Metsänhoito

Lähdettä ja kumppaneita uskottu aiemmin. Kaiken pitää joidenkin metsäherrojen arvovallan säilyttämiseksi nyt tapahtua tuskastuttavan hitaasti. Jatkuvan kasvatuksen oppeja on pidetty ja pidetään edelleen joissakin piireissä huu-haana. Metsänomistajien suuri joukko on ilmeisesti noussut kapinaan pakkosyöttöä vastaan, mikä on erinomainen asia.

Erkki kirjoitti:

Lähdettä ja kumppaneita uskottu aiemmin. Kaiken pitää joidenkin metsäherrojen arvovallan säilyttämiseksi nyt tapahtua tuskastuttavan hitaasti. Jatkuvan kasvatuksen oppeja on pidetty ja pidetään edelleen joissakin piireissä huu-haana. Metsänomistajien suuri joukko on ilmeisesti noussut kapinaan pakkosyöttöä vastaan, mikä on erinomainen asia.

Lue lisää

kyllä hakkaa metsää jatkuvankasvatuksen periaatteella(kellään ei vielä pitempiaikaisia kokemusta).Sittenpä ei juuri olekkaan mitään hakattavaa.Kyllä sitten pojat kiroavat isänsä,että pilasivat metsän totaalisesti.

Erkki kirjoitti:

Lähdettä ja kumppaneita uskottu aiemmin. Kaiken pitää joidenkin metsäherrojen arvovallan säilyttämiseksi nyt tapahtua tuskastuttavan hitaasti. Jatkuvan kasvatuksen oppeja on pidetty ja pidetään edelleen joissakin piireissä huu-haana. Metsänomistajien suuri joukko on ilmeisesti noussut kapinaan pakkosyöttöä vastaan, mikä on erinomainen asia.

Lue lisää

Hyvä että kuitenkin valinnanvapaus säilyy eli hoitaako jatkuvan vai jaksollisen kasvatuksen periaatteilla. Siis kuten tähänkin asti on tapahtunut.

Se nyt vielä puuttuisi että mentäisiin tähän toiseen ääripäähän eli Lähteen ja kumppaneiden oppeihin.

on kuitenkin kirjoitti:

Hyvä että kuitenkin valinnanvapaus säilyy eli hoitaako jatkuvan vai jaksollisen kasvatuksen periaatteilla. Siis kuten tähänkin asti on tapahtunut.

Se nyt vielä puuttuisi että mentäisiin tähän toiseen ääripäähän eli Lähteen ja kumppaneiden oppeihin.

Lue lisää

On suorittanut kaikki varsinkin viljely ja kasvatustyön ainoana päämääränä puumäärän lisäys kustannuksista ja varsinkin laadusta piittaamatta,nyt joku alkaa havahtua huomaamaan että maapallon eteläisillä vyöhykkeillä kasvu on ilman kalliita tehotoimiakin paljon nopeampaa (siis sellun),niimpä suunnataankin laatusahatukin hankintaan Venäjälle,eikö nyt olisi aika kehua naapurimaan LAATUKASVATUSTA,työllisyyttähän näillä massiivisilla viljely ,auraus,myrkytys,väärien puulajien metsitys,ym kokeiluilla on kyllä saatu aikaan ,mutta onko tulos sijoitusten väärti,sopii kysyä,kunniamerkein palkittujahan nämä kokeilijat poikkeuksetta ovat, talonpojat ajatuksineen on hijennetty,hyvä että näillä foorumeilla edes voi vaihtaa mielipiteitä.

Erkki kirjoitti:

Lähdettä ja kumppaneita uskottu aiemmin. Kaiken pitää joidenkin metsäherrojen arvovallan säilyttämiseksi nyt tapahtua tuskastuttavan hitaasti. Jatkuvan kasvatuksen oppeja on pidetty ja pidetään edelleen joissakin piireissä huu-haana. Metsänomistajien suuri joukko on ilmeisesti noussut kapinaan pakkosyöttöä vastaan, mikä on erinomainen asia.

Lue lisää

joilla on hyvät tulot muualta kuin metsätaloudesta ja voivat pitää metsiään harrastuksena. Ne jotka tarvitsevat tuloja nyt ja ennenkaikkea varmistavat perillistensä vaurauden tulevaisuudessa, niin ne hoitavat metsiään määrätietoisesti. Miten arvelette, että saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta? Miten sitten se iso puu sieltä toisten seasta saadaan koneilla pois? Pystyttäiskö Suomen puutakäyttävien sahojen ja tehtaiden puuhuolto turvaamaan ilman avohakkuita?

kasvatuksella kirjoitti:

joilla on hyvät tulot muualta kuin metsätaloudesta ja voivat pitää metsiään harrastuksena. Ne jotka tarvitsevat tuloja nyt ja ennenkaikkea varmistavat perillistensä vaurauden tulevaisuudessa, niin ne hoitavat metsiään määrätietoisesti. Miten arvelette, että saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta? Miten sitten se iso puu sieltä toisten seasta saadaan koneilla pois? Pystyttäiskö Suomen puutakäyttävien sahojen ja tehtaiden puuhuolto turvaamaan ilman avohakkuita?

Lue lisää

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

kasvatuksella kirjoitti:

joilla on hyvät tulot muualta kuin metsätaloudesta ja voivat pitää metsiään harrastuksena. Ne jotka tarvitsevat tuloja nyt ja ennenkaikkea varmistavat perillistensä vaurauden tulevaisuudessa, niin ne hoitavat metsiään määrätietoisesti. Miten arvelette, että saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta? Miten sitten se iso puu sieltä toisten seasta saadaan koneilla pois? Pystyttäiskö Suomen puutakäyttävien sahojen ja tehtaiden puuhuolto turvaamaan ilman avohakkuita?

Lue lisää

eilisen miehen metsä oli aika surkean näköinen.Korjuukustannukset varmasti yhtäsuuret,kuin muutamasta tukista saatava hinta.

hoidan tuottavaa metsää kirjoitti:

kyllä hakkaa metsää jatkuvankasvatuksen periaatteella(kellään ei vielä pitempiaikaisia kokemusta).Sittenpä ei juuri olekkaan mitään hakattavaa.Kyllä sitten pojat kiroavat isänsä,että pilasivat metsän totaalisesti.

Lue lisää

Mietippäs vähän. Yksi sukupolvi on tehnyt avohakkuuta ja nyt jo näyttää siltä, ettei istutuspuista tule laatusahatukkia, tai edes mitään sahapuuta. Käännät asian totuudenvastaisesti päälaelleen.

Metsänomistaja kirjoitti:

eilisen miehen metsä oli aika surkean näköinen.Korjuukustannukset varmasti yhtäsuuret,kuin muutamasta tukista saatava hinta.

kun päätehakkuu ikäisestä männiköstä valitaan parhaat pois, onnistuu vielä hyvin nykyiselläkin korjuutekniikalla.
Mutta sitten kun on kolmea neljää ikäluokkaa sekasin.....menee omatoimisen metsänomistajan hommiks...

Näsä kirjoitti:

Mietippäs vähän. Yksi sukupolvi on tehnyt avohakkuuta ja nyt jo näyttää siltä, ettei istutuspuista tule laatusahatukkia, tai edes mitään sahapuuta. Käännät asian totuudenvastaisesti päälaelleen.

Lue lisää

on vikana, kyllä meillä kasvaa, ja laatupuuta tulee.

Tämä sukupolvi kirjoitti:

On suorittanut kaikki varsinkin viljely ja kasvatustyön ainoana päämääränä puumäärän lisäys kustannuksista ja varsinkin laadusta piittaamatta,nyt joku alkaa havahtua huomaamaan että maapallon eteläisillä vyöhykkeillä kasvu on ilman kalliita tehotoimiakin paljon nopeampaa (siis sellun),niimpä suunnataankin laatusahatukin hankintaan Venäjälle,eikö nyt olisi aika kehua naapurimaan LAATUKASVATUSTA,työllisyyttähän näillä massiivisilla viljely ,auraus,myrkytys,väärien puulajien metsitys,ym kokeiluilla on kyllä saatu aikaan ,mutta onko tulos sijoitusten väärti,sopii kysyä,kunniamerkein palkittujahan nämä kokeilijat poikkeuksetta ovat, talonpojat ajatuksineen on hijennetty,hyvä että näillä foorumeilla edes voi vaihtaa mielipiteitä.

Lue lisää

on kuitenkin maailman parasta.Suomi tuottaa suhteessa pinta-alaansa nähden eniten puuta maailmassa.

Näsä kirjoitti:

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

Lue lisää

puu loppuu Suomesta jatkuvan kasvatuksen seurauksena.

Näsä kirjoitti:

Mietippäs vähän. Yksi sukupolvi on tehnyt avohakkuuta ja nyt jo näyttää siltä, ettei istutuspuista tule laatusahatukkia, tai edes mitään sahapuuta. Käännät asian totuudenvastaisesti päälaelleen.

Lue lisää

on vielä nuoria.Edellisestä kierrosta hakatut puut olivat yli 150 vuotta vanhoja.Tottahan tällaiststa metsästä löytyy laatupuuta,mutta onko nykyisin mahdollista taloudellisesti kasvattaa puita niin kauan?

Näsä kirjoitti:

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

Lue lisää

No kyllä tohon jatkuvan kasvatusken vastustamiseen on paljon syitä. Itte sanoisin ekaks syyks vaikka taudit. Kun metsää kasvatetaan jatkuvasti taudit ei poistu sieltä yhtä hyvin kuin avohakkuussa.

Sen lisäks jatkuva kasvatus on todella paljon hitaampaa, sanoo kuka tahansa mitä tahansa. Siinä metsään tulee niin eri ikäistä puuta, että aluspuiden kasvu on hidasta, koska niille ei jää tarpeeksi tilaa ja valoa.

Ja on varmaan aika näkönen, jos mennään koneilla kaatamaan ylispuita tollasista metsistä. Koska normaalisti kasvatetussa metässä jää ajourien alle noin 20 prosenttia alasta, niin jotenki tuntuis, että jatkuvasti kasvatettavassa metässä ala olis vielä suurempi.

Ja jos hankintahakkuulla alkaa noita ylispuita kaatamaan, niin niistä maksettava hinta voi myös olla huonompi kuin pystykauppahinta.

Ei kovin monelle sovellu toi jatkuvan kasvatuksen tapa. Mut tokihan se onnistuu kenelle tahansa. Ei kai sitä kukaan kielläkään.

hoidan tuottavaa metsää kirjoitti:

kyllä hakkaa metsää jatkuvankasvatuksen periaatteella(kellään ei vielä pitempiaikaisia kokemusta).Sittenpä ei juuri olekkaan mitään hakattavaa.Kyllä sitten pojat kiroavat isänsä,että pilasivat metsän totaalisesti.

Lue lisää

koko "lapin" alueen sotain jälkeen, nimittäin OSARA nimisiä lentokenttiä tehtiin.Saati hoitohakkuulla hetkellisesti pienempi tuotto, mutta hakattavaa olisi vieläkin, VAAN EI OLE VIELÄKÄÄN.

Näsä kirjoitti:

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

Lue lisää

perimmäinen syy MHY !

kasvatuksella kirjoitti:

joilla on hyvät tulot muualta kuin metsätaloudesta ja voivat pitää metsiään harrastuksena. Ne jotka tarvitsevat tuloja nyt ja ennenkaikkea varmistavat perillistensä vaurauden tulevaisuudessa, niin ne hoitavat metsiään määrätietoisesti. Miten arvelette, että saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta? Miten sitten se iso puu sieltä toisten seasta saadaan koneilla pois? Pystyttäiskö Suomen puutakäyttävien sahojen ja tehtaiden puuhuolto turvaamaan ilman avohakkuita?

Lue lisää

metsäherrat ja teollisuuden edustajat ovat nyt tätä aukkohakkuun autuutta julistaneet. Suuri ammattilaisten armeija: metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, taimitarhat on saatu työllistetyksi metsänomistajien ja valtion varoin. Vaikea tätä organisaatiota on ruveta purkamaan. Siksi niin kovasti pelätään vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä ja sitä, että valistuneet metsänomistajat kukaties alkavat kapinoida - ja ovat jo kapinoineet - MHY:n pakkosyöttöä ja pakkojäsenyyttä vastaan.

Taannoin lopetettiin Lähteen ryhmän perustamat kenttäkokeilut jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Epävirallisesti tutkituilta koealoilta on saatu ihan päinvastaisia tietoja kannattavuudesta kuin tämänkin palstan tehometsäuskovaisten luulot.

Jatkuva kasvatus tahallisen harhauttavasti halutaan selittää samaksi kuin määrämittahakkuut, joissa poimittiin aina parhaat rungot pois. On myös sellaisia alueita, joille jatkuva kasvatus ei sovi. Ne pitää varsinkin mäntyä kasvatettaessa pienaukottaa ja muokata kevyesti ei kyntämällä lävitsepääsemättömiksi karhoiksi.

Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa jonkin verran korkeammat, mutta metsänomistaja ja valtio säästää korkeat uusimiskustannukset. Vertailussa kokonaistase jää jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksetta voiton puolelle.

Näsä kirjoitti:

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

Lue lisää

Perimmäinen syy on yksinkertaisesti se että vastustus syntyy aivan itsestään. Se syntyy jatkuvan kasvatuksen kustannuksista. Väitti kuka mitä muuta tahansa.

Montako omatoimista moottorisahan ja metsäkärryllä varustetun nelivetotraktorin omistajaa löytyy Suomesta? Uskonpa että ei kovinkan montaa. Niille jotka tätä "koneketjun" autuutta ovat kokeilleet on pää tullut nopeasti vetävän käteen.

Metsänomistajien "rakenne" on Suomessa muuttunut rajusti viime vuosina. Omatoimisia metsänomistajia ei yksinkertaisesti enää löydy. Vieraalla teetettynä niin hoito- kuin korjuukustannukset kasvaa monikertaiseksi jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. Homma ei yksinkertaisesti kannata, siihen on kenenkään turha vaittää vastaan.

Jatkuvassa kasvatuksessa, kuten Näsä jo kertoimin, on yksinkertaisesti ongelmia liikaa.

hoidan tuottavaa metsää kirjoitti:

kyllä hakkaa metsää jatkuvankasvatuksen periaatteella(kellään ei vielä pitempiaikaisia kokemusta).Sittenpä ei juuri olekkaan mitään hakattavaa.Kyllä sitten pojat kiroavat isänsä,että pilasivat metsän totaalisesti.

Lue lisää

Avohakkuuseen on helppo palata.

vuotta kirjoitti:

metsäherrat ja teollisuuden edustajat ovat nyt tätä aukkohakkuun autuutta julistaneet. Suuri ammattilaisten armeija: metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, taimitarhat on saatu työllistetyksi metsänomistajien ja valtion varoin. Vaikea tätä organisaatiota on ruveta purkamaan. Siksi niin kovasti pelätään vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä ja sitä, että valistuneet metsänomistajat kukaties alkavat kapinoida - ja ovat jo kapinoineet - MHY:n pakkosyöttöä ja pakkojäsenyyttä vastaan.

Taannoin lopetettiin Lähteen ryhmän perustamat kenttäkokeilut jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Epävirallisesti tutkituilta koealoilta on saatu ihan päinvastaisia tietoja kannattavuudesta kuin tämänkin palstan tehometsäuskovaisten luulot.

Jatkuva kasvatus tahallisen harhauttavasti halutaan selittää samaksi kuin määrämittahakkuut, joissa poimittiin aina parhaat rungot pois. On myös sellaisia alueita, joille jatkuva kasvatus ei sovi. Ne pitää varsinkin mäntyä kasvatettaessa pienaukottaa ja muokata kevyesti ei kyntämällä lävitsepääsemättömiksi karhoiksi.

Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa jonkin verran korkeammat, mutta metsänomistaja ja valtio säästää korkeat uusimiskustannukset. Vertailussa kokonaistase jää jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksetta voiton puolelle.

