nollaus

Paahtimisessasi on vaihe ja runko yhdessä.
Vaara edellyttää siis kahta samanaikaista vikaa.

nolla kirjoitti:

Paahtimisessasi on vaihe ja runko yhdessä.
Vaara edellyttää siis kahta samanaikaista vikaa.

Jännite menee vastuksen läpi pistorasian nollajohtoon, joka on yhdistetty suojamaakoskettimeen. Koska nolla on poikki keskukselta, on leivänpaahtimen rungossa jännite.

Eli vain yksi vika riittää aiheuttamaan vakavan vaaratilanteen.

kiertää kirjoitti:

Jännite menee vastuksen läpi pistorasian nollajohtoon, joka on yhdistetty suojamaakoskettimeen. Koska nolla on poikki keskukselta, on leivänpaahtimen rungossa jännite.

Eli vain yksi vika riittää aiheuttamaan vakavan vaaratilanteen.

Kiitos korjauksesta.

kiertää kirjoitti:

Jännite menee vastuksen läpi pistorasian nollajohtoon, joka on yhdistetty suojamaakoskettimeen. Koska nolla on poikki keskukselta, on leivänpaahtimen rungossa jännite.

Eli vain yksi vika riittää aiheuttamaan vakavan vaaratilanteen.

Kaikissa nollausta käsittelevissä keskusteluissa puhutaan vain, että jos nollajohto katkeaa pistorasian ja keskuksen väliltä asennus muuttuu vaaralliseksi. Myös nollaamatta tehdyt maadoitukset muuttuvat vaarallisiksi yhdestä viasta, jos se vika on keskukselle tulevassa nollajohdossa. Jos tämä johto irtoaa/katkeaa on kaikissa maadoitetussa pistorasioissa nollaus, mutta se kiertää vain keskuksen kiskon kautta. Tämä koskee tietenkin vain rakennuksia, joissa ei ole kunnollisia ulkopuolisia maadoitus köysiä, kuten monissa vanhoissa taloissa on tilanne.

ajatusvirhe kirjoitti:

Kaikissa nollausta käsittelevissä keskusteluissa puhutaan vain, että jos nollajohto katkeaa pistorasian ja keskuksen väliltä asennus muuttuu vaaralliseksi. Myös nollaamatta tehdyt maadoitukset muuttuvat vaarallisiksi yhdestä viasta, jos se vika on keskukselle tulevassa nollajohdossa. Jos tämä johto irtoaa/katkeaa on kaikissa maadoitetussa pistorasioissa nollaus, mutta se kiertää vain keskuksen kiskon kautta. Tämä koskee tietenkin vain rakennuksia, joissa ei ole kunnollisia ulkopuolisia maadoitus köysiä, kuten monissa vanhoissa taloissa on tilanne.

on tehty suojajohtimella, niin nollajohtimen katkeaminen ei aiheuta muuta kuin valojen sammumisen.

maadoitus kirjoitti:

on tehty suojajohtimella, niin nollajohtimen katkeaminen ei aiheuta muuta kuin valojen sammumisen.

Luepas tuo edellisen kirjoittajan juttu ajatuksella uudestaan, edellyttäen että ymmärrät sähkötöistä jotain. Kyllä se ihan oikein on, keskukselle ei tule verkosta päin suojajohdinta, vain nollajohdin (PEN) ja vaiheet. Jos nollajohdin katkeaa, niin suojajohtimissa on vaihe kuormien ja nollajohtimien kautta kiertäen. Juuri siksi laitetaan ne maadoituskuparit keskuksen PEN-kiskoon jotka hoitaa maadoittamisen oikeaan maahan tuossa tilanteessa. Jos kuparit on huonosti "maissa" tai puuttuu kokonaan, voi jännite suojajohtimissa nousta vaaralliseksi.

maadoituskupari puuttuu kirjoitti:

