Te jotka olette runsaasti alkoholia nauttineet ja sen käytön sitten lopettaneet, miten on mielialanne muuttunut? Vai onko muuttunut? Olen kohta 2 kk sinnitellyt ilman, ja mieliala on ollut laskusuunnassa, voimat pois. Missä vaiheessa voi odottaa että olisi taas puhtia ja iloa? Mieli tekisi tarttua pulloon että saisi taas jotain voimaa... Olen kuitenkin ollut tiukkana ja tipatta.
Mieliala
Mira
212698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 23 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Itse olen ryypännyt epäsäännöllisen säännöllisesti koko aikuisikäni, ja nyt olen Joulusta ollut ottamatta. Samanlaisia fiiliksiä ollut täälläkin. Vasta nyt alkavat kaikki toiminnot olemaan tässä ukossa asetuksissaan, ja paranevat koko ajan.
Nyt vasta olet saapumassa normaaliin olotilaan, vaikka tällä hetkellä olo on, mikä on.
Luota ukon sanaan, kun jatkat kuivatustasi sinnikkäästi, niin tulet olotilaan, jota ihmettelet itsekin, että onpa mukavaa tämä elämä.
Tsemppiä, älä hellitä !
muuttui heti raitistumisen jälkeen, ja puolentoista kuukauden kuluttua hävisi retkahtamisen pelkokin (en tarkoita ettenkö edelleen voisi joskus vielä retkahtaa, mutta minun ei tarvitse enää murehtia sitä päivittäin).
Ensimmäinen raitis vuosi oli fantastinen, koko maailma ikään kuin muuttui mustavalkoisesta värilliseksi. Olin ihan jalat irti maasta. Sittemmin olo on tasaantunut, on parempia ja huonompia päiviä.
Nyt kolme vuotta ja risat raittiina ja ilman juomahalua. Kiitos AA:n.
lopulta alkoholin niillä ja koukussa sitten lopulta niihin lääkkeisiin, kun saa sen mielialan nostettua ylös niillä.
Niissä joissakin lääkkeissä on addiktiopotentiaali kovempikin kuin alkoholissa.
Mikäli meinaat sitä tietä kokeilla. Neuvoisin etsiytymään oikealle ammattilääkärille, joka osaa parantaa alkoholismia.
Kaveri luotti terveyskeskuksen "yleislääkäriin" Nyt kaverilla meneekin 20 pilleriä päivässä, jos mitäkin serotoniinin takaisin ottajaa ja dopamiinin kierrättäjää, diapamia, bentsoja etc...
Kaveri meni jossain vaiheessa oikein mielenterveyslääkärille, "valehteli" alkoholisminsa. Lääkäri teki diagnoosin, joku kahdensuuntainen häiriö, en tarkalleen tiedä ja lääkitys siihen eli jotain niitä serotoniini-lääkkeitä.
No sitten kaveri myönsi, että alkoholismikin on osasyy varmaan masennukseen. siinä vaiheessa, ei oikein lääkärikään voinut tehdä takautuvia arvioita mielenterveysongelmiin ja alkoholismiin johtaneista syistä.
Nyt kaveri vain popsii kiltisti kaikkia ryynejä, mitä klääkärit on määrännyt. Kuulemma tulee paniikkikohtauksia ja muita jos lopettaa itse lääkityksen. Lääkärit koettivat korvata ja vähentää lääkkeitä. vaan peliä on jatkunut jo 8-vuotta, koko ajan haetaan lääkitystä kohdalleen.
Itse henk. koht. olen mieluummin alkoholisti, kuin lähden samalle tielle kuin se kaverini. Kulkee kadulla kuin joku zombie on koko ajan masentunut. Ei osaa keskittyä mihinkään, työkyvytön.
http://www.glaxosmithkline.fi/asiakaspalvelu/potohjeet/depressio.pdf
Täällä tuntuu olevan yhtä paljon "asiantuntijoita", kuin AA:ssa minun aloittaessani noin kymmenen vuotta sitten.
Vain sinä itse tiedät, mitä laitat suuhusi! Itse meinasin menehtyä näiden kaikenmaailman asiantuntijoiden neuvoihin. Heitin psykiatrin määräämät mielialalääkkeet roskiin ja senjälkeen olin todella vakavassa depressiossa. Hyvä että selvisin. Psykiatrini ja AA:n avulla elän nyt elämäni parasta aikaa. Lääkitykseni oli aluksi korkeammalla tasolla, kunnes aloin tervehtymään. Nykyään tarvitsen vain pienen määrän ns.ylläpitolääkitystä. Terveellinen liikunta ja kaamosaikana mahdollisuuksien mukaan aurinkoa etelässä. Niillä minä olen pärjännyt ja tietysti säännöllinen AA:ssa käynti. Mielialalääkityksestä en todellakaan ole hakenut tai saanut alkoholin korviketta. Muutoin en olisi tässä tätä kirjoittamassa.