Lue lisää

on valtivallan taholta tuleva holhoava asenne.Maamies ei saisi koskaan astua herrojen varpaille.Todellisuudessa kuitenkin jopa oman kokemusperusteeni mukaan,ei omia näkökohtia edes suostuttu kuulemaan,kun -70 luvulla hakattiin aukoksi metsää.Aukot äestettiin ja istutettiin mäntyä.Nyt 30 vuota jälkeenpäin näkyy epäkelpo taimiaines,josta ei ole tulossa mitään laatupuuta,on vääriä ja kampuroita runkoja suurin osa.Joukossa on muutama mallikelpoinen puu,joista saattaa tulla tukkia,kunhan kasvavat.Kasvu on nimittäin hyvinkin hitaampaa,kuin viereisellä lohkolla,jota ei hakattu puhtaaksi,jossa ylispuut suojasivat itse kylvämäänsä taimikkoa.Siitä saan,jos elän 20 vuoden kuluttua laatutukia.Ja jollen minä,niin poika saa hyvän tilin.Tämä on minun omaa ansiotani,en antanut aukkohakata kaikkea.

Metsätila kirjoitti:

Perimmäinen syy on yksinkertaisesti se että vastustus syntyy aivan itsestään. Se syntyy jatkuvan kasvatuksen kustannuksista. Väitti kuka mitä muuta tahansa.

Montako omatoimista moottorisahan ja metsäkärryllä varustetun nelivetotraktorin omistajaa löytyy Suomesta? Uskonpa että ei kovinkan montaa. Niille jotka tätä "koneketjun" autuutta ovat kokeilleet on pää tullut nopeasti vetävän käteen.

Metsänomistajien "rakenne" on Suomessa muuttunut rajusti viime vuosina. Omatoimisia metsänomistajia ei yksinkertaisesti enää löydy. Vieraalla teetettynä niin hoito- kuin korjuukustannukset kasvaa monikertaiseksi jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. Homma ei yksinkertaisesti kannata, siihen on kenenkään turha vaittää vastaan.

Jatkuvassa kasvatuksessa, kuten Näsä jo kertoimin, on yksinkertaisesti ongelmia liikaa.

Lue lisää

Muuten oon samaa mieltä, mutta kyllä noita mettäkärryn ja sahan omistajia Suomesta aika paljon löytyy. Melko monet maalla asuvat metsänomistajat omistaa tollasen yhdistelmän. Ja taitaa edelleen suurin osa metsänomistajista asua maalla?

kiistakysymys kirjoitti:

on valtivallan taholta tuleva holhoava asenne.Maamies ei saisi koskaan astua herrojen varpaille.Todellisuudessa kuitenkin jopa oman kokemusperusteeni mukaan,ei omia näkökohtia edes suostuttu kuulemaan,kun -70 luvulla hakattiin aukoksi metsää.Aukot äestettiin ja istutettiin mäntyä.Nyt 30 vuota jälkeenpäin näkyy epäkelpo taimiaines,josta ei ole tulossa mitään laatupuuta,on vääriä ja kampuroita runkoja suurin osa.Joukossa on muutama mallikelpoinen puu,joista saattaa tulla tukkia,kunhan kasvavat.Kasvu on nimittäin hyvinkin hitaampaa,kuin viereisellä lohkolla,jota ei hakattu puhtaaksi,jossa ylispuut suojasivat itse kylvämäänsä taimikkoa.Siitä saan,jos elän 20 vuoden kuluttua laatutukia.Ja jollen minä,niin poika saa hyvän tilin.Tämä on minun omaa ansiotani,en antanut aukkohakata kaikkea.

Lue lisää

kuin minulla. Nyt mietin kannattaisiko kelvoton istutusmännikkö pistää nurin. Puut on ensiharvennuskoossa. Monestakaan ei lenkouden, paksuoksaisuuden ym. vikojen takia tule sahapuuta.
Uskoin minäkin aikoinaan MHY:n neuvojaa.

Olen ostanut kalliita koivun taimiakin. Niistä ei ole monta jäljellä jänisten, hirvien ja moottorikelkkailijoiden mellastuksen jäljiltä. Luonto on kylvänyt paikalle ihan ilmaiseksi mukavan tiheän sekataimikon. Minä menetin rahat, taimitarha korjasi voitot.

Ihmettelen, miksi minun pitää maksaa metsänhoitomaksu 156 € joka vuosi.

hoidan tuottavaa metsää kirjoitti:

kyllä hakkaa metsää jatkuvankasvatuksen periaatteella(kellään ei vielä pitempiaikaisia kokemusta).Sittenpä ei juuri olekkaan mitään hakattavaa.Kyllä sitten pojat kiroavat isänsä,että pilasivat metsän totaalisesti.

Lue lisää

Ihmettelen, miksi pitäisi nykyhoidon kannattajien mielestä olla joko, tai?
Taloudellisen vastuun kantajalla pitää olla vara valita tekeekö niin kuin viranomaiset on pakottanut, vai tekeekö mahdollisesti paremmin?
Nämä nykyhoidon kannattajat eivät ota osaa vastuuta vääritä metsänhoidonratkaisuista. Heillä on "kolhoosimielipiteet".

Näsä kirjoitti:

Meneehän rahaa aukkohakkuun jälkeiseen muokkaukseen, istutukseen, taimikonhoitoon ym tuntuvia määriä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei nätä kuluja ole.

Kirjoitit: "saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta?"

Jos tukin laatu on parempi, niin on hintakin. On kokemusta.

Kyllä isot puut koneilla lähtevät toisten seasta. Se vaatii suunnittelua etukäteen. Jatkuva kasvatus soveltuukin ehkä parhaiten omatoimiselle puunkorjaajalle, siis hankintahakkaajalle. Moottorisahakaato ja nelivetoinen maataloustraktori varustettuna metsäkärryllä ja kuormaimella on mielestäni sopiva "koneketju" jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen. Ongelmana on hankintapuun hinta.

En usko, että jatkuva kasvatus syrjäyttäisi avohakkuun niin, että kaikki puu tulisi sillä menetelmällä. Sahat ja tehtaat saavat puunsa, tai sitten ei, riippumatta tästä. Kenen etua se polkee,jos jotkut käyttävät jatkuvaa kasvatusta?

Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti?

Lue lisää

"Sanokaapas, mikä on perimmäinen syy siihen, että jatkuvaa kasvatusta vastustetaan voimakkaasti"

-Välikäsi pelkää, että menettää paljon rahaa(taimien kasvattajat)

-Virallinen metsänhoito pelkää? Jos se onnistuu(niin kuin monesti teekin), viranomaisilla ei ole mitään tekemistä ja voi "pallit" heilua alla?

- Viranomaisten on noloa tunnustaa vuosikymmenten virheensä, jolla on tuhonneet monien metsät, kun laatusahapuuta ei tule.

Ja paljon muita syitä....

vuotta kirjoitti:

metsäherrat ja teollisuuden edustajat ovat nyt tätä aukkohakkuun autuutta julistaneet. Suuri ammattilaisten armeija: metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, taimitarhat on saatu työllistetyksi metsänomistajien ja valtion varoin. Vaikea tätä organisaatiota on ruveta purkamaan. Siksi niin kovasti pelätään vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä ja sitä, että valistuneet metsänomistajat kukaties alkavat kapinoida - ja ovat jo kapinoineet - MHY:n pakkosyöttöä ja pakkojäsenyyttä vastaan.

Taannoin lopetettiin Lähteen ryhmän perustamat kenttäkokeilut jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Epävirallisesti tutkituilta koealoilta on saatu ihan päinvastaisia tietoja kannattavuudesta kuin tämänkin palstan tehometsäuskovaisten luulot.

Jatkuva kasvatus tahallisen harhauttavasti halutaan selittää samaksi kuin määrämittahakkuut, joissa poimittiin aina parhaat rungot pois. On myös sellaisia alueita, joille jatkuva kasvatus ei sovi. Ne pitää varsinkin mäntyä kasvatettaessa pienaukottaa ja muokata kevyesti ei kyntämällä lävitsepääsemättömiksi karhoiksi.

Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa jonkin verran korkeammat, mutta metsänomistaja ja valtio säästää korkeat uusimiskustannukset. Vertailussa kokonaistase jää jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksetta voiton puolelle.

Lue lisää

Miksi hyvin moni metän omistaja, tai täällä väittelevä määrätä, kuinka naapurin tulee metsäänsä hoitaa?????
Eihän muissakaan yrityksissä sekaannuta toisten asioihin? Nyt aivan sivulliset sekaantuu siihen, kuka mitenkin hoitaa, joten epäilen, että pakkomallin kannattajat ovat enimmäkseen niitä välikäsiä, jotka korjaa metsänomistajan tulokset.
Annetaan jokaisen hoitaa tavallaan, eihän se ole muiden lompakosta pois?

kokemukset kirjoitti:

kuin minulla. Nyt mietin kannattaisiko kelvoton istutusmännikkö pistää nurin. Puut on ensiharvennuskoossa. Monestakaan ei lenkouden, paksuoksaisuuden ym. vikojen takia tule sahapuuta.
Uskoin minäkin aikoinaan MHY:n neuvojaa.

Olen ostanut kalliita koivun taimiakin. Niistä ei ole monta jäljellä jänisten, hirvien ja moottorikelkkailijoiden mellastuksen jäljiltä. Luonto on kylvänyt paikalle ihan ilmaiseksi mukavan tiheän sekataimikon. Minä menetin rahat, taimitarha korjasi voitot.

Ihmettelen, miksi minun pitää maksaa metsänhoitomaksu 156 € joka vuosi.

Lue lisää

6 tien varrella seurasin noin 30v räkämännikköä, joka oli istutettu virallisten ohjeiden mukaan. Nyt se oli silputtu joksikin, liekkö hakkeeksi? osa oli sotkettu maahan.
Oli niin paksuoksaista ja käyrää joka suuntaan, ettei varmaan sopinut selluksikaan..
Korvasikohan kukaan, joka pakotti laittamaan väärää puu lajia voimakkaasti muokattuun rehevään maastoon.

ihmetteln kirjoitti:

Miksi hyvin moni metän omistaja, tai täällä väittelevä määrätä, kuinka naapurin tulee metsäänsä hoitaa?????
Eihän muissakaan yrityksissä sekaannuta toisten asioihin? Nyt aivan sivulliset sekaantuu siihen, kuka mitenkin hoitaa, joten epäilen, että pakkomallin kannattajat ovat enimmäkseen niitä välikäsiä, jotka korjaa metsänomistajan tulokset.
Annetaan jokaisen hoitaa tavallaan, eihän se ole muiden lompakosta pois?

Lue lisää

Jokainen voi itse tehdä ratkaisunsa omien metsiensä suhteen. Omasta mielestäni tämä keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta jonain autuaaksitekevänä asiana on vailla mitään reaalista pohjaa. Menetelmän synnyttämät kohonneet korjuukustannukset laskevat puun hintaa useita euroja. Tämä on suurin ongelma, muitakin on.
Näille palstoille voi tietysti heittää vaikka minkälaisia mielipiteitä. Niitä mielipiteitä olisi kuitenkin mukavampi lukea, mikäli mukana olisi asialliset perustelut.

1070 kirjoitti:

Jokainen voi itse tehdä ratkaisunsa omien metsiensä suhteen. Omasta mielestäni tämä keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta jonain autuaaksitekevänä asiana on vailla mitään reaalista pohjaa. Menetelmän synnyttämät kohonneet korjuukustannukset laskevat puun hintaa useita euroja. Tämä on suurin ongelma, muitakin on.
Näille palstoille voi tietysti heittää vaikka minkälaisia mielipiteitä. Niitä mielipiteitä olisi kuitenkin mukavampi lukea, mikäli mukana olisi asialliset perustelut.

Lue lisää

ole perusteltu tehometsätalouden virheitä ja kalliita kustannuksia jo kuinka moneen kertaan.
Ja eipä se metsien hoitaminen haluamallaan tavalla välttämättä onnistu, sillä nykyisistä metsäammattilaisilla ei ole koulutusta jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.

Hyvin moni tätä kasvatustapaa haluava on kaupun- kilaismetsänomistaja, eikä muistakaan omistajista ole työkyvyttömyyden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi enää metsätöihin. Miten nämä henkilöt kasvattavat metsiään haluamallaan tavalla? Ovat täysin tehometsäammattilaisten armoilla, jos haluavat myydä puuta metsistään.

On arvosteltu sitä, että nykyiset koneet eivät pysty korjaamaan puuta jatkuvan kasvatuksen metsistä tekemättä vaurioita. Miten ne pystyvät harventamaan jaksottaisen kasvatuksen metsiä? Eikö kysymys ole ammattitaidosta ja oikeankokoisesta konekannasta?

kasvatuksella kirjoitti:

joilla on hyvät tulot muualta kuin metsätaloudesta ja voivat pitää metsiään harrastuksena. Ne jotka tarvitsevat tuloja nyt ja ennenkaikkea varmistavat perillistensä vaurauden tulevaisuudessa, niin ne hoitavat metsiään määrätietoisesti. Miten arvelette, että saako sieltä täältä tukkipuun myyvä metsänomistaja paremman hinnan puukuutiolta? Miten sitten se iso puu sieltä toisten seasta saadaan koneilla pois? Pystyttäiskö Suomen puutakäyttävien sahojen ja tehtaiden puuhuolto turvaamaan ilman avohakkuita?

Lue lisää

Molemmin puolin on varmaan perusteita omalle metsänhoitomenetelmälle. Mutta metsän kokonaan hoitamattomuus saattaa lisääntyä eli jatkuvalla kasvatuksella on yhä useampi metsähehtaari. Se on huolestuttavaa. Eläkeläiset ei jaksa, palkannauttijoilla ei ole syytä saada sen isompia tuloja metsistään ja siten ei panosteta siihen. Osa omistajista asuu satojen km:n päässä ja käyvät vain joskus palstallaan. Viljelijätkin ikääntyvät, lapset maailmalla, tilat kuolinpesien hallussa, tiestö rappeutuu... Jos joku keksii oivallisen keinon miten metsiämme hoidetaan tehokaasti ja kannattavasti tulevaisuudessa jommalla kummalla menetelmällä, niin uskoisin valtiovallan jopa palkitsevan sen.

kasvatuksella kirjoitti:

Molemmin puolin on varmaan perusteita omalle metsänhoitomenetelmälle. Mutta metsän kokonaan hoitamattomuus saattaa lisääntyä eli jatkuvalla kasvatuksella on yhä useampi metsähehtaari. Se on huolestuttavaa. Eläkeläiset ei jaksa, palkannauttijoilla ei ole syytä saada sen isompia tuloja metsistään ja siten ei panosteta siihen. Osa omistajista asuu satojen km:n päässä ja käyvät vain joskus palstallaan. Viljelijätkin ikääntyvät, lapset maailmalla, tilat kuolinpesien hallussa, tiestö rappeutuu... Jos joku keksii oivallisen keinon miten metsiämme hoidetaan tehokaasti ja kannattavasti tulevaisuudessa jommalla kummalla menetelmällä, niin uskoisin valtiovallan jopa palkitsevan sen.

Lue lisää

Minä olen yleensä ainakin osittain eri mieltä muiden kirjoittajien kanssa.Edellisen kirjoittajan kirjoituksen ( Jonkinlaisella kasvatuksella) allekirjoitan sanasta sanaan.

Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis. Edellisen kirjoittajan näkemyksen mukainen metsien hoitamattomuus olisi selvä seuraus ko. menetelmästä.Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu.
Nyt, kun eletään aikoja jolloin ratkaistaan kotimaisen metsäteollisuuden jatkuvuus, luulisi metsäomistajilla olevan tärkeämpääkin mietittävää kuin haikailu huonoksi havaitun menetelmän perään

haketta kirjoitti:

6 tien varrella seurasin noin 30v räkämännikköä, joka oli istutettu virallisten ohjeiden mukaan. Nyt se oli silputtu joksikin, liekkö hakkeeksi? osa oli sotkettu maahan.
Oli niin paksuoksaista ja käyrää joka suuntaan, ettei varmaan sopinut selluksikaan..
Korvasikohan kukaan, joka pakotti laittamaan väärää puu lajia voimakkaasti muokattuun rehevään maastoon.

