Olen menossa käräjille omasta hometalosta.Kuopion TTL:n homeanalyysi on,siinä myös merkitty * :llä kosteusindikoivat lajit.Allergiaa aiheuttavia lajeja tuohon ei merkitä.Nyt vain on niin,että esim. STM :llä on eri lajit (huomattavasti vähemmän) Asumisterveysoppaassa ja joku toinen yliopisto taas käyttää jotain muuta luetteloa kosteusindikoivista lajeista.Tosin olen kuullut että Kuopion testaukset olisivat kaikkein monipuolisimmat.Kirjavaa on! Auttakaa!!! mistä löytyisi LUOTETTAVAA listaa kosteusvauriolajeista ja I-luokan allergiaa tms. aiheuttavista lajeista.Linkit olisi nyt kullan arvoisia.Kiitos asiallisista vastauksista!
Mihin voi luottaa
hometulkki
83277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Linkin luotettavuudesta en tiedä, mutta siitä kuitenkin löytyy aika kattavat ja pätevän tuntuiset kuvaukset monista homesuvuista.
http://www.emlab.com/app/fungi/Fungi.po
SIENET JA HOMEET
Homeita ja muita sieniä esiintyy kaikkialla
luonnossa. Yleisimmät sisäilmassa tavattavat
homelajit ovat Penicillium, Aspergillus,
Cladosporium ja hiivat. Yleisimpiä ulkoilmassa
esiintyviä homeita ovat Cladosporium,
Penicillium, hiivat, Polyscytalum ja
Botrytis.
Kosteuden vaikuttaessa rakennuksessa pinnoilla
ja rakenteissa alkavat kasvaa ensiksi
em. tavanomaiset ulkoa sisään kulkeutuneet
ja sisätiloissa luontaisesti esiintyvät homesienet,
joita kutsutaan ensilinjan eli primaarivaiheen
mikrobeiksi. Suurina esiintyminä
nämäkin aiheuttavat asukkaille terveysriskin
ja sairastumisen vaaran. Primaarivaiheen
homesienet käyttävät ravinnokseen
sokeriyhdisteitä ja muita lyhytketjuisia hiilihydraatteja.
Homeet ovat ravintovaatimuksiltaan
hyvin vaatimattomia. Normaali pinnoilla
esiintyvä pöly ja lika riittää niille
ravinnoksi, jos kosteutta on saatavissa edes
ajoittain.
Jos kosteus vaikuttaa rakenteessa pidempään,
paikalle ilmaantuvat vähitellen sekundaarivaihdeen
mikrobit, jotka käyttävät
ravintonaan pitkäketjuisia hiilihydraatteja.
Pitkään jatkuneessa kosteusvauriossa valtalajeiksi
jäävät lopulta ns. tertiaarivaiheen
mikrobit, jotka pystyvät hajottamaan paperin
selluloosaa ja puun ligniiniä. Tällaisia selluloosaa
hajottavia, paperissa ja kartongissa
viihtyviä kosteusvauriomikrobeja ovat mm
Stachybotrys atra eli S. chartarum. Puumateriaalissa
viihtyviä mikrobeja ovat mm.
Trichoderma ja Aureobasidium. Loppuvaiheessa
vaurioituneista puurakenteista löytyy
myös puun lujuusominaisuuksia heikentäviä
lahottajasieniä. Lahottajasienistä pelätyimpiä
on lattiasieni eli Serpula lacrymans, joka
pystyy itsenäisesti siirtämään kosteutta pitkiäkin
matkoja paikasta toiseen rihmastonsa
avulla. Em. mikrobeista Stachybotrys on
usein toksiineja tuottava ja muut ovat allergisoivia.
Sosiaali- ja terveysministeriön
sisäilmaohje mainitsee nimeltä neljä terveydelle
haitallista kosteusvaurioon viittaavaa
mikrobisukua eli indikaattorimikrobia:
Phialophora, Aspergillus versicolor, Stacybotrys
chartarum (eli S. atra) ja aktinobakteerit
eli sädesienet (esim. Streptomyces).
Eri tutkimuslaitoksilla on lisäksi omia listoja
mikrobisuvuista, joita yleisesti on tavattu
suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa ja
joita ei yleensä tavata terveissä rakennuksissa
ainakaan kovin suurina pitoisuuksina.