Ps. Älkää hyvät ystävät "neuvoko" joko käyttämään tai hylkäämään lääkärin määräämiä lääkityksiä. Kertokaa mieluimmin oma kokemus!
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, kokemusta on.
älä usko niitä viestejä, jotka on poistettu. Vain ja ainoastaan AA saa ja voi ja osaa hoitaa alkoholiongelmaisia. Älä usko kehenkään muuhun. Äläkä epäile! Se on pahinta mitä voit tehdä.
Tuhonkaan viestiin. Ei AA ole ainoa paikka jossa
alkoholismista voi toipua, on olemassa muitakin vaitoehtoja, jos nyt ensinnäkään olet alkoholisti?
tarkoitat? Ei tällä foorumilla ole muita vaihtoehtoja ollut.
Toki. mm. Raimo.o. Kojon kirja eroon viinasta, Myllyhoidosta on keskusteltu, myös Lapuan Minnesotahoito on ollut aiheena, A-Klinikat, oma halu ja tahto jne. Minun paikkani on AA mutta se ei tarkoita sitä että jos jollekkin sopii AA niin silloin se sopii kaikille, lopuksi haluan vielä muistuttaa palstan aiheen: alkoholin vaikutus kehoon ja alkoholismi.
Eniten käytetty toipumisohjelma on AA-n toipumisohjelma, sitä käytetään mm. Lapualla, Myllyhoidossa AA-ssa jne. Tätä asiaa sinäkään et pysty kiistämään.
mitä täältä on poistettu kun en ole sen jälkeen käynyt kun eilisiltana viestini naputtelin. Ehkä ei ole tarpeenkaan tietää.
Mutta joka väittää, että tällä foorumilla ei muita vaihtoehtoja ole tarjottu, valehtelee tai on tullut mukaan ihan äskettäin. Olen useita kertoja yrittänyt mahdollisimman monipuolisesti antaa linkkejä niin A-klinikoiden hoitopaikkoihin kuin muihinkin, tarjonnut Naistenkartanoa ja yksityisiä palveluja jne.
Lääkityksestä olen samaa mieltä kuin joku tuolla ylempänä, eli se on potilaan ja lääkärin välinen asia. Viisas lääkäri ei kirjoita alkoholistille bentsoja, valitettavasti kaikki lääkärit eivät ole viisaita. Kaikki alkoholistit eivät myöskään kerro lääkärille riippuvuudestaan. Ikävää. Mutta tällä palstalla (kuten AA:ssakin) olemme maallikoita eikä ainakaan minun tehtäväni ole kommentoida muiden lääkitystä.
...tarkoitettu minulle? Join alkoholia päivittäin monen vuoden ajan. Ja runsaita määriä. Joten olen alkoholisti.
Ja hyvä kun pystyt tunnustamaan sairautesi, minä vain kirjoitin noille "riidankylväjille" että on olemassa muitakin hoitomuotoja kuin AA, itse olen AA-lainen mutta en tyrkytä sitä kenellekkään, mielelläni kerron AA-sta jos jotakin kiinnostaa, joko s-postin välityksellä tai AA-auttavassa puhelimessa.
että ongelmasi ei johdu pelkästää alkoholista, vaan sen takana on muita selvittämätttömiä syitä/ongelmia. Eli mielenterveyspuolelle sinua opastaisin ja rehellisesti kertomaan nykyisen tilanteesi ja avautumaan niiden selvittämättömien asioiden suhteen. Mieti, miksi juot ja yritä muuttaa olosuhteita. Monesti juuri elämäntilanteesi saa sinut etsimään alkoholista nopeaa helpotusta. Käy niiden kimppuun ja tiedosta ne!
aikoinani puhumassa asioitani, mutta käynnit loppuivat koska puhuttavaa ei tuntunut enää olevan. Mielialalääkitys on ollut jo useamman vuoden ja oletin että se nyt tehoaisi paremmin kun olen ilman alkoholia mutta yllätyksekseni paha olo on lisääntynyt. Sitä olenkin tässä miettinyt että missä vaiheessa alkaa helpottaa tämä alakulo ja alkoholin mieliteko? Sen olen huomannut että retkahtamisen riski on suurimmillaan kun olen masentunut ja ahdistunut. Sitä en tiedä mistä ko. mieliala johtuu. Johtuneeko se sitten pelkästään siitä että alkoholi ei enää peitä tunteita ja tilanne on uusi ja siihen pitää tottua.