Lue lisää

Tollaseks räkämänniköks se mänty kasvaa, jos sen istuttaa liian rehevälle maapohjalle. Lehtomaiselle kankaalle tai lehtoon.

Ja istutustiheys vaikuttaa toki kans. Mitä tiheempää sitä parempi laatu tulee.

kasvatuksella kirjoitti:

Molemmin puolin on varmaan perusteita omalle metsänhoitomenetelmälle. Mutta metsän kokonaan hoitamattomuus saattaa lisääntyä eli jatkuvalla kasvatuksella on yhä useampi metsähehtaari. Se on huolestuttavaa. Eläkeläiset ei jaksa, palkannauttijoilla ei ole syytä saada sen isompia tuloja metsistään ja siten ei panosteta siihen. Osa omistajista asuu satojen km:n päässä ja käyvät vain joskus palstallaan. Viljelijätkin ikääntyvät, lapset maailmalla, tilat kuolinpesien hallussa, tiestö rappeutuu... Jos joku keksii oivallisen keinon miten metsiämme hoidetaan tehokaasti ja kannattavasti tulevaisuudessa jommalla kummalla menetelmällä, niin uskoisin valtiovallan jopa palkitsevan sen.

Lue lisää

Myykää mulle halvalla ne mettänne, nii kuntoon tulee!

täällä kirjoitti:

ole perusteltu tehometsätalouden virheitä ja kalliita kustannuksia jo kuinka moneen kertaan.
Ja eipä se metsien hoitaminen haluamallaan tavalla välttämättä onnistu, sillä nykyisistä metsäammattilaisilla ei ole koulutusta jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.

Hyvin moni tätä kasvatustapaa haluava on kaupun- kilaismetsänomistaja, eikä muistakaan omistajista ole työkyvyttömyyden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi enää metsätöihin. Miten nämä henkilöt kasvattavat metsiään haluamallaan tavalla? Ovat täysin tehometsäammattilaisten armoilla, jos haluavat myydä puuta metsistään.

On arvosteltu sitä, että nykyiset koneet eivät pysty korjaamaan puuta jatkuvan kasvatuksen metsistä tekemättä vaurioita. Miten ne pystyvät harventamaan jaksottaisen kasvatuksen metsiä? Eikö kysymys ole ammattitaidosta ja oikeankokoisesta konekannasta?

Lue lisää

kokemusta konehakkuusta...

"On arvosteltu sitä, että nykyiset koneet eivät pysty korjaamaan puuta jatkuvan kasvatuksen metsistä tekemättä vaurioita. Miten ne pystyvät harventamaan jaksottaisen kasvatuksen metsiä? Eikö kysymys ole ammattitaidosta ja oikeankokoisesta konekannasta? "

Mene joskus uteliaisuuttasi motonkoppiin kun sillä hakataan järeää puuta...
Näet miten mukavasti oksat lakasee metsää kun pölkkyjä katkotaan kasaan.
Siinä saa taimet ja alikasvusto kylmää kyytiä....

Ei niillä pysty tekemää laadukasta harvennus jälkeä tulevaisuuden nuoriin metsiinkään,on ne niin monijakoisia.

nimimerkillä kirjoitti:

kokemusta konehakkuusta...

"On arvosteltu sitä, että nykyiset koneet eivät pysty korjaamaan puuta jatkuvan kasvatuksen metsistä tekemättä vaurioita. Miten ne pystyvät harventamaan jaksottaisen kasvatuksen metsiä? Eikö kysymys ole ammattitaidosta ja oikeankokoisesta konekannasta? "

Mene joskus uteliaisuuttasi motonkoppiin kun sillä hakataan järeää puuta...
Näet miten mukavasti oksat lakasee metsää kun pölkkyjä katkotaan kasaan.
Siinä saa taimet ja alikasvusto kylmää kyytiä....

Ei niillä pysty tekemää laadukasta harvennus jälkeä tulevaisuuden nuoriin metsiinkään,on ne niin monijakoisia.

Lue lisää

kehitellä myös harvennusmetsiin sopivampia koneita? On totta, että harvennusjälki on usein huonoa. Kokemusta on omista metsistä, vaikka en alan ammattilainen olekaan. Moton kopissa olen käynyt ja työtä seurannut sivusta useinkin. Hyvääkin jälkeä on syntynyt.

1270 kirjoitti:

Minä olen yleensä ainakin osittain eri mieltä muiden kirjoittajien kanssa.Edellisen kirjoittajan kirjoituksen ( Jonkinlaisella kasvatuksella) allekirjoitan sanasta sanaan.

Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis. Edellisen kirjoittajan näkemyksen mukainen metsien hoitamattomuus olisi selvä seuraus ko. menetelmästä.Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu.
Nyt, kun eletään aikoja jolloin ratkaistaan kotimaisen metsäteollisuuden jatkuvuus, luulisi metsäomistajilla olevan tärkeämpääkin mietittävää kuin haikailu huonoksi havaitun menetelmän perään

Lue lisää

Lainauksia: "Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis."

"Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu."

Nämä kaksi lainausta kirjoituksestasi osoittavat ajatusmallisi vääristymän. Jos jatkuva kasvatus on korjuuteknisesti työläs ja kallis,niin toisaalta säästyy uudistamiskuluilta.Miksi uudistamiskuluihin pitäisi satsata, jos metsä uudistuu ilmankin.

Ilmaisut "tietämättömyys" ja "uudistamiskulujen pakoilu" osoittavat sinun olevan tosi metsäammattilainen.

Huolesi siitä, että metsäteollisuutemme jatkuvuus vaarantuisi jatkuvan kasvatuksen vuoksi, on turha. Ja vielä voisit miettiä sitä, kenen kannalta jatkuva kasvatus on huono menetelmä. Arvaan, että itsesi, MHY:n ja Metsäkeskuksen. Minä ja lukuisat muut metsänomistajat olemme vakuutuneita, että jatkuva kasvatus soveltuu metsiimme pääasialliseksi käsittelymalliksi ja olemme havainneet sen monet hyvät puolet.

1270 kirjoitti:

Minä olen yleensä ainakin osittain eri mieltä muiden kirjoittajien kanssa.Edellisen kirjoittajan kirjoituksen ( Jonkinlaisella kasvatuksella) allekirjoitan sanasta sanaan.

Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis. Edellisen kirjoittajan näkemyksen mukainen metsien hoitamattomuus olisi selvä seuraus ko. menetelmästä.Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu.
Nyt, kun eletään aikoja jolloin ratkaistaan kotimaisen metsäteollisuuden jatkuvuus, luulisi metsäomistajilla olevan tärkeämpääkin mietittävää kuin haikailu huonoksi havaitun menetelmän perään

Lue lisää

menetelmästä on tutkimustietoakin. Ei tarvitse mutu-tietoihin perustuen väittää sitä huonoksi menetelmäksi.

Ymmärrän metsäkeskuksissa, metsänhoitoyhdistyksissä ja taimitarhoissa työskentelevien huolen omista työpaikoistaan. Olisi katastrofi näille ammattikunnille, jos isompi osa metsänomistajista alkaisi hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, mikä ei tarkoita sitä, että metsä jätetään hoitamatta, kuten täällä muutamat yrittävät totuudenvastaisesti selittää.

1070 kirjoitti:

Jokainen voi itse tehdä ratkaisunsa omien metsiensä suhteen. Omasta mielestäni tämä keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta jonain autuaaksitekevänä asiana on vailla mitään reaalista pohjaa. Menetelmän synnyttämät kohonneet korjuukustannukset laskevat puun hintaa useita euroja. Tämä on suurin ongelma, muitakin on.
Näille palstoille voi tietysti heittää vaikka minkälaisia mielipiteitä. Niitä mielipiteitä olisi kuitenkin mukavampi lukea, mikäli mukana olisi asialliset perustelut.

Lue lisää

Kysyn, onko asiallista vaatia metsänomistajia, jotka ei ole millään lailla tilivelvollisia Sinulle, hoitamaan juuri sinun haluamalla tavalla omia metsiään??

Oleko, jos sinulla on metsää valmis hoitamaan sitä tavalla, joka ei sovi sinunmaillesi eikä sunnitelmiisi?

1270 kirjoitti:

Minä olen yleensä ainakin osittain eri mieltä muiden kirjoittajien kanssa.Edellisen kirjoittajan kirjoituksen ( Jonkinlaisella kasvatuksella) allekirjoitan sanasta sanaan.

Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis. Edellisen kirjoittajan näkemyksen mukainen metsien hoitamattomuus olisi selvä seuraus ko. menetelmästä.Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu.
Nyt, kun eletään aikoja jolloin ratkaistaan kotimaisen metsäteollisuuden jatkuvuus, luulisi metsäomistajilla olevan tärkeämpääkin mietittävää kuin haikailu huonoksi havaitun menetelmän perään

Lue lisää

Neuvostoliitossa ei saanut yrittää omin tavoin?
Eihän Suomessakaan tietääkseni toisin metsäänsä hoitava ole vaatinut, että kaikkien pitää niin tehdä?
Vapaampi metsänhoito tuntuu olevan kuin muslimeille demokratia? Sitä ei saa edes kokeilla?
Mikä hinku täällä on määrätä kaikkia tekemään samoin, vaikka monilla on ihan omat metsät.
Eihän vapaamman metsähoidon salliva laki vaadi ottamaan vapautta vastaan.
Minusta jokainen saa käyttää MHY:n palveluita vaikka jokapäivä, tai antaa valtakirjan, että tekevät teidän metsissä aina jotain, jos muuta työtä ei ole:)) Riittääkö tämä? En tule tilillenne.

Näsä kirjoitti:

Lainauksia: "Käytännössä jatkuva kasvatus toimii oikein valitussa kohteessa, mutta on korjuuteknisesti työläs ja kallis."

"Todellinen syy ns. Lähteen-mallin suosioon on aina ollut toisaalta tietämättömyys sen vaikutuksista korjuukustannuksiin ja uudistamiskulujen pakoilu."

Nämä kaksi lainausta kirjoituksestasi osoittavat ajatusmallisi vääristymän. Jos jatkuva kasvatus on korjuuteknisesti työläs ja kallis,niin toisaalta säästyy uudistamiskuluilta.Miksi uudistamiskuluihin pitäisi satsata, jos metsä uudistuu ilmankin.

Ilmaisut "tietämättömyys" ja "uudistamiskulujen pakoilu" osoittavat sinun olevan tosi metsäammattilainen.

Huolesi siitä, että metsäteollisuutemme jatkuvuus vaarantuisi jatkuvan kasvatuksen vuoksi, on turha. Ja vielä voisit miettiä sitä, kenen kannalta jatkuva kasvatus on huono menetelmä. Arvaan, että itsesi, MHY:n ja Metsäkeskuksen. Minä ja lukuisat muut metsänomistajat olemme vakuutuneita, että jatkuva kasvatus soveltuu metsiimme pääasialliseksi käsittelymalliksi ja olemme havainneet sen monet hyvät puolet.

Lue lisää

"Minä ja lukuisat muut metsänomistajat olemme vakuutuneita, että jatkuva kasvatus soveltuu metsiimme pääasialliseksi käsittelymalliksi ja olemme havainneet sen monet hyvät puolet."

Kerro näistä havaitsemistasi hyvistä puolista. Olisi mielenkiintoista kuulla välillä faktaa.

Metsää hoitava kirjoitti:

"Minä ja lukuisat muut metsänomistajat olemme vakuutuneita, että jatkuva kasvatus soveltuu metsiimme pääasialliseksi käsittelymalliksi ja olemme havainneet sen monet hyvät puolet."

Kerro näistä havaitsemistasi hyvistä puolista. Olisi mielenkiintoista kuulla välillä faktaa.

Lue lisää

Jatkuvassa kasvatuksessa on korkea ja tasainen puun tuotos,puun laatu on hyvä.Monimuotoisuus- ja käyttöarvo on myöskin hyvä,verrattuna esim. hakkuuaukioon,joka on kaivettu kivikoksi.Vain korjuukustannukset ovat kalliimmat, muut kustannukset pieniä. Pitää muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy tuottavana koko ajan,päinvastoin kuin aukkohakkuussa,jossa hakkuun ja kalliin viljelyn jälkeen on kymmenien vuosien tuottamaton kausi.

Näsä kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa on korkea ja tasainen puun tuotos,puun laatu on hyvä.Monimuotoisuus- ja käyttöarvo on myöskin hyvä,verrattuna esim. hakkuuaukioon,joka on kaivettu kivikoksi.Vain korjuukustannukset ovat kalliimmat, muut kustannukset pieniä. Pitää muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy tuottavana koko ajan,päinvastoin kuin aukkohakkuussa,jossa hakkuun ja kalliin viljelyn jälkeen on kymmenien vuosien tuottamaton kausi.

Lue lisää

Tämä kirjoitukseni olisi sopinut monelle muullekin vastaukseksi, mutta vastaan sinun viestiisi siksi, että kirjoitat asiallisesti ja olet kanssani samoilla jäljillä. Kuitenkin ottaa päähän tuo olemattoman yksityiskohdan 'jatkuva' korostaminen. Sillä kun ei pitäisi olla suuresti merkitystä saako metsän yhdestä kuviosta tuloa kerran/150vuotta vai joka vuosi. Jokaisella, jolla metsää on, niin on sitä yleensä useampi kuvio ja ne kuviot olisi hyvä olla eri kehitysasteella.
Otetaan esimerkki: On kaksi isäntää, Matti ja Esko. Molemmilla on 150ha metsämaata. Matin metsiä hoidetaan jo toista sukupolvea jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Esko taas tekee joka vuosi yhden hehtaarin päätehakkuun. Muut metsänhoitotoimet hän hoitaa MHY:n ohjeiden mukaisesti ja ajallaan. Molemmat isännät saavat tilin joka vuosi. Kiinnostaisi tietää, että kumpi tienaa enemmän ja mitkä tekijät (avustukset, öljyn hinta, tukin hinta suhteessa kuituun...) siihen vaikuttavat mitenkin. Tästä aiheesta voisimme jatkaa keskustelua ja sillä olisi jotain merkitystäkin. Sen voimme varmaan kaikki myöntää, että Matin metsässä olisi mukavampi kulkea. Metsäkanalintuja, jäniksiä ja muita kiinnostavia lajeja ei siellä varmaan olisi ainakaan vähempää kuin Eskon metsässä. Hirviä ehkä kylläkin.
Eli tällaista kunnollista vertailevaa tutkinusta tuskin on tehty. Siksi kiikottomat omakohtaiset kokemuksetkin kelpaisivat.

Näsä kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa on korkea ja tasainen puun tuotos,puun laatu on hyvä.Monimuotoisuus- ja käyttöarvo on myöskin hyvä,verrattuna esim. hakkuuaukioon,joka on kaivettu kivikoksi.Vain korjuukustannukset ovat kalliimmat, muut kustannukset pieniä. Pitää muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy tuottavana koko ajan,päinvastoin kuin aukkohakkuussa,jossa hakkuun ja kalliin viljelyn jälkeen on kymmenien vuosien tuottamaton kausi.

Lue lisää

Metsäkierto lienee noin 50-100 vuotta. Tuottoa tulee vasta päätehakkuista avohakkuumallissa.
Riippuen maalajista, metsätyypistä ja siitä hoitaako ja hakkaako metsän omistaja vai hoitaako vieras kenties kokonaan metsän.
MHY:den hoidossa ei varmasti jatkuva kasvatus onnistu.
Taas pienehkö metsälö itse hoidettuna voi olla joissakin tapauksissa kannattavampi, kun ei tarvitse odottaa sataa vuotta, kun voi rahastaa..

teillä kirjoitti:

on vikana, kyllä meillä kasvaa, ja laatupuuta tulee.