Esimerkkejä kosteusvaurioon viittaavista
mikrobisuvuista on taulukossa 1.
Taulukko 1. Kosteusvauriokohteissa esiintyviä mikrobisukuja
Actinobacteria
Acremonium
Ascomycetes
Aspergillus versicolor, niger, terreus, ochraceus
Aureobasidium
Basidiomycetes
Chrysonilia
Chaetomium
Eurotium
Exophiala
Fusarium
Geotrichum
Geomyces
Humicola
Hyalodendron
Mucor
Oidiodendron
Olpitrichum
Paecilomyces
Phialophora
Phoma
Polyscytalum
Rhizopus
Rhinocladiella
Rhodotorula
Scopulariopsis
Sphaeropsidales-ryhmä
Stachybotrys
Sporobolomyces
Trichoderma
Tritirachium
Ulocladium
Wallemia
Hiivat
Kosteusvauriomikrobien allergisoivista
ominaisuuksista on runsaasti kirjallisuutta.
Luetteloita allergiaa aiheuttavista kosteusvauriomikrobeista
ei voida pitää kovin kattavina
ja luotettavina, koska uusia, allergiaa
aiheuttavia mikrobeja löydetään jatkuvasti.
Esimerkkejä yleisimmistä allergiaa aiheuttavista
mikrobisuvuista on taulukossa 2
Taulukko 2 Välitöntä yliherkkyyttä eli I-tyypin allergiaa aiheuttavia kosteusvauriomikrobisukuja.
Alternaria
Aspergillus
Aureobasidium
Cladosporium
Fusarium
Geotrichum
Mucor
Penicillium
Phoma
Rhodotorula
Serpula
Trichoderma
Streptomyces
MIKROBIEN KASVUOLOSUHTEET
Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina
maaperässä, niitä on luonnostaan monissa
rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa,
tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan
hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua
rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus,
joista tärkein on kosteus.
Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila
on 15-30C. Alle 0C tai yli 60C lämpötiloissa
ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan,
mutta pakkasasteet eivät toisaalta
myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille
käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen
aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet.
Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta - ei
välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.
Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka
sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen
kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja
lukuunottamatta melkein mikä tahansa
materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy,
kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti
jne.
Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien
kasvua rajoittava tekijä, vaan
tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan
kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava,
että homeongelman syntyyn ei aina
tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan
lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen
vaikkapa kylmään kaakeliseinään
tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun
alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on
todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun
pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75%.
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas,
sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä
voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.
Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa
tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt,
kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin
hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen
lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin
kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät
siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla.
Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa
ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä
useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin
yli toiseen kasvupaikkaan.
----
Mikrobiongelmaa epäiltäessä sisäilmanäytteet
tulisi kerätä mieluiten talvella lumiaikana
tai maan ollessa jäässä, jolloin ulkoilmasta
peräisin olevat itiöt eivät sotke
tulosten tulkintaa. Ulkoilmassa homeitiöiden
pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin
ulko-sisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset
sisälähteet. Yhden näytteenottokerran perusteella
ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska
itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri
aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä
kosteudessa tai pimeässä. Jos rakenteissa on
näkyvää homekasvua, ei sisäilmamittauksia
yleensä lainkaan tarvita lukuun ottamatta
poikkeustilanteita, kuten oikeudenkäyntitapaukset
tai ammattitautiselvitykset. Matala
mikrobitaso ilmanäytteessä ei poissulje
mikrobiongelmaa rakennuksessa.
Ongelmatapauksissa sisäilmamittauksia voi
pyytää kuntien terveystarkastajilta. Homeiden
viljelyssä ja tunnistuksessa saa tarvittaessa
apua yliopistoilta, aluetyöterveyslaitoksilta
ja Kansanterveyslaitoksen
ympäristöterveyden osastolta.
Ilmanäytteiden ohella on hyödyllistä ottaa
myös pinta- ja rakennusmateriaalinäytteitä,
jotka täydentävät kuvaa rakennuksen mikrobitilanteesta.
Joissakin tapauksissa vauriot ja
kasvustot löytyvät vasta rakenteita purettaessa.
Pinta- ja materiaalinäytteitä voidaan ottaa
kaikkina vuodenaikoina. Ongelmakohdan
lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa
vertailunäytteitä vaurioitumattomasta kohdasta
tai vaurioitumattomasta rakennuksesta.
