Ruotsi on elintasovaltio. Ollut jo kauan ennen ku Suomi edes uneksi moisesta.
Pula-ajan sarjajat vaan niilläkin on.
Esimerkiksi pojat
95-98: 24,26,29,32,35,38,42,47,53,59 kg
92-94: 32,35,38,42,47,53,59,66,73,85 kg
Otetaanpa vaikka tuosta jälimmäisestä väli 47-66 kg
Jos vaikkapa painat 56 kg, niin mitä suosittelee valmentajat? Tietysti että mene vaan sinne 59 kg:n sarjaan. Mutta kun seuraava sarja on 66 kg, niin KAIKKI YLI 60 KG painavat L A I H D U T T A V A T tuohon sarjaan 59 kg. Suosita sitten 56-57 kg painava kundi menemään sarjaan 59 kg, johon tulee liki 10 kg painavampia vastuksia.
Samanlaisia ne on painijäärät joka puolella. Kovuutta vaan kasvatetaan. Opetellaan painonhallintaa! 12 v kaveri ja pitää laihduttaa 4 kg jotta saisi edes samanpainoiset vaikkakin 3 v vanhemmat vastukset. Vai pitäiskö vaan mennä alipainosena 59 kilosiin 3 v vanhenpiin? Antakaapa tulla rehellinen mielipide suoraan sydämestä. Ei mitään opittuja juttuja, vaan REHELLINEN MIELIPIDE!. On kyllä todella julma laji. Mutta kovuus kasvaa p:le!!!!
Pula-ajan sarjajat vaan niilläkin on.
Esimerkiksi pojat
95-98: 24,26,29,32,35,38,42,47,53,59 kg
92-94: 32,35,38,42,47,53,59,66,73,85 kg
Otetaanpa vaikka tuosta jälimmäisestä väli 47-66 kg
Jos vaikkapa painat 56 kg, niin mitä suosittelee valmentajat? Tietysti että mene vaan sinne 59 kg:n sarjaan. Mutta kun seuraava sarja on 66 kg, niin KAIKKI YLI 60 KG painavat L A I H D U T T A V A T tuohon sarjaan 59 kg. Suosita sitten 56-57 kg painava kundi menemään sarjaan 59 kg, johon tulee liki 10 kg painavampia vastuksia.
Samanlaisia ne on painijäärät joka puolella. Kovuutta vaan kasvatetaan. Opetellaan painonhallintaa! 12 v kaveri ja pitää laihduttaa 4 kg jotta saisi edes samanpainoiset vaikkakin 3 v vanhemmat vastukset. Vai pitäiskö vaan mennä alipainosena 59 kilosiin 3 v vanhenpiin? Antakaapa tulla rehellinen mielipide suoraan sydämestä. Ei mitään opittuja juttuja, vaan REHELLINEN MIELIPIDE!. On kyllä todella julma laji. Mutta kovuus kasvaa p:le!!!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
... niin pesee myös ylemmän sarjan jätkät.
moisista uroteoista?
Kaikki on suhteellista - Painissakin!
Kirjoittanut: junttamies 21.12.2005 klo 13.07
Vuonna 2000 painittiin kreikkalais-roomalaisen painin KLL:n mestaruuskisat Tampereella. Siellä painittiin ala-asteen sarjoissa seuraavin yläpään sarjoin; 45, 52 ja 75 kg.
Sarjassa 75 kg paini silloiset ala-asteen kauhut nimeltään Rafael Toijanen (Hyvinkää) ja Aresh Amirkhani (Vaasa). Nämä kaksi vintiötä painoivat punnituksessa noin 54 kg molemmat, mutta halusivat raskaimpaan sarjaan, vastusta saadakseen.
Miten matsit meni? No, näin katsojan silmistä loukkaantumisvaaraa ei ollut muuta kuin poikien vastustajilla. "Rafu" ja "Artturi" paiskelivat nimittäin n. 20 kg isompia poikia mennen tullen ja ottivat kaikista ylivoimaiset pistevoitot.
Loppuottelussa he sitten kohtasivat toisensa. Ottelu oli tasainen. Siinä ei muistaakseeni tehty yhtään suorituspistettä. Se ratkesi siihen, että Artturilta aukesi toisesta painitossusta nauha. Hän sai varoituksen ja Rafu pisteen. Kultaa siis Rafulle.
Tämä tarina on tosi.
Mitä sitten halusin tällä kertoa? No sen, että painissakin on kaikki suhteellista, kun mietitään sarjajakoja.
PS: Eli tämä keskustelu on käyty täällä jo monta kertaa ennenkin - ei mitään uutta auringon alla.