Istutusmännyt raivataan pois 10 vuoden kasvun jälkeen pois luonnontaimien tieltä. muutama viedään mhy.n äijälle ihmeteltäväksi. Vertailukohdaksi otetaan vieressä kasvanut luonnontaimi. Asia tuli selväksi kerrasta. Ei tarvitte tarjota istuttamista meille uudistusvaihtoehdoksi, kylvämisestä on pienempi haitta.

Ei ne istutetut taida kelvata kuitupuuksikaa. paljon tulisi hyvää hakerankaa. Ku kato neulasista erottaa männyn ja kuusen .. prkle....

Näsä kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa on korkea ja tasainen puun tuotos,puun laatu on hyvä.Monimuotoisuus- ja käyttöarvo on myöskin hyvä,verrattuna esim. hakkuuaukioon,joka on kaivettu kivikoksi.Vain korjuukustannukset ovat kalliimmat, muut kustannukset pieniä. Pitää muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy tuottavana koko ajan,päinvastoin kuin aukkohakkuussa,jossa hakkuun ja kalliin viljelyn jälkeen on kymmenien vuosien tuottamaton kausi.

Lue lisää

Miksi aina otetaan esille argumentit tasainen puun tuotos, hakkuuaukiot, kivikot, jatkuva tuottavuus ja aukkohakkuut kun puolustellaan jatkuvaa kasvatusta jaksollista vastaan. Tämä osoittaa mielestäni täydellistä tietämättömyyttä jaksollisesta kasvatuksesta. Se että puun laatu olisi jatkuvassa kasvatuksessa parempi kuin jaksollisessa on lisäksi täyttä puppua. Sitä ei ole kukaan vielä pystynyt toteen näyttämään. Veikkaampa että ei tule näyttämäänkään.

Mistä myös se harhakäsitys että jatkuvassa kasvatuksessa muut kustannukset ovat pieniä. Tai väitetään että niitä ei ole lainkaan. Täytyyhän jatkuvassakin kasvatuksessa metsää hoitaa. Vai olenko täysin hakoteillä?

Eihän jaksollisessa kasvatuksessa laiteta kerralla aukoksi koko metsäomaisuutta. Vai laitetaanko? Voihan jaksollisessa kasvatuksessa jättää siemenpuita. Vai voiko? Voihan jaksollisessa kasvatuksessa käyttää luontaista uudistumista. Vai voiko?

Metsää hoitava kirjoitti:

Miksi aina otetaan esille argumentit tasainen puun tuotos, hakkuuaukiot, kivikot, jatkuva tuottavuus ja aukkohakkuut kun puolustellaan jatkuvaa kasvatusta jaksollista vastaan. Tämä osoittaa mielestäni täydellistä tietämättömyyttä jaksollisesta kasvatuksesta. Se että puun laatu olisi jatkuvassa kasvatuksessa parempi kuin jaksollisessa on lisäksi täyttä puppua. Sitä ei ole kukaan vielä pystynyt toteen näyttämään. Veikkaampa että ei tule näyttämäänkään.

Mistä myös se harhakäsitys että jatkuvassa kasvatuksessa muut kustannukset ovat pieniä. Tai väitetään että niitä ei ole lainkaan. Täytyyhän jatkuvassakin kasvatuksessa metsää hoitaa. Vai olenko täysin hakoteillä?

Eihän jaksollisessa kasvatuksessa laiteta kerralla aukoksi koko metsäomaisuutta. Vai laitetaanko? Voihan jaksollisessa kasvatuksessa jättää siemenpuita. Vai voiko? Voihan jaksollisessa kasvatuksessa käyttää luontaista uudistumista. Vai voiko?

Lue lisää

"Se että puun laatu olisi jatkuvassa kasvatuksessa parempi kuin jaksollisessa on lisäksi täyttä puppua."

Nykyiset tukkimetsät ovat vielä luontaisesti syntyneitä ja tähän asti on voitu hakata hyvälaatuista puuta. Kysymys onkin siitä, mitä tulee istususmänniköistä, jotka kyllä näyttävät huonoilta.
Männyn viljely ei enään onnistu hirvienkään vuoksi. Jos kuusta viljellään, sille soveltuu erittäin hyvin myös jatkuva kasvatus.

"Täytyyhän jatkuvassakin kasvatuksessa metsää hoitaa. Vai olenko täysin hakoteillä? "

Kyllä kai jatkuvassa kasvatuksessa on se "sadonkorjuu" pääasiallinen hoito. Siis oikeaoppinen hakkuu, jossa puuta otetaan sopivasti.

Siemenpuilla ja kylvölläkin on saatu hyviä taimikoita. Takavuosina ei vain tahtonut saada metsäherrojen hyväksyntää luontaiselle uudistamiselle. Nyt saattaa olla parempi aika siinä mielessä.

Näsä kirjoitti:

"Se että puun laatu olisi jatkuvassa kasvatuksessa parempi kuin jaksollisessa on lisäksi täyttä puppua."

Nykyiset tukkimetsät ovat vielä luontaisesti syntyneitä ja tähän asti on voitu hakata hyvälaatuista puuta. Kysymys onkin siitä, mitä tulee istususmänniköistä, jotka kyllä näyttävät huonoilta.
Männyn viljely ei enään onnistu hirvienkään vuoksi. Jos kuusta viljellään, sille soveltuu erittäin hyvin myös jatkuva kasvatus.

"Täytyyhän jatkuvassakin kasvatuksessa metsää hoitaa. Vai olenko täysin hakoteillä? "

Kyllä kai jatkuvassa kasvatuksessa on se "sadonkorjuu" pääasiallinen hoito. Siis oikeaoppinen hakkuu, jossa puuta otetaan sopivasti.

Siemenpuilla ja kylvölläkin on saatu hyviä taimikoita. Takavuosina ei vain tahtonut saada metsäherrojen hyväksyntää luontaiselle uudistamiselle. Nyt saattaa olla parempi aika siinä mielessä.

Lue lisää

Ei hirvi ole ongelma männiköissä, suurelta osin tietämättömien metsäprofessorien ja tutkijoiden keksimää. Hirvi syö muuten myös kuusta. Yksi professori väitti vastaan kunnes vein sen hirven syönnöksille taimikkoon. "Totta näyttää olevan" oli hänenkin pakko myöntää.

Tuosta jatkuvasta kasvatuksesta sen verran että siinä kyllä annetaan liian ruusuinen kuva metsänomistajalle. Ei jatkuvassa kasvatuksessa metsän tuotto ole yhtään tasaisempi kuin jaksollisessa. Tämä on myös peofessoreiden ja tutkijoiden luoma harhakäsitys.

Risuukko kirjoitti:

Ei hirvi ole ongelma männiköissä, suurelta osin tietämättömien metsäprofessorien ja tutkijoiden keksimää. Hirvi syö muuten myös kuusta. Yksi professori väitti vastaan kunnes vein sen hirven syönnöksille taimikkoon. "Totta näyttää olevan" oli hänenkin pakko myöntää.

Tuosta jatkuvasta kasvatuksesta sen verran että siinä kyllä annetaan liian ruusuinen kuva metsänomistajalle. Ei jatkuvassa kasvatuksessa metsän tuotto ole yhtään tasaisempi kuin jaksollisessa. Tämä on myös peofessoreiden ja tutkijoiden luoma harhakäsitys.

Lue lisää

Istutusmännyn taimikot ovat hirville erityisen mieluisia, mutta kelpaa niille kylvetty ja luontaisesti syntynyt taimi. Olen kyllä huomannut, että kuusentaintakin ne joskut näykkivät. Totta on, että hirvet tuhoavat taimikoita. Asiaa ei tarvitse professoreilta kysyä.

Tässä pitkässä keskustelussa on tuotu esiin jatkuvan kasvatuksen hyviä ja huonoja puolia eikä niitä enää ole syytä toistaa. Jos sinä tai joku muu uskoo enemmän tehometsätalouden menetelmiin, niin niitä saatte vapaasti käyttää metsäviranomaisten suosiollisella avustuksella. Kukaan ei ole teitä pakottamassa jatkuvaan kasvatukseen.

Risuukko kirjoitti:

Ei hirvi ole ongelma männiköissä, suurelta osin tietämättömien metsäprofessorien ja tutkijoiden keksimää. Hirvi syö muuten myös kuusta. Yksi professori väitti vastaan kunnes vein sen hirven syönnöksille taimikkoon. "Totta näyttää olevan" oli hänenkin pakko myöntää.

Tuosta jatkuvasta kasvatuksesta sen verran että siinä kyllä annetaan liian ruusuinen kuva metsänomistajalle. Ei jatkuvassa kasvatuksessa metsän tuotto ole yhtään tasaisempi kuin jaksollisessa. Tämä on myös peofessoreiden ja tutkijoiden luoma harhakäsitys.

Lue lisää

Lainaus:>Ei hirvi ole ongelma männiköissä, suurelta osin tietämättömien metsäprofessorien ja tutkijoiden keksimää.<

Kyllä se on, on omakohtaista kokemusta! Vai miksi voit senkin asian kääntää, jos se katkoo noin 3m pituista männiköä, etenkin liian aikaisin harvennettua(istutettu on jo alkujaan liian harvassa).

Jos männikkö siementynyt itsessään ja on tiheää, en ole nähnyt totaalista tuhoa.
Myös kylvetyt tupsut kannattaa jättää harventamatta pitkäksi aikaa, kun hirvi harvoin syö kaikkia taimia tupsusta vaan joku voi jäädä kasvamaan.

Näsä kirjoitti:

Istutusmännyn taimikot ovat hirville erityisen mieluisia, mutta kelpaa niille kylvetty ja luontaisesti syntynyt taimi. Olen kyllä huomannut, että kuusentaintakin ne joskut näykkivät. Totta on, että hirvet tuhoavat taimikoita. Asiaa ei tarvitse professoreilta kysyä.

Tässä pitkässä keskustelussa on tuotu esiin jatkuvan kasvatuksen hyviä ja huonoja puolia eikä niitä enää ole syytä toistaa. Jos sinä tai joku muu uskoo enemmän tehometsätalouden menetelmiin, niin niitä saatte vapaasti käyttää metsäviranomaisten suosiollisella avustuksella. Kukaan ei ole teitä pakottamassa jatkuvaan kasvatukseen.

Lue lisää

Kopio: >eikä niitä enää ole syytä toistaa. Jos sinä tai joku muu uskoo enemmän tehometsätalouden menetelmiin, niin niitä saatte vapaasti käyttää metsäviranomaisten suosiollisella avustuksella. Kukaan ei ole teitä pakottamassa jatkuvaan kasvatukseen.<

Tätä minäkin olen jallittanut, että hoitakoot jokainen metsänsä mieleisellä "tavallaan"
Virallisen metsänhoidon kannattajat haluaa vaan määrätä jatkuvasti kuinka jokaisen pitää metsiään hoitaa, heillä on oma lehmä ojassa, tai toisten yksityisten metsissä:)

Näsällä on hyviä ja kannatettavia ajatuksia!

vahingoittaa kirjoitti:

Lainaus:>Ei hirvi ole ongelma männiköissä, suurelta osin tietämättömien metsäprofessorien ja tutkijoiden keksimää.<

Kyllä se on, on omakohtaista kokemusta! Vai miksi voit senkin asian kääntää, jos se katkoo noin 3m pituista männiköä, etenkin liian aikaisin harvennettua(istutettu on jo alkujaan liian harvassa).

Jos männikkö siementynyt itsessään ja on tiheää, en ole nähnyt totaalista tuhoa.
Myös kylvetyt tupsut kannattaa jättää harventamatta pitkäksi aikaa, kun hirvi harvoin syö kaikkia taimia tupsusta vaan joku voi jäädä kasvamaan.

Lue lisää

Laitetaan nyt vielä pieni tarkennus sanomaani "Ei hirvi ole ongelma männikössä" koska se näköjään käsitettiin väärin.

Hirvi ei syö mäntyä sellaisessa taimikossa missä sille on siellä muutakin tarjolla. Mänty ei ole hirven ruokavaliossa suosikki. Se ei osaa myöskään erotella onko taimi istutettu vai luontaisesti uudistettu. Hirven saa myös mäntytaimikosta pois jos vain viitseliäisyyttä riittää.

Syy miksi hirvi katkoo jopa 3 metrisiä mäntyjä ei ole harvennuksessa. Hirvi katkaisee männyn jotta pääsee syömään latvan. Jos tarjolla on matalammalla syötävää ei se vaivaudu puuta katkaisemaan.

Hirvi ei käyttäydy ruokapöydässä myöskään kuten hevonen. Se syö vain päänsä korkeudelta jos sopivaa syötävää löytyy. Eli ei korkeammalta tai matalammalta. Laiskuuttaanko vain tiedä häntä.

Eli hirvi ei ole todellakaan ongelma, siitä on vain tehty ongelma.

Risuukko kirjoitti:

Laitetaan nyt vielä pieni tarkennus sanomaani "Ei hirvi ole ongelma männikössä" koska se näköjään käsitettiin väärin.

Hirvi ei syö mäntyä sellaisessa taimikossa missä sille on siellä muutakin tarjolla. Mänty ei ole hirven ruokavaliossa suosikki. Se ei osaa myöskään erotella onko taimi istutettu vai luontaisesti uudistettu. Hirven saa myös mäntytaimikosta pois jos vain viitseliäisyyttä riittää.

Syy miksi hirvi katkoo jopa 3 metrisiä mäntyjä ei ole harvennuksessa. Hirvi katkaisee männyn jotta pääsee syömään latvan. Jos tarjolla on matalammalla syötävää ei se vaivaudu puuta katkaisemaan.

Hirvi ei käyttäydy ruokapöydässä myöskään kuten hevonen. Se syö vain päänsä korkeudelta jos sopivaa syötävää löytyy. Eli ei korkeammalta tai matalammalta. Laiskuuttaanko vain tiedä häntä.

Eli hirvi ei ole todellakaan ongelma, siitä on vain tehty ongelma.

Lue lisää

Yli 10 vuoden kokemuksella hirvivahinkojen arvioimisesta voin kyllä väittää, että hirvet ovat suuri ongelma metsätaloudelle. Hirvivahingoille on ominaista se, että ne sijoittuvat maastoon hyvin vaihtelevasti: on alueita mihin hirvet kerääntyvät talvella suuriksi laumoiksi ja tekevät laajamittaisiakin tuhoja, ja on alueita missä hirviä on talvella vähemmän. Yleensä pahimmat vahingot syntyvät talvella paksun lumen aikaan kun hirvet eivät mielellään liiku paljon. Myös hirven tekemiä vahinkoja on monenlaisia: pelkän viimeisen latvakasvaimen katkaisun taimi yleensä korjaa aika hyvin, mutta jos sama toistuu vuodesta toiseen on puu pilalla. En ole pystynyt havaitsemaan hirvivahingon kohteeksi joutuneiden taimikoiden valikoitumisessa mitään erityistä logiikkaa, vaan kyse on sattumasta, siitä mihin hirvet ovat sattuneet pysähtymään. Pahoilla vahinkoalueilla syödyiksi tulevat niin hoidetut taimikot kuin hoitamatta jääneetkin, samoin kelpaavat istutetut kylvetyt ja luontaiset taimet, mutta aina näilläkin alueilla kuin ihmeen kaupalla joku taimikko jää hirviltä huomaamatta. Ainoa metsänomistajan keino torjua hirvivahinkoja on istuttaa kuusta tai kylvää mäntyä jos maapohja on sopiva. Myöskään taimikkoa ei riskialueilla kannata harventaa ennen 4 - 5 metrin pituutta. Parasta tietysti olisi jos hirvikanta saataisiin alennettua järkevämmälle tasolle.