Kiitos saamistani vastauksista, joillain oli ollut myös samanlaisia kokemuksia.
Aivan yksin en onneksi asian kanssa ole, olen käynyt päihdepuolella juttelemassa asiasta ja pari läheistä on tukenut. AA:han en ole ainakaan vielä mennyt. Jotenkin se ajatus pelottaa. En tiedä saisinko siellä puhutuksi.
Sinähän itse vastaat tuossa kirjoituksessasi itsellesi asettamiin kysymyksiisi. Sinun paikkasi on ensisijaisesti psykiatrin vastaanotolla, joka voi analysoida masennus- ja ahdistustilaasi ja ehkä tarkistaa lääkityksesi. Toisijainen tekijä elämässäsi on tuo alkoholi.
Niin kuin kirjoitat -ja niin kuten kaikki tietävät- alkoholi auttaa sillä nauttimishetkellä masennukseen ja psyykkiseen pahaanoloon, mutta pitkällä tähtäimellä pahentaa tilaa.
Olet jo oivaltanut sairautesi tilan, joten olet puoleksi voitolla. Puhelin käteen ja psykiatrin vastaanotolle.
AA tai A-klinikka ei ole masennuspotilaita varten.
Nimenomaan psykiatri on kehoittanut minua menemään A-klinikalle ja AA-kerhoon, koska on pitänyt alkoholia suurimpana ongelmanani, ja samaa mieltä olen itse.
Ei kai AA-kerhoon menemisen esteenä voi olla se että on masentunut?
No, asiathan ovat sitten hyvällä mallilla!
Olet käynyt psykiatrilla ja hän on todennut tilasi ja kehoittanut menemään AA:han. Mene toki sinne! Kaikki apu on tervetullutta.
Tuskinpa ne siellä AA:ssa evää sisälle pääsyä sen vuoksi, että olet masentunut. Itse en tiedä siitä mitään, koska en ole koskaan käynyt AA:ssa.
Elämä on pääosin aika tylsää arkista puurtamista. Turha siitä on masentua.
Meistä tuskin kukaan on ollut kovin pirteällä tuulella kun ensi kertaa on AA-han tullut ;) Masennus ei ole este AA-n "pääsyvaatimuksille", ei myöskään lääkärin määräämät lääkkeet.
ei yleensä lähdetä hoitamaan ennen kuin alkoholiongelma on hallinnassa. Esim. Kelan korvaamaan terapiaan edellytetään periaatteessa puolen vuoden raittiutta ( psykiatrin arviointia ja puoltavaa lausuntoa). Sen takia siis MTT:sta/psykiatrian polilta käännytetään ainakin Helsingissä lähes poikkeuksetta asiakas ensin A-klinikalle. Siellä taas ei osata hoitaa lainkaan masennusta (eikä oman mielipiteeni mukaan alkoholismiakaan mutta tämä on subjektiivinen mielipiteeni joka perustuu vain omaan kokemukseeni).
Omalla kohdallani raittius riitti poistamaan myös masennuksen. Mielialalääkitystä tarvitsen luultavasti loppuikäni, koska serotoniinin vajaus aiheuttaa niin pahat somaattiset oireet että ilman lääkitystä olisin luultavasti työkyvytön. Joka tapauksessa mieliala alkoi kohentua välittömästi raitistumisen jälkeen, ja ensimmäinen raitis vuoteni oli tähän astisen elämäni onnellisin vuosi.
Masennus ei ole ongelma AA:han tulolle, eikä AA:ssa ole kielletty puhumasta masennuksesta. AA:ssa hoidamme kuitenkin alkoholiongelmaamme ja toipumisohjelmamme on syntynyt alkoholismin hoitoon. Masennusta varten on olemassa erilaisia Mieli maasta -ryhmiä.
AA:ssa ei tarvitse välittömästi alkaa puhua ongelmistaan, vaikka sellaista väärinkäsitystä täällä usein näkee. Jos menee avopalaveriin niin ei tarvitse edes sanoa olevansa alkoholisti vaan voi sanoa vain olevansa se-ja-se ja tulleensa tutustumaan toimintaan. Lisätietoja ja ohjeita saat soittamalla esimerkiksi numeroon 040 8484000. Sieltä voit saada myös naispuolisen tukihenkilön mukaasi ensimmäiseen palaveriin, jos et halua mennä yksin.