Pinta- ja materiaalinäytteet kuvaavat ilmanäytteitä
luotettavammin rakennuksen tilaa.
Toistettujen ilmanäytteiden avulla voidaan
paremmin arvioida käyttäjien todellista
altistumista kuin materiaalinäytteillä.
Pintanäyte otetaan vanupuikolla 10x10 cm
kokoiselta alueelta. Vauriokohdalta otettua
pintanäytettä tulisi myös verrata vastaavaan
vaurioitumattomalta pinnalta otettuun vertailunäytteeseen.
Vertailunäytteet tulee ottaa
ennen kuin vaurionäytteet.
Materiaalinäytteitä voidaan ottaa myös
epäillyiltä vauriopaikoilta varsinkin mikrobivaurion
ollessa piilevä. Näytteet tulee ottaa
puhtailla työvälineillä esim. puhtaaseen
tiiviisti suljettavaan muovipussiin. Myös
materiaalinäytteitä otettaessa puhtaat vertailunäytteet
tulisi ottaa ennen vaurioituneiden
kohtien näytteenottoa. Muutama gramma
tai noin kourallinen materiaalia riittää
näytteeksi.
5.3. "Normaaliarvot"
Sisäilman biologisille pölyille ei ole terveysperusteisia
ohjearvoja tai enimmäispitoisuuksia.
Suomessa on tilastollisin menetelmin
tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden
alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä
terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobipitoisuus
ei luotettavasti poissulje kiinteistössä
mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa.
Pitoisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon
vuodenajan vaikutus. Suurin bakteerien
normaalina pidettävä pitoisuus on 4500
cfu/m3 kaikkina vuodenaikoina. Homeille ja
hiivoille tasoja alle 150 cfu/m3 voidaan pitää
tavanomaisina, 150-500 cfu/m3 kohonneina
ja yli 500 cfu/m3:n pitoisuuksia korkeina.
Aktinobakteereiden 10 cfu/m3 alittavia tasoja
voidaan pitää normaaleina ja tason
ylittäviä pitoisuuksia kohonneina.
Annettuja pitoisuuksia ei voida soveltaa
maatila-asuntoihin, joihin voi itiöitä kantautua
tuotantotiloista, vaikkei varsinaista
sisäilmalähdettä olisikaan. Pitoisuuden lisäksi
myös mikrobisuvustolla on merkitystä
terveyshaittaa arvioitaessa.
Pintanäytteen pitoisuuksia >1000 cfu/cm2
pidetään kohonneina. Lisäksi mikrobisuvuston
tarkastelulla on merkitystä. Materiaalinäytteen
pitoisuuksia > 10 000 cfu/g
pidetään kohonneina.
OHJEARVOT ASUNNOILLE
ILMANÄYTE, HOMEET
500 cfu/m3 korkea
PINTANÄYTE
>1000 cfu/cm2 kohonnut
MATERIAALINÄYTE
> 10 000 cfu/g kohonnut
------------
.1 Ohjearvot
Sisäilman mikrobeille ei ole olemassa
terveysperusteisia ohjearvoja Suomessa eikä
muissakaan maissa. Koska kyseessä on
mahdollisesti allergisoiva biologinen pöly, ei
allergian kannalta turvallista alarajaa ole
olemassa. Toisaalta samoja altisteita esiintyy
myös luonnossa eikä sulan maan aikana
ulkoa sisää kulkeutuvia mikrobeja voida
rakennuksista kokonaan eliminoida.
Viitteellisiä ohjearvoja on annettu
hallinnollisen päätöksenteon tueksi, mutta
terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa
huomioon myös rakennuksen tekninen kunto
ja vaurioitumisaste sekä mikrobisuvusto
määrällisen altistuksen lisäksi.
Riskinarviointi perustuu aina myös muihin
tietoihin kuin mittausarvoihin.
Kuntien terveysvalvontaviranomaiset
(terveystarkastaja, eläinlääkäri,
terveyslautakunta) käyttävät omien
arvioidensa tukena edellä kuvattuja sosiaalija
terveysministeriön ohjeellisia
pitoisuusarvoja. Ministeriön julkaisemaa
sisäilmaopasta ja –ohjetta uusitaan
parhaillaan.
lähde:
SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE
Tuula Husman1, Pekka Roto2, Markku Seuri3
1 Kansanterveyslaitos, Ympäristöepidemiologian yksikkö
2 Suomen Terveystalo Oy
3 Kuopion aluetyöterveyslaitos, Työlääketiede
sivu: googleta allergiaa aiheuttavat homelajit
www.ktl.fi/attachments/suomi/ julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf
Rakentajan opasta täydentää hyvin havainnollinen kuvasarja. Sen ensimmäinen kuva on tekstitetty näin:
"Vasemman poskiontelon huuhtelu punktioneulan kautta".