Arviomies kirjoitti:

Yli 10 vuoden kokemuksella hirvivahinkojen arvioimisesta voin kyllä väittää, että hirvet ovat suuri ongelma metsätaloudelle. Hirvivahingoille on ominaista se, että ne sijoittuvat maastoon hyvin vaihtelevasti: on alueita mihin hirvet kerääntyvät talvella suuriksi laumoiksi ja tekevät laajamittaisiakin tuhoja, ja on alueita missä hirviä on talvella vähemmän. Yleensä pahimmat vahingot syntyvät talvella paksun lumen aikaan kun hirvet eivät mielellään liiku paljon. Myös hirven tekemiä vahinkoja on monenlaisia: pelkän viimeisen latvakasvaimen katkaisun taimi yleensä korjaa aika hyvin, mutta jos sama toistuu vuodesta toiseen on puu pilalla. En ole pystynyt havaitsemaan hirvivahingon kohteeksi joutuneiden taimikoiden valikoitumisessa mitään erityistä logiikkaa, vaan kyse on sattumasta, siitä mihin hirvet ovat sattuneet pysähtymään. Pahoilla vahinkoalueilla syödyiksi tulevat niin hoidetut taimikot kuin hoitamatta jääneetkin, samoin kelpaavat istutetut kylvetyt ja luontaiset taimet, mutta aina näilläkin alueilla kuin ihmeen kaupalla joku taimikko jää hirviltä huomaamatta. Ainoa metsänomistajan keino torjua hirvivahinkoja on istuttaa kuusta tai kylvää mäntyä jos maapohja on sopiva. Myöskään taimikkoa ei riskialueilla kannata harventaa ennen 4 - 5 metrin pituutta. Parasta tietysti olisi jos hirvikanta saataisiin alennettua järkevämmälle tasolle.

Lue lisää

Kopioitu: >Myöskään taimikkoa ei riskialueilla kannata harventaa ennen 4 - 5 metrin pituutta. Parasta tietysti olisi jos hirvikanta saataisiin alennettua järkevämmälle tasolle.<

Nyt kirjoitit järkevästi, Hyvä!

Risuukko kirjoitti:

Laitetaan nyt vielä pieni tarkennus sanomaani "Ei hirvi ole ongelma männikössä" koska se näköjään käsitettiin väärin.

Hirvi ei syö mäntyä sellaisessa taimikossa missä sille on siellä muutakin tarjolla. Mänty ei ole hirven ruokavaliossa suosikki. Se ei osaa myöskään erotella onko taimi istutettu vai luontaisesti uudistettu. Hirven saa myös mäntytaimikosta pois jos vain viitseliäisyyttä riittää.

Syy miksi hirvi katkoo jopa 3 metrisiä mäntyjä ei ole harvennuksessa. Hirvi katkaisee männyn jotta pääsee syömään latvan. Jos tarjolla on matalammalla syötävää ei se vaivaudu puuta katkaisemaan.

Hirvi ei käyttäydy ruokapöydässä myöskään kuten hevonen. Se syö vain päänsä korkeudelta jos sopivaa syötävää löytyy. Eli ei korkeammalta tai matalammalta. Laiskuuttaanko vain tiedä häntä.

Eli hirvi ei ole todellakaan ongelma, siitä on vain tehty ongelma.

Lue lisää

Lietkö metsässä käynytkään? Minulla on männyntaimikkoa, jossa on muutakin tarjolla. Löytyy koivua ja muuta lehtimuuta, sopivan mittaista hirvelle. Hirvi syökin paljon koivuvesaikkoa, syö pihlajat, syö haapaa. Mutta syö myös männyt, ikävä kyllä.
Samaan tulokseen ovat tulleet myös tunnetut suomalaiset hirvitutkijat. Ainoa tehokas kohtuuhintainen keino hirvivahinkojen kuriin saamiseksi on hirvikannan vähentäminen kohtuulliselle tasolle.

kokemukset kirjoitti:

kuin minulla. Nyt mietin kannattaisiko kelvoton istutusmännikkö pistää nurin. Puut on ensiharvennuskoossa. Monestakaan ei lenkouden, paksuoksaisuuden ym. vikojen takia tule sahapuuta.
Uskoin minäkin aikoinaan MHY:n neuvojaa.

Olen ostanut kalliita koivun taimiakin. Niistä ei ole monta jäljellä jänisten, hirvien ja moottorikelkkailijoiden mellastuksen jäljiltä. Luonto on kylvänyt paikalle ihan ilmaiseksi mukavan tiheän sekataimikon. Minä menetin rahat, taimitarha korjasi voitot.

Ihmettelen, miksi minun pitää maksaa metsänhoitomaksu 156 € joka vuosi.

Lue lisää

tänäpäivänä aikamoisella vauhdilla ulos komerostaan ikäänkuin jotain puolustustaistelua tekemään, joidenkin mielestä muka ei olisi mitään selitettävää.Olen samaa mieltä ei kannata selitellä vaan myöntää tehdyt mokaukset ja alkaa miettiä hyvitystä hävitykselleen.Ollaan muka metsänomistajan asialla,EI vaan ostovirmojen kätyreitä kartellia ylläpitäviä jopa vielä!

alkuunkaan kirjoitti:

Lietkö metsässä käynytkään? Minulla on männyntaimikkoa, jossa on muutakin tarjolla. Löytyy koivua ja muuta lehtimuuta, sopivan mittaista hirvelle. Hirvi syökin paljon koivuvesaikkoa, syö pihlajat, syö haapaa. Mutta syö myös männyt, ikävä kyllä.
Samaan tulokseen ovat tulleet myös tunnetut suomalaiset hirvitutkijat. Ainoa tehokas kohtuuhintainen keino hirvivahinkojen kuriin saamiseksi on hirvikannan vähentäminen kohtuulliselle tasolle.

Lue lisää

Onhan tuolla metsässä tullut käytyä, mutta se siitä kun ei liity tähän asiaan mitenkään.

Ainoa tehokas ja kohtuuhintainen keino on ajaa hirvet pois taimikoista ja pitää ne sieltä poissa.

Mutta sinä taidat olla niitä metsänomistajia joka odottaa että joku muu tekee ja sinä vielä saisit hakea korvaukset siitä.

Risuukko kirjoitti:

Onhan tuolla metsässä tullut käytyä, mutta se siitä kun ei liity tähän asiaan mitenkään.

Ainoa tehokas ja kohtuuhintainen keino on ajaa hirvet pois taimikoista ja pitää ne sieltä poissa.

Mutta sinä taidat olla niitä metsänomistajia joka odottaa että joku muu tekee ja sinä vielä saisit hakea korvaukset siitä.

Lue lisää

Kopio:


Helppo ja halpa konsti on kokeilla traktorin polttoaineella kastellulla kuusen oksalla huiskauttaa säilytettävää kookasta tainta kohden. Ainetta ei tullut kuin muutama minipisara puuta kohden, mutta niin jättivät taimet rauhaan..
Jos juomaveteen joutuu pisarakin, niin yököttää ja samaa ajattelin, että hirvillekin käy:)
Muutamalla desillä saa torjuttua melkoisen alueen.

Risuukko kirjoitti:

Onhan tuolla metsässä tullut käytyä, mutta se siitä kun ei liity tähän asiaan mitenkään.

Ainoa tehokas ja kohtuuhintainen keino on ajaa hirvet pois taimikoista ja pitää ne sieltä poissa.

Mutta sinä taidat olla niitä metsänomistajia joka odottaa että joku muu tekee ja sinä vielä saisit hakea korvaukset siitä.

Lue lisää

Siinäpä puhuu todellinen asiantuntija (voi jösses). Jos et ole ymmärtänyt, että hirviä on maassamme aivan liikaa, niin sitten puhut muuten vain suulla suuremmalla asiasta, josta et mitään ymmärrä.

Korvauksia en ole hakenut enkä hae, niillä ei hirven aiheuttamia metsänkasvatuksen ongelmia ratkaista, ei myöskään taimikoissa meuhkaamisella.

Odotan, että hirvikannan koko palautetaan järkevälle tasolle n. 2,5 hirveä / 1000 hehtaaria. Tähän päästään, jos valtovallalla on halua. Saattaa olla, että halua alkaa löytyäkin, kunhan vahingot vielä hieman kasvavat metsissä ja maanteillä.

on... kirjoitti:

Siinäpä puhuu todellinen asiantuntija (voi jösses). Jos et ole ymmärtänyt, että hirviä on maassamme aivan liikaa, niin sitten puhut muuten vain suulla suuremmalla asiasta, josta et mitään ymmärrä.

Korvauksia en ole hakenut enkä hae, niillä ei hirven aiheuttamia metsänkasvatuksen ongelmia ratkaista, ei myöskään taimikoissa meuhkaamisella.

Odotan, että hirvikannan koko palautetaan järkevälle tasolle n. 2,5 hirveä / 1000 hehtaaria. Tähän päästään, jos valtovallalla on halua. Saattaa olla, että halua alkaa löytyäkin, kunhan vahingot vielä hieman kasvavat metsissä ja maanteillä.

Lue lisää

No ei muuta kuin jatka odottelemista ja anna hirvien syödä taimikkoa. Piere verta ja istuttele niille uutta, kyllä kelpaa ja tuovat kaverit vielä mukanaan.

Varaa kuitenkin aikaa ja tupakkaa riittävästi sillä ihan heti ei valtiovallalta halua löydy palauttaa hirvikantaa mainitsemallesi tasolle.

Metsää on noin 75 ha. Vuonna -91 kun ensimmäinen metsätaloussuunnitelma valmistui, niin metsät oli pusikoituneet, oli vajaatuottoista (lepikoita), harvennukset rästissä ja ikivanhaa metsää lahoamassa pystyyn. Koko puusto oli noin 4500 m3. Sitten alkoi tapahtua: tehtiin ensin metsätietä, raivattiin, istutettiin vajaatuottoiset alueet kuusella, pystykarsittiin, B-lannoitettiin, ojitettiin, hakattiin harvennuksia ja päätehakkuuta suunnitelman maukaan, lähes kaikki omana työnä. Nyt on toinen metsäsuunitelma ollut pari vuotta. Edelleen hakataan, mutta nyt jää jotain lompakkoonkkin. Ennuste suunnitelmakauden lopussa olevalle puuston määrälle on 9500 m3. Vuoteen 2023 ulottuva ennuste on hieman yli 11000 m3. Kehitysluokkajakauma oikenee optimaaliseksi vähitellen, jos hakataan suunnitelmien mukaan. Nyt tyytyväisenä myhäillen ajelen metsätietä kun tuli ponnisteltua ei ajoissa, mutta ei myöhäänkään. Otin silloin valokuvia hakatuista aukoista ja käsittelemättömistä alueista ja nyt minulla on todisteet siitä ihmeestä, mitä tapahtuu, kun tekee töitä metsästä. Olisiko "jatkuvalla kasvatuksella" tapahtunut tämä metsän kasvu? Kysyn vaan?

että aikanaan, kun nykyinen aukkohakkuisiin perustuva metsätalous lähti pyörimään taustalla oli se, että koko metsän päätehakkuulla saadaan hetkellisesti suuri taloudellinen tuotto?

Liittyiskö se niinkin yksinkertaiseen lajin nimeltä ihminen piirteeseen, jota kuvaa periaate 'kaikki mulle ja heti'?

MunNimi kirjoitti:

että aikanaan, kun nykyinen aukkohakkuisiin perustuva metsätalous lähti pyörimään taustalla oli se, että koko metsän päätehakkuulla saadaan hetkellisesti suuri taloudellinen tuotto?

Liittyiskö se niinkin yksinkertaiseen lajin nimeltä ihminen piirteeseen, jota kuvaa periaate 'kaikki mulle ja heti'?

Lue lisää

Parinkymmenen vuoden käytännön metsätyön kokemuksella tulee mieleen tällaista tästä jatkuvasta kasvatuksesta:
-kovinta ääntä taitavat pitää ne jotka eivät koskaan ole käytännön metsätöitä tehneet
-jatkuva kasvatus kompastuu käytännössä siihen että uusien taimien syntyminen vanhemman puuston alle on liian hidasta
-kuusi tulee luontaisten ominaisuuksiensa takia herkemmin mutta vaatii sekin tietyt olot eli sopivasti lehtipuustoa
-mänty ja koivu on valopuita eikä ne uudistu kuin riittävän suurelle aukealle
-tästä seuraa kuusettuminen mikä ei tiedä hyvää pidemmällä tähtäyksellä sillä puhdas kuusikko happamoittaa maan ja puuston kasvu tyrehtyy
-jatkuvaan kasvatukseen sekoitetaan monesti kaikenlainen hakkuu jossa poistetaan suurempia puita kuin kasvamaan jätettävät, tätähän täytyy usein tehdä normaalissa metsänkäsittelyssäkin
-itse olen päätynyt seuraavanlaisiin periaatteisiin: avohakkuu pienehköillä kuvioilla (max. 2ha), luontaisia taimia käytetään aina hyväksi, muokkaus tarpeen mukaan, istutus tai kylvö, taimikko hoidetaan hyvin, harvennukset ajallaan mutta ei liian voimakkaina, väljennyshakkuu vähintään 10 vuotta ennen uudistamista takaa yleensä luonnontaimia uudistamisvaiheessa
-uudistamisen ongelmat tulee yleensä vastaan silloin kun hakataan aukoksi ennen hoitamattomia metsiä ja vielä suuria alueita, kohteen erityispiirteet jää huomaamatta.
Jatkuva kasvatus on vähän kuin itänaapurin hommat sillon ennen eli kommunismi: kaunis periaate mutta ei sovellu käytäntöön.

Mehtä ja mies kirjoitti:

Parinkymmenen vuoden käytännön metsätyön kokemuksella tulee mieleen tällaista tästä jatkuvasta kasvatuksesta:
-kovinta ääntä taitavat pitää ne jotka eivät koskaan ole käytännön metsätöitä tehneet
-jatkuva kasvatus kompastuu käytännössä siihen että uusien taimien syntyminen vanhemman puuston alle on liian hidasta
-kuusi tulee luontaisten ominaisuuksiensa takia herkemmin mutta vaatii sekin tietyt olot eli sopivasti lehtipuustoa
-mänty ja koivu on valopuita eikä ne uudistu kuin riittävän suurelle aukealle
-tästä seuraa kuusettuminen mikä ei tiedä hyvää pidemmällä tähtäyksellä sillä puhdas kuusikko happamoittaa maan ja puuston kasvu tyrehtyy
-jatkuvaan kasvatukseen sekoitetaan monesti kaikenlainen hakkuu jossa poistetaan suurempia puita kuin kasvamaan jätettävät, tätähän täytyy usein tehdä normaalissa metsänkäsittelyssäkin
-itse olen päätynyt seuraavanlaisiin periaatteisiin: avohakkuu pienehköillä kuvioilla (max. 2ha), luontaisia taimia käytetään aina hyväksi, muokkaus tarpeen mukaan, istutus tai kylvö, taimikko hoidetaan hyvin, harvennukset ajallaan mutta ei liian voimakkaina, väljennyshakkuu vähintään 10 vuotta ennen uudistamista takaa yleensä luonnontaimia uudistamisvaiheessa
-uudistamisen ongelmat tulee yleensä vastaan silloin kun hakataan aukoksi ennen hoitamattomia metsiä ja vielä suuria alueita, kohteen erityispiirteet jää huomaamatta.
Jatkuva kasvatus on vähän kuin itänaapurin hommat sillon ennen eli kommunismi: kaunis periaate mutta ei sovellu käytäntöön.

Lue lisää

oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?

Siinä mieleessä väite jatkuvan kasvatuksen soveltumattomuudesta käytännössä on hiukan kyseenalainen.

Eihän muuten sen, että onko tehnyt käytännön metsätöitä ennen vai ei välttämättä tarvitse vaikuttaa ihmisen mielipiteeseen siitä, minkälainen metsän tulisi olla rakenteeltaan. Sen sijaan käytännön metsätöiden tekemisellä on varmaankin vaikutusta ihmisen tekemiin havaintoihin siitä, minkälainen metsä on taloudellisesti tuottavin.