Itse olen siihen vain lopen kyllästynyt. Kun joillekkin ei mene perille vaikka rautalangasta vääntää. Ilmeisesti tämä onkin pelkkää provoa. Ainakin niin sen täytyy tulkita.
Tapio Sipilä (s. 26. marraskuuta 1958) on suomalainen entinen painija ja olympiamitalisti. 1980-luvulla Sipilä voitti kaikkiaan kuusi kansainvälistä arvokisamitalia. Näiden lisäksi hän voitti Suomen mestaruuden viisi kertaa. SM-kisoissa hän paini usein normaalia arvokisojen painoluokkaansa ylempänä, jolloin vastassa oli usein muun muassa Jouko Salomäki.
Saavutuksia:
* Olympiahopeaa Los Angelesissa 1984 (kreikkalais-roomalainen paini, sarja 68 kg)
* Olympiapronssia Soulissa 1988
* MM-kultaa Kiev 1983, hopeaa Budapest 1986
* EM-hopeaa Göteborg 1981, pronssia Tampere 1987
* SM-kultaa 1976, 1980, 1982, 1983, 1986, hopeaa 1978, 1979, 1981 ja pronssia 1984, 1985, 1987, 1988
* TUL:n vuoden urheilija 1980, 1981, 1983, 1984, 1986-1988
Tähän tyyliin kertovat tietosanakirjat yleensä Muhoksen Voiton Tapio Sipilästä. Mainittakoot vielä, että ihan kansallisissa kisoissa hän paini monesti sarjassa 82 kg. Ai miksikö? No ihan treenin kannalta. Asia on kun niin, että huonompien kanssa painiminen ei kehitä juuri ollenkaan.
Mukava lukea, miten on joskus pärjätty.
Mitä muuten mahtaapi kuulua kyseisella painikuninkaalle; vieläkö vaikuttaa kuvioissa vaikkapa valmennuspuolella? Nimen olen kyllä kuullut jossain yhteydessä.
Sipilän kohdalla taisi noihin sarjavalintoihin kotimaassa vaikuttaa jonnin verran sekin, että vedot 68 kiloisiin olivat sen verran kovat, ettei sinne joka kisoihin kannattanut rypistää. Ellen väärin muista, niin joskus SM-kisoissa käytiin melkoista polemiikkia siitä, kun Tapsa ei suostunut vetämään omaan sarjaansa. Noihin aikoihin oli vielä tämä asetelma Painiliitto - TUL vahvana pinnalla. Nythän ollaan enempi samalla puolle.
Kyllä Pekka aivan oikein muistelee. Tapsalla oli kovat vedot sarjaan 68 kg, mutta kova hän oli painojaan pudottelemaankin.
SM-kisoihin mentiin sarjaan 74 kg myös siksi, että siellä saatiin testata kunto yhtä maailman sen hetken parhaista 74:n kg:n painijaa vastaan. Eli Salomäen Jokkea vastaa. Usein tässä sarjassa paini hyvällä menestyksellä myös puhdas vapaapainija, Pekka Rauhala Teuvan Rivakasta. Ja Pekkakin siellä vaan ihan treenin kannalta. Oi niitä aikoja - ja sitä tasoa !!!
Ihan kansallisissa kisoissa Tapsa paini sitten monesti sarjavoiton sarjassa 82 kg.
Ja tämä kaikki palveli vain yhtä tavoitetta: Olla maailman paras painija sarjassa 68 kg.
Suomen painilla on siis aivan loistava menneisyys takanaan. Vielä 80-luvulla meillä oli useita arvokisojen mitalimiehiä ja muuten vaan huippupainijoita.
Paljon on tietysti vaikuttanut sekin, että ennen vanhan Neuvostoliiton alueelta ei ollut kuin yksi edustaja arvokisoissa. Nyt niitä on monta.
Mutta. Päästäänkö me koskaan edes lähelle 80-luvun painitasoa ? Joskus tätä palstaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että ei päästä. On meinaan sen verran pielessä joidenkin kasvattajien asenteet.
Kuten nyt vaikka tämän viestiketjun ensimmäinen kirjoitus: Valitetaan kun on pari-kolme kiloa alipainoinen sarjaansa... jossain poikien kisoissa... huh!
No. Onneksi tiedän ja tunnen myös sellaisia vanhempia ja valmentajia, jotka vievät suojattejaan eteenpäin oikealla asenteella. Se tieto lohduttaa ja antaa uskoa Suomen painin tulevaisuuteen.
"vanhan Neuvostoliiton alueelta ei ollut kuin yksi edustaja arvokisoissa. Nyt niitä on monta."
Ollaan ihan eri asemassa kuin ennen. Mutta vaikka niitä ex-neuvostoliittolaisia onkin nyt kymmenen yhden sijaan, niin onneksi voi otella vain yhden kanssa aina kerrallaan.