Rakentajan oppaan kuvaliite löytyy alla olevasta osoitteesta. Sivun yläreunan tummansinisestä palkista löytyy sisällysluettelo ja linkit joka kuvaan. Kuvasta kuvaan järjestyksessä pääset siirtymään vaalean sinisen palkin oikeasta reunasta.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/sisailma_ja_terveys_-_rakentajan_opas/kuvaliite/
Linkki sekä rakentajan oppaaseen että sitä havainnollistavaan kuvasarjaan löytyy alle olevan nettisivun alareunasta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/julkaisusarjat/kansanterveyslaitoksen_julkaisuja_b/
Todella hyvä tietopaketti koskien rakennuksen sisäilmaa.
Ihmettelen vain väittämää: "Lueteloita allergiaa aiheuttavista kosteusvauriomikrobeista ei voida pitää kovin kattavina ja luotettavina, koska uusia, allergiaa aiheuttavia mikrobeja löydetään jatkuvasti...."
Mikä tahansa solu sisältää yli 90 %:sti proteiineja ja mille tahansa proteiinille voi immuunipuolustusjärjestelmä alka "tiltata", eli tuottaa allergisia reaktioita ja jos altistus ei pääty, myös allergisia sairauksia.
Orgaanisena yhdisteenä home koostuu myös soluista, jotka homelajeittain sisältävät erilaisia proteiineja jotka saattavat allergisoida siinä missä mikä tahansa muukin proteiini.
Ja homehan tuottaa myös homeitiöitä, jotka sisältävät proteiineja siinä missä siipepölykin.
Miksi siis jo tähän mennessä luetteloituja homelajeja ei voi pitää kattavina ja luotettavina allergian aiheuttamisen suhteen?
Tuo väittämä "Lueteloita allergiaa aiheuttavista kosteusvauriomikrobeista ei voida pitää kovin kattavina ja luotettavina, koska uusia, allergiaa aiheuttavia mikrobeja löydetään jatkuvasti...." tarkoittaa tulkintani mukaan sitä, että kaikkia allergiaa aiheuttavia kosteusmikrobeja ei vielä tunneta, ts. muutkin kuin luettelossa mainitut mikrobit voivat aiheuttaa allergiaa. Luettelo kuvaa oppaan kirjoitushetken tietoa asiasta, lisää tietoa syntyy tutkimusten jatkuessa.
Jotkut tahot käyttävät tuonkaltaisia, tieteelliseen tutkimukseen kuuluvia kommentteja väärin ja väittävät, että kommentti tarkoittaa sitä, että luettelo ei pidä paikkaansa.
Kiitos hyvistä vinkeistä,osa olikin jo tuttua,mutta tuo emlab. oli minulle uusi löydös.Tässä myös saksankielistä (joka minulle helpompaa) tietoa homeista:
http://schimmel-schimmelpilze.de/schimmelpilz-gattung/paecilomyces.html.
On tämä jotenkin typerää kun tutkimustietoa on jo kuitenkin aika runsaasti ja silti pitää vielä todistella.Tosin minun kohdallani noista kosteusvauriomikrobeista ja I-allergiaa aiheuttavista homeista,meiltä löytyi melkein kaikki,ihan muutamaa lukuunottamatta.KIITOS vielä kerran asiallisesta avustanne.
Joo laitatko mulle mailia tuosta hometalostasi, niin kartoitan tarpeen ja miten ja milloin sen voi puhdistaa helposti ainakin sisäilman osalta.
Tämä juttu on totta ja toimii, eikä tartte välttämättä käyttää kultaa maksuun.
[email protected]
Voi Teemu,ei homeita voi puhdistaa,pitää vaihtaa materiaalit jos niistä homeista aikoo eroon.Nyt ei kyllä ole aprillipäivä..ja meillä oli toiseksi sen verrran kovat coctailit että talo menee purkuun, ei puhdistukseen.