Luepas tuo edellisen kirjoittajan juttu ajatuksella uudestaan, edellyttäen että ymmärrät sähkötöistä jotain. Kyllä se ihan oikein on, keskukselle ei tule verkosta päin suojajohdinta, vain nollajohdin (PEN) ja vaiheet. Jos nollajohdin katkeaa, niin suojajohtimissa on vaihe kuormien ja nollajohtimien kautta kiertäen. Juuri siksi laitetaan ne maadoituskuparit keskuksen PEN-kiskoon jotka hoitaa maadoittamisen oikeaan maahan tuossa tilanteessa. Jos kuparit on huonosti "maissa" tai puuttuu kokonaan, voi jännite suojajohtimissa nousta vaaralliseksi.

Jos keskukselle tuleva pen-johto katkeaa, syntyy vaaratilanne jos jännite ei pääse maihin maadoituksia pitkin.
Kun nolla ja kevi ovat erillään, nollan katkeaminen aiheuttaa vain mainitun valojen sammumisen ellei ole muuta vikaa (maasulku).

niin että kirjoitti:

Jos keskukselle tuleva pen-johto katkeaa, syntyy vaaratilanne jos jännite ei pääse maihin maadoituksia pitkin.
Kun nolla ja kevi ovat erillään, nollan katkeaminen aiheuttaa vain mainitun valojen sammumisen ellei ole muuta vikaa (maasulku).

Tavallisessa omakotitalossa ei pääkeskukselle tule mitään erillisiä nolla- ja suojamaajohtoja verkosta, vaan PEN-johdin, joka keskuksen maadoituskiskossa haaroitetaan nolla- ja suojamaajohdoiksi talon sisäiseen käyttöön. Näin siis nykyisessä TN-S järjestelmässä. Lisäksi se maadoituskupari samaan kiskoon kytkettynä.

ajatusvirhe kirjoitti:

Kaikissa nollausta käsittelevissä keskusteluissa puhutaan vain, että jos nollajohto katkeaa pistorasian ja keskuksen väliltä asennus muuttuu vaaralliseksi. Myös nollaamatta tehdyt maadoitukset muuttuvat vaarallisiksi yhdestä viasta, jos se vika on keskukselle tulevassa nollajohdossa. Jos tämä johto irtoaa/katkeaa on kaikissa maadoitetussa pistorasioissa nollaus, mutta se kiertää vain keskuksen kiskon kautta. Tämä koskee tietenkin vain rakennuksia, joissa ei ole kunnollisia ulkopuolisia maadoitus köysiä, kuten monissa vanhoissa taloissa on tilanne.

Jos taloon tuleva PEN-johto katkeaa, niin missä se vaarallinen jännite on suojamaadoitetussa laitteessa?

Leivänpaahtimen ja hellan välilläkö? Ei.

Leivänpaahtimen ja tiskialtaan välillä? Ei ole tässäkään

Leivänpaahtimen ja vesipatterin? Ei vieläkään tärppää.

Leivänpaahtimen ja sen PEN-johtimen verkon puoleisen osan välillä? Jo vain osui oikeaan.

sittenkään kirjoitti:

Jos taloon tuleva PEN-johto katkeaa, niin missä se vaarallinen jännite on suojamaadoitetussa laitteessa?

Leivänpaahtimen ja hellan välilläkö? Ei.

Leivänpaahtimen ja tiskialtaan välillä? Ei ole tässäkään

Leivänpaahtimen ja vesipatterin? Ei vieläkään tärppää.

Leivänpaahtimen ja sen PEN-johtimen verkon puoleisen osan välillä? Jo vain osui oikeaan.

Ihan tiedoksi sullekin, että se verkon puoleinen PEN-johdin on myös maadoitettu oikeaan maahan eli ne verkon vaiheet ei kellu maahan nähden. Myös vesipatterit on yleensä maissa, joten mietis uudestaan tai piirrä vaikka kuva niin palataan asiaan...

maadoituskupari puuttuu kirjoitti:

Ihan tiedoksi sullekin, että se verkon puoleinen PEN-johdin on myös maadoitettu oikeaan maahan eli ne verkon vaiheet ei kellu maahan nähden. Myös vesipatterit on yleensä maissa, joten mietis uudestaan tai piirrä vaikka kuva niin palataan asiaan...