Kyse on loppujen lopuksi siitä, mitä itse kukin metsiltämme haluamme. Taloudellista tuottoa vaiko esimerkiksi nautinnollisen, luonnon arvoiltaan monimuotoisen tyyssijan rauhoittumiseen tai sitten jossain suhteessa molempia.

MunNimi kirjoitti:

oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?

Siinä mieleessä väite jatkuvan kasvatuksen soveltumattomuudesta käytännössä on hiukan kyseenalainen.

Eihän muuten sen, että onko tehnyt käytännön metsätöitä ennen vai ei välttämättä tarvitse vaikuttaa ihmisen mielipiteeseen siitä, minkälainen metsän tulisi olla rakenteeltaan. Sen sijaan käytännön metsätöiden tekemisellä on varmaankin vaikutusta ihmisen tekemiin havaintoihin siitä, minkälainen metsä on taloudellisesti tuottavin.

Kyse on loppujen lopuksi siitä, mitä itse kukin metsiltämme haluamme. Taloudellista tuottoa vaiko esimerkiksi nautinnollisen, luonnon arvoiltaan monimuotoisen tyyssijan rauhoittumiseen tai sitten jossain suhteessa molempia.

Lue lisää

Miksi metsänomistaja ei voi valita, kuinka metsäänsä hoitaa???

Voihan sitä kokeilla riippuen maastosta kumpaakin konstia?

Miksi noin sanotun "tehotalouden" kannattaja haluaa ehdottomasti, että kaikki muutkin tekee niin???

Alan epäillä, että tehometsätalouden kannattaja onkin: metsätalousyrittäjä, MHY, puufirma, taimien kasvattaja ja oliko muita vielä?
Vain heillä on intressejä toisten metsiin, josta he tulonsa saa...

Minusta on aivan sama, kuinka tehokkaasti toinen metsänsä hoitaa ja maksaa tehotaloudesta itsensä kipeäksi..

MunNimi kirjoitti:

oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?

Siinä mieleessä väite jatkuvan kasvatuksen soveltumattomuudesta käytännössä on hiukan kyseenalainen.

Eihän muuten sen, että onko tehnyt käytännön metsätöitä ennen vai ei välttämättä tarvitse vaikuttaa ihmisen mielipiteeseen siitä, minkälainen metsän tulisi olla rakenteeltaan. Sen sijaan käytännön metsätöiden tekemisellä on varmaankin vaikutusta ihmisen tekemiin havaintoihin siitä, minkälainen metsä on taloudellisesti tuottavin.

Kyse on loppujen lopuksi siitä, mitä itse kukin metsiltämme haluamme. Taloudellista tuottoa vaiko esimerkiksi nautinnollisen, luonnon arvoiltaan monimuotoisen tyyssijan rauhoittumiseen tai sitten jossain suhteessa molempia.

Lue lisää

Lainaus MunNimi 3.3.2006 klo 16.07
"Jatkuva kasvu
oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?"
En ole nähnyt miten metsät kasvoivat 'ennen kuin ihminen tuli kuvioihin', mutta olen antanut itselleni kertoa, että metsäpalot tuhosivat isoja alueita. Kohta tulipalon jälkeen sinne alkoi kasvaa lähinnä mäntyä. Myös koivua (ehkä myös haapaa ym lehtipuita) ja koivun määrä toki lisääntyi. Varjokasvina kuusia alkoi pökkäämään alta. Kuusten kasvaessa ne varjostivat niin, että mänty ja tuskin koivukaan enään taimettui. Kuusta tuli koko ajan lisääkin. Vanhojen mäntyjen ja koivujen kaatuessa metsästä tuli kuusikko. Puut olivat toki kaiken ikäisiä. Viimmeistään tässä vaiheessa metsä oli niin paloarka, että se hyvin todennäköisesti muutaman sadan vuoden kuluessa paloi taas ja kierto alkoi alusta.
Eli eikös se ollut vähän niinkuin jatkuvaa kasvatusta aikansa ja sitten päätehakkuu.

Mitä tulee viestisi loppuun, niin kyse on siitä, mitä kukakin haluaa kenenkäkin metsiltä ja kuka saa hallita kenenkäkin taloutta.
Jos sanoisin, että opiskelijoilla pitäisi olla Calvin Kleinin vaatteet, niin mitähän minusta ajateltaisiin.

Tähtääjä kirjoitti:

Lainaus MunNimi 3.3.2006 klo 16.07
"Jatkuva kasvu
oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?"
En ole nähnyt miten metsät kasvoivat 'ennen kuin ihminen tuli kuvioihin', mutta olen antanut itselleni kertoa, että metsäpalot tuhosivat isoja alueita. Kohta tulipalon jälkeen sinne alkoi kasvaa lähinnä mäntyä. Myös koivua (ehkä myös haapaa ym lehtipuita) ja koivun määrä toki lisääntyi. Varjokasvina kuusia alkoi pökkäämään alta. Kuusten kasvaessa ne varjostivat niin, että mänty ja tuskin koivukaan enään taimettui. Kuusta tuli koko ajan lisääkin. Vanhojen mäntyjen ja koivujen kaatuessa metsästä tuli kuusikko. Puut olivat toki kaiken ikäisiä. Viimmeistään tässä vaiheessa metsä oli niin paloarka, että se hyvin todennäköisesti muutaman sadan vuoden kuluessa paloi taas ja kierto alkoi alusta.
Eli eikös se ollut vähän niinkuin jatkuvaa kasvatusta aikansa ja sitten päätehakkuu.

Mitä tulee viestisi loppuun, niin kyse on siitä, mitä kukakin haluaa kenenkäkin metsiltä ja kuka saa hallita kenenkäkin taloutta.
Jos sanoisin, että opiskelijoilla pitäisi olla Calvin Kleinin vaatteet, niin mitähän minusta ajateltaisiin.

Lue lisää

toki olen itsekin tietoinen, palaahan metsiä tänä päivänäkin.

En kuitenkaan lähtis väittämään, että metsät aikanaan uudistuivat metsäpalojen kautta samassa määrin kuin nykyään aukkohakkuiden kautta. Metsäpaloja toki esiintyi mutta enemmänkin sattumanvaraisesti ja vaihtelevassa määrin. Veikkaisin, että metsistä suurin osa kuitenkin uudistui puiden kaaduttua myrskyjen ja vanhuuden seurauksena pois ja uusien pukatessa tilalle.

Metsäpaloissa on muuten se hyvä puoli, että se jättää ravinteet metsään. Nykyinen metsätalous kun vie runkojen ja lisäksi kerättävien oksien mukana paljon ravinteita pois. Oksista ne päätyvät polttokattiloihin mutta mihin sieltä? Takaisin metsään?


>Mitä tulee viestisi loppuun, niin kyse on siitä, mitä kukakin haluaa kenenkäkin metsiltä ja kuka saa hallita kenenkäkin taloutta.<

Taitaa ennemminkin olla kyse siitä, mihin suuntaan haluamme metsänhoitoa kehittää. Tälläkin hetkellä melko organisoidusti metsien hoitoa ohjataan tuottavuutta ajatellen. Kyseessä taitaa siis olla keskustelun paikka tähän organisoidun toiminnan 'linjaan'.


>Jos sanoisin, että opiskelijoilla pitäisi olla Calvin Kleinin vaatteet, niin mitähän minusta ajateltaisiin.<

Varmaan aika outona sua pidettäis. Tai sitte Calvin Kleinin lobbarina.

MunNimi kirjoitti:

toki olen itsekin tietoinen, palaahan metsiä tänä päivänäkin.

En kuitenkaan lähtis väittämään, että metsät aikanaan uudistuivat metsäpalojen kautta samassa määrin kuin nykyään aukkohakkuiden kautta. Metsäpaloja toki esiintyi mutta enemmänkin sattumanvaraisesti ja vaihtelevassa määrin. Veikkaisin, että metsistä suurin osa kuitenkin uudistui puiden kaaduttua myrskyjen ja vanhuuden seurauksena pois ja uusien pukatessa tilalle.

Metsäpaloissa on muuten se hyvä puoli, että se jättää ravinteet metsään. Nykyinen metsätalous kun vie runkojen ja lisäksi kerättävien oksien mukana paljon ravinteita pois. Oksista ne päätyvät polttokattiloihin mutta mihin sieltä? Takaisin metsään?


>Mitä tulee viestisi loppuun, niin kyse on siitä, mitä kukakin haluaa kenenkäkin metsiltä ja kuka saa hallita kenenkäkin taloutta.<

Taitaa ennemminkin olla kyse siitä, mihin suuntaan haluamme metsänhoitoa kehittää. Tälläkin hetkellä melko organisoidusti metsien hoitoa ohjataan tuottavuutta ajatellen. Kyseessä taitaa siis olla keskustelun paikka tähän organisoidun toiminnan 'linjaan'.


>Jos sanoisin, että opiskelijoilla pitäisi olla Calvin Kleinin vaatteet, niin mitähän minusta ajateltaisiin.<

Varmaan aika outona sua pidettäis. Tai sitte Calvin Kleinin lobbarina.

Lue lisää

tässä kait alun perin oli kysymys eli ihmisen taloudellisesta metsän hyödyntämisestä. Jätetään luonnonsuojelusasiat niistä paremmin ymmärtävien hommaksi. Varmasti Suomen metsiin mahtuu jatkuvan kasvatuksen harrastajatkin, ei metsätalous siihen kaadu. Pääasia että kukin metsässä touhuava saa tyydytystä työhalulleen. Kannattaisi kuitenkin muistaa että vain kasvava metsä on hyödyksi omistajalleen, kituvat puut eivät mitään tuota.

Mehtä ja mies kirjoitti:

Parinkymmenen vuoden käytännön metsätyön kokemuksella tulee mieleen tällaista tästä jatkuvasta kasvatuksesta:
-kovinta ääntä taitavat pitää ne jotka eivät koskaan ole käytännön metsätöitä tehneet
-jatkuva kasvatus kompastuu käytännössä siihen että uusien taimien syntyminen vanhemman puuston alle on liian hidasta
-kuusi tulee luontaisten ominaisuuksiensa takia herkemmin mutta vaatii sekin tietyt olot eli sopivasti lehtipuustoa
-mänty ja koivu on valopuita eikä ne uudistu kuin riittävän suurelle aukealle
-tästä seuraa kuusettuminen mikä ei tiedä hyvää pidemmällä tähtäyksellä sillä puhdas kuusikko happamoittaa maan ja puuston kasvu tyrehtyy
-jatkuvaan kasvatukseen sekoitetaan monesti kaikenlainen hakkuu jossa poistetaan suurempia puita kuin kasvamaan jätettävät, tätähän täytyy usein tehdä normaalissa metsänkäsittelyssäkin
-itse olen päätynyt seuraavanlaisiin periaatteisiin: avohakkuu pienehköillä kuvioilla (max. 2ha), luontaisia taimia käytetään aina hyväksi, muokkaus tarpeen mukaan, istutus tai kylvö, taimikko hoidetaan hyvin, harvennukset ajallaan mutta ei liian voimakkaina, väljennyshakkuu vähintään 10 vuotta ennen uudistamista takaa yleensä luonnontaimia uudistamisvaiheessa
-uudistamisen ongelmat tulee yleensä vastaan silloin kun hakataan aukoksi ennen hoitamattomia metsiä ja vielä suuria alueita, kohteen erityispiirteet jää huomaamatta.
Jatkuva kasvatus on vähän kuin itänaapurin hommat sillon ennen eli kommunismi: kaunis periaate mutta ei sovellu käytäntöön.

Lue lisää

Nimimerkin Mehtä ja mies kirjoitus on ihailtavan suppeassa muodossa annettu pätevä metsänkasvatusohje. Tuon voisi vaikka tulostaa ja kehystää seinälle.
Vielä noista Lähteen teorioista joku sana.Lähteen tutkimukset lähtevät pelkästään metsänhoidollisista näkökohdista, siitä miten puuontuottaminen voitaisiin maksimoida eri olosuhteissa. Se, mitä hän otti kantaa puun korjuuseen liittyviin asioihin, on tänään auttamatta vanhaa tietoa ( vrt. Lauri Vaaran teoriat)
Puun korjuun tuottavuus Suomessa on hiottu huippuunsa, todisteena siitä on Suomalaisten metsäkoneiden vientiluvut ja täkäläisen ns. tavaralajimenetelmän yleistyminen maailmalla.
Kaikki, mikä nostaa korjuun kustannuksia, on pois puun hinnasta. Jatkuvan kasvatuksen tyyppisessä poimintahakkuussa korjuu maksaa useita euroja enemmän verrattuna esim siemenpuu /avohakkuun kustannuksiin. Tilanteessa, jossa osa metsänomistajista myy leimikoitaan poimintahakkuina ja osa perinteisinä leimikoina hintaero korostuu. Puhtaiden avohakkuu- / smp-hakkuu leimikoiden arvo nousee entisestään ja jatkuvan kasvatuksen leimikoita ostetaan vain tarvittessa, vähän saman tapaan kuin nykyisin jotain suolla olevia ensiharvennuksia.Ne eivät olisi haluttuja ja se näkyisi niiden hinnoissa.
Sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan ja niinpä Lähteenkin väitetään ennen eläköitymistään myöntäneen, että jatkuva kasvatus on Suomen oloissa vaikea menetelmä ja sovellettavissa vain pienelle osalle metsistämme

Mehtä ja mies kirjoitti:

tässä kait alun perin oli kysymys eli ihmisen taloudellisesta metsän hyödyntämisestä. Jätetään luonnonsuojelusasiat niistä paremmin ymmärtävien hommaksi. Varmasti Suomen metsiin mahtuu jatkuvan kasvatuksen harrastajatkin, ei metsätalous siihen kaadu. Pääasia että kukin metsässä touhuava saa tyydytystä työhalulleen. Kannattaisi kuitenkin muistaa että vain kasvava metsä on hyödyksi omistajalleen, kituvat puut eivät mitään tuota.

Lue lisää

Toisaalta, nämä keskusteluavauksethan lähtee 'aliketjuissaan' eli haaroissaan rönsyilemään ties minne, joten ei tämä kovin harvinaista ole. Ja luonnonsuojelu liittyy tähänkin aiheeseen, joten kauaks ei aiheesta poikettu :)


>Jätetään luonnonsuojelusasiat niistä paremmin ymmärtävien hommaksi.<

Sen perusteella, mitä minulla kokemusta ihmisistä yleensäkin on olen vakuuttunut, että kaikilta löytyy potentiaalia luonnonsuojeluasioiden ymmärtämiseen.

Eri asia sitten on, minkä kannan luonnonsuojeluasioihin haluaa ottaa. Toimintamme pohjautuu ajatuksiimme sekä asenteisiimme ja niitähän voimme muuttaa. Kyse on halustamme ja päättäväisyydestämme. Tällä hetkellä asenneilmapiiri ei nähdäkseni ole vielä riittävän myönteinen luonnonsuojelulle.


>Kannattaisi kuitenkin muistaa että vain kasvava metsä on hyödyksi omistajalleen, kituvat puut eivät mitään tuota.<

Lisäksi kannattaisi muistaa, ettei ole mikään 'taivaasta annettu totuus' ajatella vain taloudellisia hyötynäkökohtia.