Silti rohkenen väittää, että 80-luvulla oli huomattavasti korkeampi painitaso kuin nykyään. Nyt en tarkoita ainoastaan kansainvälistä menestystä, vaan ihan kotoisia SM-kisoja. Niissä oli enemmän osanottajia ja painijoiden taso oli kovempi.
Kilpailu edustuspaikoista oli äärettömän kovaa ja lähes joka sarjassa tapeltiin tasapäisesti mestaruudesta.
Tiedän. Aika kultaa muistot ja niin edelleen. Mutta silti seison vankasti väitteeni takana ja jään odottamaan Suomen painin uutta nousua. Tavoitteena olkoonkin Pekingin Olympialaisiin 2008 vähintään 5 krekon painijaa ja 2-4 vapuria (naiset mukaanlukien) Kova tavoite mutta täysin realistinen.
Se on kyllä totta, jotta tavoite on kova. Siitä uskallan kyllä olla pikkasen eri mieltä, jotta onko se realistinen. Ilmeisesti talvimyrskyt ovat puhallelleet siellä pikkaisen Pohjanlahden suunnalla kovempana kuin täällä Oulujärven rannalla.
Mistä ihmeestä sinne olympialaisiin löydettäisiin yhtäkkiä 7-9 karsintaseulan läpäisevää painijaa, kun Ateenassakin oli mukana vain kaksi. Toki siellä pari miestä taisi jäädä kisalipusta voiton päähän, mutta siltikin tavoitellaan noilla määrillä kuuta taivaalta.
Toivottavasti olen väärässä, mutta ainakaan Budapestin MM-painit eivät rohkaise mielipidettä muuttamaan. 4-5 painijaa on realismia, 7-9 toiveajattelua. Toivottavasti ei kuitenkaan paljastu karu totuus 1-2 painijan muodossa.
Korjaisin: Tapio Sipilällä on 9 arvokisamitalia. Mm. MM-hopeaa on enemmän.
Olen koittanut kerätä vanhoja tuloksia, mutta noista kisoista ei tahdo löytyä. Olisiko jollakin tallessa?
kuten kotosuomalaisissa kisoissa on ollut mahdollista?
Painitaanko siellä nyös pronssiottelu vai jaetaanko 2 kpl pronssia:(
2005: ei löydy
2004:
http://hem.passagen.se/stockholmwrestling/athencupen_04.doc
2003:
http://www.painiliitto.net/kilpailukalenteri/2003/maaliskuu/15/index.shtml
2002:
http://www.painiliitto.net/kilpailukalenteri/2002/maaliskuu/16a/index.shtml
2001:
http://www.painiliitto.net/kilpailukalenteri/2001/maaliskuu/17/index.shtml
2000: ja vanhemmat ei löydy :(
Olisi vaan ollut mukava kokea jotain muutakin, kuin nämä kotoiset ikäkausipainit. Mutta en kyllä vie 12 vuotiasta poikaa 3 v vanhenpiin ja 7 kg painavanpiin sarjoihin.
Poika kotiin ja tissi suuhun..
Ensinnäkin painimaan pääsee varmasti kaksi kertaa. Matka virkistää lisäksi koko perhettä, käy pienestä lomasta. Täysin irti arjen kuvioista. Ja säännöt on samat. Tuomarit keskeyttävät heti, jos vaaratilanteita. Ruotsissa taitaa olla jopa kiellettyjä liikkeitä (korjatkaa, jos vanhaa tietoa) laajakaaristen heittojen osalta.
Ainoa miinus noissa kisoissa on ollut, että ruotsalaiset tuomarit ovat kovia vetämään kotiin päin.
vie kisoihin! ei ne heitot satu yleensä kun on kovempi vastassa niin heitotkin tulee puhtaasti alas
vaikka noista nuoremmista:
väli 24-26 = n 8 %
väli 26-29 = n 11 %
väli 29-32= n 10 %
väli 32-35 = n 9 %
väli 35-38= n 8 %
väli 38-42 = n.12 %
väli 42-47 = n 12 %
väli 47-53 = n. 13 %
väli 53-59= n. 11 %
siis se painoero, prosenteissa. eipä taida tuntuakaan enää niin isolta...
ja millä laskuopilla perustelet, että jos yli 60 kg laihduttaa itsensä sarjaan 59 kg, tulee eroksi yli 10 kg? minä saan vain eron 59-53=6 kg (prosenteissa 11). sillä jos kaveri L A I H D U T T A A, niin on sen silloin painettavakin se 59 kg! eikös vaan?
mun poika on 97 syntynyt, painaa 38 kg, oon aina pitäny isona, mutta sehän pääsis ihan kelvolliseen sarjaankin tuolla. heja sverige.