Ai eikö ne patterit olekaan yhdistetty potentiaalintasauskiskoon?

Toinen juttu on tietenkin se, että kelluva nollapiste aiheuttaa vaihejännitteen muuttumiseen 0...400 V välillä, josta seuraa erinäisten laitteiden täystuho.

ajatusvirhe kirjoitti:

Kaikissa nollausta käsittelevissä keskusteluissa puhutaan vain, että jos nollajohto katkeaa pistorasian ja keskuksen väliltä asennus muuttuu vaaralliseksi. Myös nollaamatta tehdyt maadoitukset muuttuvat vaarallisiksi yhdestä viasta, jos se vika on keskukselle tulevassa nollajohdossa. Jos tämä johto irtoaa/katkeaa on kaikissa maadoitetussa pistorasioissa nollaus, mutta se kiertää vain keskuksen kiskon kautta. Tämä koskee tietenkin vain rakennuksia, joissa ei ole kunnollisia ulkopuolisia maadoitus köysiä, kuten monissa vanhoissa taloissa on tilanne.

Minkä takia siitä maadoituksesta ja potentiaalintasauksesta pidetään aina niin kovaa meteliä.

...kuoli kaksi lehmää, saivat iskun juomakupeista. Oli kylläkin useamman "vahingon" yhteistulos mutta kaiken kuitenkin sen aiheutti katkennut/irronnut nolla-johto ja nollaamalla tehdyt maadoitukset (vanha asennus).
Juomakupeille menevä vesijohto oli eristetty kumiputkella asianmukaisesti mutta termostaatin kapillaarianturi roikkui konehuoneessa irrallaan ja oven täräyksestä pääsi välillä hipaisemaan kumieristyksen juomakuppien puoleista metalliputkea.
Kun nollajohto katkesi (löystynyt liitoksestaan keskuksella) niin vaihe pääsi kiertämään kuorman kautta termostaattikotelon runkoon, muuta vikaa ei tarvittu ja VAKUUTUS EI KORVANNUT KOSKA SÄHKÖLAITTEITA JA ASENNUKSIA EI OLTU TARKISTETTU RIITTÄVÄN USEIN.

Kaarjaa kirjoitti:

...kuoli kaksi lehmää, saivat iskun juomakupeista. Oli kylläkin useamman "vahingon" yhteistulos mutta kaiken kuitenkin sen aiheutti katkennut/irronnut nolla-johto ja nollaamalla tehdyt maadoitukset (vanha asennus).
Juomakupeille menevä vesijohto oli eristetty kumiputkella asianmukaisesti mutta termostaatin kapillaarianturi roikkui konehuoneessa irrallaan ja oven täräyksestä pääsi välillä hipaisemaan kumieristyksen juomakuppien puoleista metalliputkea.
Kun nollajohto katkesi (löystynyt liitoksestaan keskuksella) niin vaihe pääsi kiertämään kuorman kautta termostaattikotelon runkoon, muuta vikaa ei tarvittu ja VAKUUTUS EI KORVANNUT KOSKA SÄHKÖLAITTEITA JA ASENNUKSIA EI OLTU TARKISTETTU RIITTÄVÄN USEIN.

vakuutusyhtiön korvausvastuusta. Näin toiminee vakuutusyhtiö myös luvattomien urakoitsijoiden töissä sattuneiden vahinkojen korvauksissa. Ilman asinmukaisa lupia toimivalla urakoitsijalla ei voi olla vastuuvakuutusta, joka korvaa asiakkaalle aiheutuneet vahingot, jotka johtuvat virheellisestä asennuksesta. Vastuu lainvastaisista sähkötöistä jää työn teettäjälle ja tekijälle täysimääräisenä vakuutusyhtiön harkinnan mukaan.