Tähtääjä kirjoitti:

Lainaus MunNimi 3.3.2006 klo 16.07
"Jatkuva kasvu
oli metsien luontainen uudistumistapa ennenkuin ihminen tuli kuvioihin ja päätti aloittaa toimensa tyyliin 'kerralla kaikki poikki ja pinoon'. Emmehän kuitenkaan unohda tätä seikkaa vaikka ihmiskunnan muisti tunnetusti onkin noin yhden sukupolven mittainen?"
En ole nähnyt miten metsät kasvoivat 'ennen kuin ihminen tuli kuvioihin', mutta olen antanut itselleni kertoa, että metsäpalot tuhosivat isoja alueita. Kohta tulipalon jälkeen sinne alkoi kasvaa lähinnä mäntyä. Myös koivua (ehkä myös haapaa ym lehtipuita) ja koivun määrä toki lisääntyi. Varjokasvina kuusia alkoi pökkäämään alta. Kuusten kasvaessa ne varjostivat niin, että mänty ja tuskin koivukaan enään taimettui. Kuusta tuli koko ajan lisääkin. Vanhojen mäntyjen ja koivujen kaatuessa metsästä tuli kuusikko. Puut olivat toki kaiken ikäisiä. Viimmeistään tässä vaiheessa metsä oli niin paloarka, että se hyvin todennäköisesti muutaman sadan vuoden kuluessa paloi taas ja kierto alkoi alusta.
Eli eikös se ollut vähän niinkuin jatkuvaa kasvatusta aikansa ja sitten päätehakkuu.

Mitä tulee viestisi loppuun, niin kyse on siitä, mitä kukakin haluaa kenenkäkin metsiltä ja kuka saa hallita kenenkäkin taloutta.
Jos sanoisin, että opiskelijoilla pitäisi olla Calvin Kleinin vaatteet, niin mitähän minusta ajateltaisiin.

Lue lisää

Monessa kirjoituksessa on tuomittu nykyiset metsänhoitomenetelmät liian "kovina" ja liian paljon luontoa vaurioittavina. On todettu, että moni metsänomistaja näkee metsällään paljon muitakin arvoja kuin maksimaalinen taloudellinen hyöty. Näin varmaan on ja hyvä niin, itse olen kolunnut useimmat Suomen kansallis- ja luonnonpuistot ja taidan olla enempi luonnonsuojelija kuin mitä firman mies kehtaa myöntää.
Metsänkäsittelyohjeet ( ja myös mti-koulutukseni) lähtevät kohtuulliseksi katsotusta kompromissista metsän taloudellisen tuoton ja ns. monikäytön välillä. Tuohon mainittuun monikäyttöön kuuluu puuntuottamisen lisäksi mm metsästys, marjastus,sienestys, retkeily ja yleinen luonnon ihailu.
Käsittääkseni nykyinen metsälakimme antaa metsänomistajalle lähes täyden vapauden painottaa eri käyttömuotoja.
Ongelma tulee eteen puukauppaa tehtäessä, olen tehnyt tuhansia puukauppoja joiden yhteydessä on usein puhuttu myös luontoarvoista. En muista yhtään tapausta, jossa myyjä olisi suostunut tinkimään puun hinnasta luontoarvojen vuoksi.
Ylispuiden poisto taimikon päältä metsurityönä hyväksytään puun hintaa laskevana tekijänä, mutta sehän onkin puhtaasti metsätaloudellinen asia.
Eli kaikki te, jotka peräänkuulutatte jatkuvaa kasvatusta ym , oletteko oikeasti valmiita maksamaan puhdasta rahaa siitä, että metsänne virkistysarvot tai valisemanne menetelmän kustannukset huomioidaan puun hinnassa

Mti (opisto) kirjoitti:

Monessa kirjoituksessa on tuomittu nykyiset metsänhoitomenetelmät liian "kovina" ja liian paljon luontoa vaurioittavina. On todettu, että moni metsänomistaja näkee metsällään paljon muitakin arvoja kuin maksimaalinen taloudellinen hyöty. Näin varmaan on ja hyvä niin, itse olen kolunnut useimmat Suomen kansallis- ja luonnonpuistot ja taidan olla enempi luonnonsuojelija kuin mitä firman mies kehtaa myöntää.
Metsänkäsittelyohjeet ( ja myös mti-koulutukseni) lähtevät kohtuulliseksi katsotusta kompromissista metsän taloudellisen tuoton ja ns. monikäytön välillä. Tuohon mainittuun monikäyttöön kuuluu puuntuottamisen lisäksi mm metsästys, marjastus,sienestys, retkeily ja yleinen luonnon ihailu.
Käsittääkseni nykyinen metsälakimme antaa metsänomistajalle lähes täyden vapauden painottaa eri käyttömuotoja.
Ongelma tulee eteen puukauppaa tehtäessä, olen tehnyt tuhansia puukauppoja joiden yhteydessä on usein puhuttu myös luontoarvoista. En muista yhtään tapausta, jossa myyjä olisi suostunut tinkimään puun hinnasta luontoarvojen vuoksi.
Ylispuiden poisto taimikon päältä metsurityönä hyväksytään puun hintaa laskevana tekijänä, mutta sehän onkin puhtaasti metsätaloudellinen asia.
Eli kaikki te, jotka peräänkuulutatte jatkuvaa kasvatusta ym , oletteko oikeasti valmiita maksamaan puhdasta rahaa siitä, että metsänne virkistysarvot tai valisemanne menetelmän kustannukset huomioidaan puun hinnassa

Lue lisää

>Ongelma tulee eteen puukauppaa tehtäessä, olen tehnyt tuhansia puukauppoja joiden yhteydessä on usein puhuttu myös luontoarvoista. En muista yhtään tapausta, jossa myyjä olisi suostunut tinkimään puun hinnasta luontoarvojen vuoksi.<

Sellaisia tapauksia tosiaan taitaa olla aika harvassa. Muistan kyllä lukeneeni artikkeleita ihmisistä, jotka olisivat jättäneet taloudellisen tuottavuusajattelun sivualalle metsänsä suhteen. Itse en ole tällaisiin henkilökohtaisesti törmännyt. Tunnettuahan tuo on, että kahiseva saattaa 'hiukan' muuttaa ihmisten ajatuksia.

Itse suunnittelen metsän hankkimista. Ja tällöin tietenkin toivon, että voin painottaa luonnon monimuotoisuutta metsänhoidossani jättäen raha-asiat vähemmälle huomiolle. Nähtäväksihän tuo jää. Uskon kuitenkin ajatuksen voimaan ja siihen, että rahan mahtia pystyy myös vastustamaankin.



>Eli kaikki te, jotka peräänkuulutatte jatkuvaa kasvatusta ym , oletteko oikeasti valmiita maksamaan puhdasta rahaa siitä, että metsänne virkistysarvot tai valisemanne menetelmän kustannukset huomioidaan puun hinnassa<

Uskon olevani. Viitaten edelliseen totean, että nähtäväksi jää. Haluan kuitenkin osoittaa edes itselleni, että se on mahdollista.

MunNimi kirjoitti:

>Ongelma tulee eteen puukauppaa tehtäessä, olen tehnyt tuhansia puukauppoja joiden yhteydessä on usein puhuttu myös luontoarvoista. En muista yhtään tapausta, jossa myyjä olisi suostunut tinkimään puun hinnasta luontoarvojen vuoksi.<

Sellaisia tapauksia tosiaan taitaa olla aika harvassa. Muistan kyllä lukeneeni artikkeleita ihmisistä, jotka olisivat jättäneet taloudellisen tuottavuusajattelun sivualalle metsänsä suhteen. Itse en ole tällaisiin henkilökohtaisesti törmännyt. Tunnettuahan tuo on, että kahiseva saattaa 'hiukan' muuttaa ihmisten ajatuksia.

Itse suunnittelen metsän hankkimista. Ja tällöin tietenkin toivon, että voin painottaa luonnon monimuotoisuutta metsänhoidossani jättäen raha-asiat vähemmälle huomiolle. Nähtäväksihän tuo jää. Uskon kuitenkin ajatuksen voimaan ja siihen, että rahan mahtia pystyy myös vastustamaankin.



>Eli kaikki te, jotka peräänkuulutatte jatkuvaa kasvatusta ym , oletteko oikeasti valmiita maksamaan puhdasta rahaa siitä, että metsänne virkistysarvot tai valisemanne menetelmän kustannukset huomioidaan puun hinnassa<

Uskon olevani. Viitaten edelliseen totean, että nähtäväksi jää. Haluan kuitenkin osoittaa edes itselleni, että se on mahdollista.

Lue lisää

Mukava lukea kirjoituksesi. Uskonisin että meiltä
(UPM) löytyy valmiudet myös sinun haluamaasi metsänhoitoon. Jotain se maksaa, mutta ei mahdottomia, saattaisi ainakin minun "vihreät" sympatiani vaikuttaaa puun hintaan

Mti (opisto) kirjoitti:

Nimimerkin Mehtä ja mies kirjoitus on ihailtavan suppeassa muodossa annettu pätevä metsänkasvatusohje. Tuon voisi vaikka tulostaa ja kehystää seinälle.
Vielä noista Lähteen teorioista joku sana.Lähteen tutkimukset lähtevät pelkästään metsänhoidollisista näkökohdista, siitä miten puuontuottaminen voitaisiin maksimoida eri olosuhteissa. Se, mitä hän otti kantaa puun korjuuseen liittyviin asioihin, on tänään auttamatta vanhaa tietoa ( vrt. Lauri Vaaran teoriat)
Puun korjuun tuottavuus Suomessa on hiottu huippuunsa, todisteena siitä on Suomalaisten metsäkoneiden vientiluvut ja täkäläisen ns. tavaralajimenetelmän yleistyminen maailmalla.
Kaikki, mikä nostaa korjuun kustannuksia, on pois puun hinnasta. Jatkuvan kasvatuksen tyyppisessä poimintahakkuussa korjuu maksaa useita euroja enemmän verrattuna esim siemenpuu /avohakkuun kustannuksiin. Tilanteessa, jossa osa metsänomistajista myy leimikoitaan poimintahakkuina ja osa perinteisinä leimikoina hintaero korostuu. Puhtaiden avohakkuu- / smp-hakkuu leimikoiden arvo nousee entisestään ja jatkuvan kasvatuksen leimikoita ostetaan vain tarvittessa, vähän saman tapaan kuin nykyisin jotain suolla olevia ensiharvennuksia.Ne eivät olisi haluttuja ja se näkyisi niiden hinnoissa.
Sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan ja niinpä Lähteenkin väitetään ennen eläköitymistään myöntäneen, että jatkuva kasvatus on Suomen oloissa vaikea menetelmä ja sovellettavissa vain pienelle osalle metsistämme

Lue lisää

saakin maksaa enemmän, sillä jatkuvan kasvatuksen menetelmässä jäävät pois kalliit uudistuskustannukset, eikä tule monen kymmenen vuoden taukoa puun tuottoon kuten aukoksi hakatulla alueella.

En ole lukenut Erkki Lähteen mielenmuutoksesta. Olen kuitenkin tiiviisti seurannut hänen uudempiakin kirjoituksiaan.

Mehtä ja mies kirjoitti:

Parinkymmenen vuoden käytännön metsätyön kokemuksella tulee mieleen tällaista tästä jatkuvasta kasvatuksesta:
-kovinta ääntä taitavat pitää ne jotka eivät koskaan ole käytännön metsätöitä tehneet
-jatkuva kasvatus kompastuu käytännössä siihen että uusien taimien syntyminen vanhemman puuston alle on liian hidasta
-kuusi tulee luontaisten ominaisuuksiensa takia herkemmin mutta vaatii sekin tietyt olot eli sopivasti lehtipuustoa
-mänty ja koivu on valopuita eikä ne uudistu kuin riittävän suurelle aukealle
-tästä seuraa kuusettuminen mikä ei tiedä hyvää pidemmällä tähtäyksellä sillä puhdas kuusikko happamoittaa maan ja puuston kasvu tyrehtyy
-jatkuvaan kasvatukseen sekoitetaan monesti kaikenlainen hakkuu jossa poistetaan suurempia puita kuin kasvamaan jätettävät, tätähän täytyy usein tehdä normaalissa metsänkäsittelyssäkin
-itse olen päätynyt seuraavanlaisiin periaatteisiin: avohakkuu pienehköillä kuvioilla (max. 2ha), luontaisia taimia käytetään aina hyväksi, muokkaus tarpeen mukaan, istutus tai kylvö, taimikko hoidetaan hyvin, harvennukset ajallaan mutta ei liian voimakkaina, väljennyshakkuu vähintään 10 vuotta ennen uudistamista takaa yleensä luonnontaimia uudistamisvaiheessa
-uudistamisen ongelmat tulee yleensä vastaan silloin kun hakataan aukoksi ennen hoitamattomia metsiä ja vielä suuria alueita, kohteen erityispiirteet jää huomaamatta.
Jatkuva kasvatus on vähän kuin itänaapurin hommat sillon ennen eli kommunismi: kaunis periaate mutta ei sovellu käytäntöön.

Lue lisää

Tarpeeksi kauan metsässä kun töitä tekee, juuri noin se menee "veriin". Toki sitä etsii parempia malleja, metsässä kun on aikaa ajatella.Lähinnä askarruttaa mitä puuta tulevaisuudessa, uskon että laadukasta tukkia,eli istutuksia korvattava muilla menetelmillä.Harsintaa on tehty siellä missä on jäkälää, eipä siellä muuta voikkaan.

MunNimi kirjoitti:

>Ongelma tulee eteen puukauppaa tehtäessä, olen tehnyt tuhansia puukauppoja joiden yhteydessä on usein puhuttu myös luontoarvoista. En muista yhtään tapausta, jossa myyjä olisi suostunut tinkimään puun hinnasta luontoarvojen vuoksi.<

Sellaisia tapauksia tosiaan taitaa olla aika harvassa. Muistan kyllä lukeneeni artikkeleita ihmisistä, jotka olisivat jättäneet taloudellisen tuottavuusajattelun sivualalle metsänsä suhteen. Itse en ole tällaisiin henkilökohtaisesti törmännyt. Tunnettuahan tuo on, että kahiseva saattaa 'hiukan' muuttaa ihmisten ajatuksia.

Itse suunnittelen metsän hankkimista. Ja tällöin tietenkin toivon, että voin painottaa luonnon monimuotoisuutta metsänhoidossani jättäen raha-asiat vähemmälle huomiolle. Nähtäväksihän tuo jää. Uskon kuitenkin ajatuksen voimaan ja siihen, että rahan mahtia pystyy myös vastustamaankin.



>Eli kaikki te, jotka peräänkuulutatte jatkuvaa kasvatusta ym , oletteko oikeasti valmiita maksamaan puhdasta rahaa siitä, että metsänne virkistysarvot tai valisemanne menetelmän kustannukset huomioidaan puun hinnassa<

Uskon olevani. Viitaten edelliseen totean, että nähtäväksi jää. Haluan kuitenkin osoittaa edes itselleni, että se on mahdollista.

Lue lisää

Ihmettelen, virallisesta metsänhoidosta poikkeava hoito väitetään olevan aina ryteiköiden ja vänkyröiden kasvatusta?

Itse en saa kemera tukia, kun teen niin kuin haluan ja kasvatan laatupuuta, jotka on suoria pienioksaisia ja karsin vielä 4-6m ne pienet oksat esim männyistä, haavasta koivusta (kuivat).
Sekametsästä saa jatkuvalla harvennuksella runsaasti arvokasta polttopuuta ja itse tehdessä hyvää liikuntaa..

Virallisen hoidon edustaja olisi halunnut kerralla väljyyteen, jossa metsään olisi voinut tulla vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua uudelleen.
Kiukuttelu alkoi heti, kun en alkanut olla samaa mieltä sen "kaa" :))

korjuu kirjoitti:

saakin maksaa enemmän, sillä jatkuvan kasvatuksen menetelmässä jäävät pois kalliit uudistuskustannukset, eikä tule monen kymmenen vuoden taukoa puun tuottoon kuten aukoksi hakatulla alueella.

En ole lukenut Erkki Lähteen mielenmuutoksesta. Olen kuitenkin tiiviisti seurannut hänen uudempiakin kirjoituksiaan.

Lue lisää

Kopioitu

En minäkään!
Vielä eläkkeellä ollessaan hän painotti asian hyviä puolia erässä tilaisuudessa.
Ei tuominnut muitakaan! Ihminen nähtävästi osaa itsekin ajatella, mikä tuntuu sopivalta tavalta hänen metsissään..

