppaan.

Azerien ryhmittymä
Azereista koostuva ryhmittymä. Harjoittaa laitonta huumausainekauppaa, lähinnä heroiinikauppaa. Ryhmittymä tekee yhteistyötä naapurimaissa ja Pohjoismaissa oleskelevien azerien kanssa. Vaikuttaa vahvana Suomen huumekaupassa.

Virolaisten ryhmittymä
Eniten hajaantunut ryhmittymä. Eri siipien päälliköillä keskinäisiä erimielisyyksiä. Ryhmittymä harjoittaa laitonta kansainvälistä huumausainekauppaa, talousrikollisuutta ja autovarkauksia. Toimialueina lähinnä Pohjoismaat, Länsi-Eurooppaa ja Espanja.

Okunin ryhmittymä
Yksi Viron suurimpia rikollisryhmittymä. Toimialoja ovat kiristykset, autovarkaudet ja ryöstöt. Ryhmittymän jäsenet pitävät tiiviisti yhteyksiä Venäjän rikollisiin.

Stasin ryhmittymä
Lähinnä venäjänkielisistä koostuva ryhmittymä, joka harjoittaa arvoautojen varkauksia ja niiden takaisinmyyntiä omistajilleen.

Viron huumerikostorjunnassa pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä sekä huumeiden salakuljettajien, laittomien valmistajien ja välittäjien paljastamisessa. Suomen kannalta keskeisiä kansainvälisiä rikollisuuden torjuntaan keskittyviä yhteistyöohjelmia ovat Euroopan unionin poliisiyhteistyö ja Itämerenmaiden järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Aihetta tutkinut Risto Pullat kehottaa kuitenkin kiinnittämään aikaisempaa suurempaa huomiota sosiaalipolitiikkaan, jolla voitaisiin estää yhteiskunnan vakautta horjuttavien marginaalisten ryhmien syntymistä ja laajenemista. Tätä kasvualustaa voi ja pitää Pullatin mukaan hillitä mielekkäillä sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä ja järkevällä yhteiskuntaelämällä.


Lähde:

Pullat, Risto (2003) Järjestäytynyt rikollisuus Nyky-Virossa ja naapurimaissa. Poliisiammattikorkeakoulu. Edita, Helsinki.