onko muita

joiden mielestä oma keho on suurin este onnelliseen elämään.

sellaisia kirjoitti:

joiden mielestä oma keho on suurin este onnelliseen elämään.

No joo, aina joskus tulee sellainen kehoahdistus että oksat pois. Itkettää vaan, miksi mulla on näin vaikeeta kroppani kanssa ja kaikilla muilla on kaikki hyvin. Kehossa on sekä kauniita että rumia kohtia, mutta rumat kyllä lyövät laudalta ne kauniit kohdat. Onneksi rumat kohdat voi peittää muiden silmiltä. Välillä myös tuntuu, että vaikka peseytyisin viisi kertaa päivässä, haisen niin pahalle, että ei ihmisten ilmoille kehtaa lähteä. Hullu mikä hullu.

Huoh, päivä kerrallaan ja avaimet on Herralla :)

sellainen kirjoitti:

No joo, aina joskus tulee sellainen kehoahdistus että oksat pois. Itkettää vaan, miksi mulla on näin vaikeeta kroppani kanssa ja kaikilla muilla on kaikki hyvin. Kehossa on sekä kauniita että rumia kohtia, mutta rumat kyllä lyövät laudalta ne kauniit kohdat. Onneksi rumat kohdat voi peittää muiden silmiltä. Välillä myös tuntuu, että vaikka peseytyisin viisi kertaa päivässä, haisen niin pahalle, että ei ihmisten ilmoille kehtaa lähteä. Hullu mikä hullu.

Huoh, päivä kerrallaan ja avaimet on Herralla :)

Hei, mulla on aivan sama ongelma. Häpeän alastomuutta ja omaa ruumistani. Koen sen jotenkin korniksi. Iso vaikutus on sillä, miten kumppani - mies tai nainen - suhtautuu kehooni. Minulla on kaksi aivan erilaista kokemusta asiasta: toinen miesystävä, jonka kanssa paikkakunnanvaihdoksen takia välit erkanivat, kehui ulkomuotoani ja kannusti muutenkin. SEuraus: koin ruumiini kauniiksi ja hyväksytyksi. Nykyinen miesystäväni luetteli jo suhteen alkuaikoina kolme ruumiissani olevaa negatiivista seikkaa. Hän ei myöskään kehu koskaan vartaloani.Seuraus: nykyinen voimakas alatomuuden kammoaminen ja omasta ruumiillisuudesta lähes vieraantuminen.

Sampe kirjoitti:

Hei, mulla on aivan sama ongelma. Häpeän alastomuutta ja omaa ruumistani. Koen sen jotenkin korniksi. Iso vaikutus on sillä, miten kumppani - mies tai nainen - suhtautuu kehooni. Minulla on kaksi aivan erilaista kokemusta asiasta: toinen miesystävä, jonka kanssa paikkakunnanvaihdoksen takia välit erkanivat, kehui ulkomuotoani ja kannusti muutenkin. SEuraus: koin ruumiini kauniiksi ja hyväksytyksi. Nykyinen miesystäväni luetteli jo suhteen alkuaikoina kolme ruumiissani olevaa negatiivista seikkaa. Hän ei myöskään kehu koskaan vartaloani.Seuraus: nykyinen voimakas alatomuuden kammoaminen ja omasta ruumiillisuudesta lähes vieraantuminen.

Onko teidän raukkaparkojen itsetunto kiinni siitä mitä joku muu sanoo!Hankkikaa itsetunto tai rehkikää salilla kunnes kroppa sellainen ettei tarvi hävetä!Tyhmyyttä tai laiskuutta sanon minä..