Mielestäni 2-3 sukupolvea voi kasvattaa joillakin alueilla jatkuvalla tavalla ja sittenhän voi sukupolvien vaihtuessa aloittaa aukolta.

Puun kasvuikä on noin ihmisen ikä huomatkaa se.

Mti (opisto) kirjoitti:

Mukava lukea kirjoituksesi. Uskonisin että meiltä
(UPM) löytyy valmiudet myös sinun haluamaasi metsänhoitoon. Jotain se maksaa, mutta ei mahdottomia, saattaisi ainakin minun "vihreät" sympatiani vaikuttaaa puun hintaan

Lue lisää

Kyllä teillä UPM:ssä lauletaan niiden laulukirjan mukaan jotka pörssissä tuijottaa osikorivin lukuihin. Sieltä löytyy myös ne metsänhoidolliset valmiudet eikä sinun henkilökohtaisilla sympatioilla ole siihen sanan sijaa.

Huutoon on vastattava eli älä lupaa sellaista mitä et pysty pitämään.

Mti (opisto) kirjoitti:

Nimimerkin Mehtä ja mies kirjoitus on ihailtavan suppeassa muodossa annettu pätevä metsänkasvatusohje. Tuon voisi vaikka tulostaa ja kehystää seinälle.
Vielä noista Lähteen teorioista joku sana.Lähteen tutkimukset lähtevät pelkästään metsänhoidollisista näkökohdista, siitä miten puuontuottaminen voitaisiin maksimoida eri olosuhteissa. Se, mitä hän otti kantaa puun korjuuseen liittyviin asioihin, on tänään auttamatta vanhaa tietoa ( vrt. Lauri Vaaran teoriat)
Puun korjuun tuottavuus Suomessa on hiottu huippuunsa, todisteena siitä on Suomalaisten metsäkoneiden vientiluvut ja täkäläisen ns. tavaralajimenetelmän yleistyminen maailmalla.
Kaikki, mikä nostaa korjuun kustannuksia, on pois puun hinnasta. Jatkuvan kasvatuksen tyyppisessä poimintahakkuussa korjuu maksaa useita euroja enemmän verrattuna esim siemenpuu /avohakkuun kustannuksiin. Tilanteessa, jossa osa metsänomistajista myy leimikoitaan poimintahakkuina ja osa perinteisinä leimikoina hintaero korostuu. Puhtaiden avohakkuu- / smp-hakkuu leimikoiden arvo nousee entisestään ja jatkuvan kasvatuksen leimikoita ostetaan vain tarvittessa, vähän saman tapaan kuin nykyisin jotain suolla olevia ensiharvennuksia.Ne eivät olisi haluttuja ja se näkyisi niiden hinnoissa.
Sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan ja niinpä Lähteenkin väitetään ennen eläköitymistään myöntäneen, että jatkuva kasvatus on Suomen oloissa vaikea menetelmä ja sovellettavissa vain pienelle osalle metsistämme

Lue lisää

Lainattu:>Sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan ja niinpä Lähteenkin väitetään ennen eläköitymistään myöntäneen, että jatkuva kasvatus on Suomen oloissa vaikea menetelmä ja sovellettavissa vain pienelle osalle metsistämme<

Olen jututtanut ja kuullut hänen puhuvan edellä mainitusta metsäasiasta ja hän oli sitä mieltä(niinkuin metsänhoito muuten vapautuu), että toiset tutkijat ovat jo samaa mieltä kuin hänkin taloudellisesta metsänkasvatuksesta, siis jatkuvasta kasvatuksesta, etenkin yksityismetsissä, jossa omistaja suorittaa hakkuut. Aivan kaikkiallehan se ei sovi.
Turhaa levittelet vääriä tietoja ihmisistä ja vielä "olen kuullut jostain"! Häpee, jos osaat?
Jokainen tehkööt metsissään, niinkuin parhaaksi näkee.
Yksisilmäisen metsänhoidon erehdykset ohjeiden antajien maksettaviksi..

Tätähän se on ollut jo niin kauan kuin muistan (yli 25 vuotta). Joskus 80-luvulla Ylen toimittajat lensivät Lapin taivaalla lentokoneella ja kauhistelivat hakkuuaukkoja, myöhemmin todisteltiin metsien hävittämistä Suomesta vertaamalla satelliittikuvia kahden puolen itärajaa. Nykyään ovat vaarassa siipioravat ja valkopersetikat. Luulisin että tämä kaikki riehunta johtuu vain siitä, että asiallisen metsätiedon levittäminen on aika tylsää tiedottamista, mutta kaikenkainen sensaatiohakuisuus on sitten niin mediaseksikästä että sen läpi meno kaikkiin tiedotusvälineisiin on taattu. Lähteen Ekistä muistan jostain 80-luvun retkeilyltä tällaista: katseltiin aurausalueen hyväkasvuista miehenmittaista männyntaimikkoa, johon Eki ääni kiihkosta väristen julisti, että kymmenen vuoden sisällä tämäkin taimikko tulee tuhoutumaan maasta liukenevien raskasmetallien takia. Nyt ko. paikalla kasvaa edelleen hyväkasvuinen nuori männikkö, joka on vuosi pari sitten harvennettu.

Mehtä ja mies kirjoitti:

Tätähän se on ollut jo niin kauan kuin muistan (yli 25 vuotta). Joskus 80-luvulla Ylen toimittajat lensivät Lapin taivaalla lentokoneella ja kauhistelivat hakkuuaukkoja, myöhemmin todisteltiin metsien hävittämistä Suomesta vertaamalla satelliittikuvia kahden puolen itärajaa. Nykyään ovat vaarassa siipioravat ja valkopersetikat. Luulisin että tämä kaikki riehunta johtuu vain siitä, että asiallisen metsätiedon levittäminen on aika tylsää tiedottamista, mutta kaikenkainen sensaatiohakuisuus on sitten niin mediaseksikästä että sen läpi meno kaikkiin tiedotusvälineisiin on taattu. Lähteen Ekistä muistan jostain 80-luvun retkeilyltä tällaista: katseltiin aurausalueen hyväkasvuista miehenmittaista männyntaimikkoa, johon Eki ääni kiihkosta väristen julisti, että kymmenen vuoden sisällä tämäkin taimikko tulee tuhoutumaan maasta liukenevien raskasmetallien takia. Nyt ko. paikalla kasvaa edelleen hyväkasvuinen nuori männikkö, joka on vuosi pari sitten harvennettu.

Lue lisää

Tavuosina virallinen metsänhoito myös erehtyi viralliseti Uusmaalaisen Takalan metsistä Kanteleella, joita se väitti hävitetyn muutaman hehtaarin??
Pani kymmenet hehtaarit hakkuukieltoon.
Mieheltä meni kaikki oikeutta käydessä, kunnes noin 10 v kuluttua oikeus totesi, että metsä oli hyvässä kunnossa ja kiellot aiheettomia??

Siinä Osaran vastakohtaa??

Mehtä ja mies kirjoitti:

Tätähän se on ollut jo niin kauan kuin muistan (yli 25 vuotta). Joskus 80-luvulla Ylen toimittajat lensivät Lapin taivaalla lentokoneella ja kauhistelivat hakkuuaukkoja, myöhemmin todisteltiin metsien hävittämistä Suomesta vertaamalla satelliittikuvia kahden puolen itärajaa. Nykyään ovat vaarassa siipioravat ja valkopersetikat. Luulisin että tämä kaikki riehunta johtuu vain siitä, että asiallisen metsätiedon levittäminen on aika tylsää tiedottamista, mutta kaikenkainen sensaatiohakuisuus on sitten niin mediaseksikästä että sen läpi meno kaikkiin tiedotusvälineisiin on taattu. Lähteen Ekistä muistan jostain 80-luvun retkeilyltä tällaista: katseltiin aurausalueen hyväkasvuista miehenmittaista männyntaimikkoa, johon Eki ääni kiihkosta väristen julisti, että kymmenen vuoden sisällä tämäkin taimikko tulee tuhoutumaan maasta liukenevien raskasmetallien takia. Nyt ko. paikalla kasvaa edelleen hyväkasvuinen nuori männikkö, joka on vuosi pari sitten harvennettu.

Lue lisää

Joo,totta totta. Hyvin se kasvaa,mutta entäs se laatu? Aina siihen kasvuun tuijotetaan,että näin ja näin monta mottia taas on tullut puuta lisää.Entäs sitten kun ruvetaan jatko jalostamaan puuta.Ne hyväkasvuiset puut saattaavat olla puunjalostajalle,raakkitavaraa.

Mehtä ja mies kirjoitti:

Tätähän se on ollut jo niin kauan kuin muistan (yli 25 vuotta). Joskus 80-luvulla Ylen toimittajat lensivät Lapin taivaalla lentokoneella ja kauhistelivat hakkuuaukkoja, myöhemmin todisteltiin metsien hävittämistä Suomesta vertaamalla satelliittikuvia kahden puolen itärajaa. Nykyään ovat vaarassa siipioravat ja valkopersetikat. Luulisin että tämä kaikki riehunta johtuu vain siitä, että asiallisen metsätiedon levittäminen on aika tylsää tiedottamista, mutta kaikenkainen sensaatiohakuisuus on sitten niin mediaseksikästä että sen läpi meno kaikkiin tiedotusvälineisiin on taattu. Lähteen Ekistä muistan jostain 80-luvun retkeilyltä tällaista: katseltiin aurausalueen hyväkasvuista miehenmittaista männyntaimikkoa, johon Eki ääni kiihkosta väristen julisti, että kymmenen vuoden sisällä tämäkin taimikko tulee tuhoutumaan maasta liukenevien raskasmetallien takia. Nyt ko. paikalla kasvaa edelleen hyväkasvuinen nuori männikkö, joka on vuosi pari sitten harvennettu.

Lue lisää

paksua oksaa ja lenkoa runkoa, kelvotonta tavaraa kalliilla uudistuskustannuksilla. Montakohan kertaa niitä Osaran aukeita on jouduttu uudestaan istuttamaan, eikä kunnon puuta kasva vieläkään.

Luontaisesti syntynyt kuusentaimikko ja koivut yritettiin hävittää moneen kertaan ja istutettiin hakatun paksusammalkuusikon tilalle mäntyä, joka tuskin vieläkään on 4 - 5 metriä korkeampaa, vaikka hakkuista on kulunut kohta 50 vuotta. Lisäksi männyntaimet olivat liian eteläistä alkuperää. Yksityisellä metsänomistajalla ei olisi varaa samanlaiseen "tehometsätalouteen".

Osaran aukeilla on männylle luontaisesti sopivilla paikoilla hyviä männiköitä. Näitä alueita on tosin vain 17% koko alueesta.

Veronmaksajien rahoilla on tässä maassa saanut ja saa edelleen tehdä kalliita kokeiluita. Itse turvaan metsissäni luonnon menetelmään. En lihota taimitarhoja ja tehometsätalousammattilaisia.

kasvaa kirjoitti:

paksua oksaa ja lenkoa runkoa, kelvotonta tavaraa kalliilla uudistuskustannuksilla. Montakohan kertaa niitä Osaran aukeita on jouduttu uudestaan istuttamaan, eikä kunnon puuta kasva vieläkään.

Luontaisesti syntynyt kuusentaimikko ja koivut yritettiin hävittää moneen kertaan ja istutettiin hakatun paksusammalkuusikon tilalle mäntyä, joka tuskin vieläkään on 4 - 5 metriä korkeampaa, vaikka hakkuista on kulunut kohta 50 vuotta. Lisäksi männyntaimet olivat liian eteläistä alkuperää. Yksityisellä metsänomistajalla ei olisi varaa samanlaiseen "tehometsätalouteen".

Osaran aukeilla on männylle luontaisesti sopivilla paikoilla hyviä männiköitä. Näitä alueita on tosin vain 17% koko alueesta.

Veronmaksajien rahoilla on tässä maassa saanut ja saa edelleen tehdä kalliita kokeiluita. Itse turvaan metsissäni luonnon menetelmään. En lihota taimitarhoja ja tehometsätalousammattilaisia.

Lue lisää

Kaiken maailman p*n puhujia täällä riittää. Osaran aukeilla ei tietenkään kasva täydellistä virheetöntä ainespuuta, mutta keskimäärin kuitenkin varsin kunnollista. Se metsä, joka aikoinaan ns. Osaran aukeille tulee päätehakkuuvaiheeseen, on monin verroin parempilaatuista kuin se, mikä harsinnan (lue: jatkuvan kasvatuksen) seurauksena oli sinne aikoinaan kasvanut. Ne metsät eivät tosiaan olleet hääppöisiä, laadusta kertoo varsin vähäinen ainespuumääräkin, joka valtaisalta alueelta saatiin (se laatu e historiankirjojen mukaan ollut määrää häävimpi. Osaran aukeiden nykyinen puumäärä on jo vuosia sitten ohittanut silloisissa avohakkuissa kertyneen puumäärän, vaikka Osaran metsät ovat nyt vielä nuoria metsiä.

tänne kirjoitellaan? kirjoitti:

Kaiken maailman p*n puhujia täällä riittää. Osaran aukeilla ei tietenkään kasva täydellistä virheetöntä ainespuuta, mutta keskimäärin kuitenkin varsin kunnollista. Se metsä, joka aikoinaan ns. Osaran aukeille tulee päätehakkuuvaiheeseen, on monin verroin parempilaatuista kuin se, mikä harsinnan (lue: jatkuvan kasvatuksen) seurauksena oli sinne aikoinaan kasvanut. Ne metsät eivät tosiaan olleet hääppöisiä, laadusta kertoo varsin vähäinen ainespuumääräkin, joka valtaisalta alueelta saatiin (se laatu e historiankirjojen mukaan ollut määrää häävimpi. Osaran aukeiden nykyinen puumäärä on jo vuosia sitten ohittanut silloisissa avohakkuissa kertyneen puumäärän, vaikka Osaran metsät ovat nyt vielä nuoria metsiä.

Lue lisää

tietosi mahtavat perustua? Ettei vaan olisi taas aukkohakkuuapostolien mutu-tietoja.

tutkimukseen kirjoitti:

tietosi mahtavat perustua? Ettei vaan olisi taas aukkohakkuuapostolien mutu-tietoja.

No eipä ainakaan Lähteen tutkimuksiin. Kuin myöskään Ekometsätalouden liiton tuottamaan 'tietoon'.

Eipä siinä mitään kummempaa tutkimusta tarvita ylipäänsäkään. Riittää kun asenteista vapaana ja avoimin silmin itse käy paikan päällä katsomassa; eipä se metsä sieltä mihinkään karkaa, siellä se on jokaisen vapaasti katsottavana ja arvioitavana. Kun et liene käynyt, etkä luultavasti käykään kun sinne on sen verran tuota matkaakin ettet taida viitsiä, niin lue nyt sentään siellä työskentelevien käsityksiä niistä kairoista. Komeasti sieltä tukkirekalla puu kulkee tänä päivänä, ihmettele sitä:
http://www.metsa.fi/metsavaltio/06_00/osara.htm

peilin edestä kirjoitti:

No eipä ainakaan Lähteen tutkimuksiin. Kuin myöskään Ekometsätalouden liiton tuottamaan 'tietoon'.

Eipä siinä mitään kummempaa tutkimusta tarvita ylipäänsäkään. Riittää kun asenteista vapaana ja avoimin silmin itse käy paikan päällä katsomassa; eipä se metsä sieltä mihinkään karkaa, siellä se on jokaisen vapaasti katsottavana ja arvioitavana. Kun et liene käynyt, etkä luultavasti käykään kun sinne on sen verran tuota matkaakin ettet taida viitsiä, niin lue nyt sentään siellä työskentelevien käsityksiä niistä kairoista. Komeasti sieltä tukkirekalla puu kulkee tänä päivänä, ihmettele sitä:
http://www.metsa.fi/metsavaltio/06_00/osara.htm

Lue lisää

Kysyn vielä millä hinnalla sinne on saatu puut kasvamaan? Oikea metsänkasvatuksen virheiden näyteikkuna se sinun kairasi.