Luomisen paniikkia?

Tässä jotain ajatuksia. Irina Björklund on joskus sanonut sellaista että kun hän teki alastonroolia teatterissa ja lavastustekniikka (tjtn.) yhtäkkiä petti ja hän seisoikin lavalla omana itsenään niin se hävetti ja oli outoa. Mutta kun oli näyttelijänä alasti niin se ei ollut. Minusta todella mielenkiintoinen ja hyvä ajatus. Toinen juttu, Kalle Päätalo on myöskin henkilökohtaisen avautumisen mestari, pitäiskin lukea uusin kirja Päätalosta. Niin, mullakin on tasan kaks vaihtoehtoa, joko alan kirjailijaksi ja tilitän itseni koko maailmalle tai sitten menen rappusiivoojaksi. Mitään keskinkertaista päivätyötä en halua tehdä, hukkaan menisi koko elämä ja tämä pää ja tunne. Tuosta kun pelkäät että ihmiset väärinymmärtää, no varmaanhan siinä niinkin käy, ja mitä kummallisempi ja provosoivampi teos niin sitä varmemmin tulee jakamaan mielipiteitä. Mutta eikö tärkeintä ole se että sinulla on vapaus ilmaista itseäsi? Jos menet kaupan kassalle ja pyörittelet niitä kaikkia juttuja keskenäsi päässä seuraavat kymmenen vuotta, niin mitäs siittä seuraa, jossakin vaiheessahan ne ulos tulee joka tapauksessa. Tuohan se on se taitelijan paradoksi, kun on herkkä ja tunteiltaan "häilyvä" ja usein itse itsensä pahin kriitikko ja pahimmassa tapauksessa vielä ihmisarka, mutta toisaalta on pakahduttava luomisen tarve ja halu jakaa luomistyönsä muiden ihmisten kanssa. Ja samalla väistämättä altistaa itsensä raadeltavaksi. On vaan osattava tehdä ero taitelijaminän ja yksityisen ihmisen välillä, mutta helpommin sanottu kuin tehty, kun toisaalta taidettakaan ei voi luoda elämättä elämää. Minäkin haluan kirjailijaksi, joka ammentaa teoksensa arkielämästä, ja tavallaan luon itseäni arkielämän kokemusten ja muiden ihmisten kautta. Mutta kuka minua silloin suojelisi ihmisiltä? On vaan otettava se riski, varmaanhan sitä sitten lopulta erakoituu ja katkeroituu, jos alkaa tulla kohtuuttomasti paskaa niskaan, mutta katotaan nyt. Tällaisia jorinoita tällä kertaa, toivottavasti oli edes jotain apua! :) Kyllä taitelijat aina toisiaan ymmärtää, samanlaisia höpsöjä humanisteja kaikki...

Hei...
Minusta on ainakin hienoa, että sinulla on tulossa taidenäyttely syksyllä ja saat taidetta esille.
Ymmärrän hyvin, että ensimmäinen täysin oma
näyttely jännittää ja välillä tuntuu, että tuleeko siitä mitään.
Uskoisin, että kun ensimmäinen näyttelysi ohitse ja se on uskon että myös menestyksellinen, niin
uusia taidenäyttelyitä on helpompi pitää.
Tiedä vaikka lähtisit jossakin vaiheessa pitämään taidenäyttelyitä myös ulkomailla.

Itse harrastan öljyvärimaalausta, mutta en ole vielä pitänyt yhtäkään näyttelyä.
Kesällä minulla olisi ensimmäinen mahdollisuus saada osallistua yhteen yhteisnäyttelyyn kuvataideyhdistyksen mukana.
Aihe on määrätty ja se on keväinen aihe.
On minullakin monta suunnitelmaa ja aihetta.
Aiheita on välillä vähemmän, mutta välillä aiheita tuntuu tulevan oikein tulvimalla.
Se on sitä taiteellista inspiraatiota.

Taiteessa on niin paljon eri mahdollisuuksia, että välillä tuntuu, ettei kaikkea ehdi millään toteuttaa.
Nyt olen kiinnostunut Calligrafiasta eli
Kiinalaisesta ja Japanilaisesta kirjoitusmerkkitaiteesta.
Muutenkin Aasialainen taide on alkanut kiinostamaan, kun se on sellaista erilaista.
Siinä voi yhdistää maisemamaalausta ja kirjoitusmerkkitaidetta yhdessä.

Tulevaisuuden haaveeni olisi päästä maalaamaan ja etsimään aiheita Euroopasta ja Aasiasta.
Haave, jonka toivon toteutuvan, mutta aina tuntuu tulevan erilaisia esteitä suunnitelmien toteuttamisille.
Toiveeni olisi myös päästä osallistumaan
johonkin taidenäyttelyyn Euroopassa ja
erityisesti Japanissa, Kiinassa ja muualla Aasiassa.

Rohkaisen sinua jatkamaan luovan taiteen parissa.
Taiteilijaksihan synnytään, ei taiteilijaksi voi tulla koulunpenkillä.
Tavallisia ihmisiä, joilla ei ole taiteellisia lahjoja on maailmassa kuitenkin enemmistö.Heillä ei ole taiteellisia lahjoja, kuten sinulla.
Hyviä taiteilijoita on vain vähän ja aina on uutta opittavaa ja mahdollisuus kehittyä.
Ei kassakoneen naputtelu mitenkään vapaata ja luovaa työtä kuitenkaan ole. Silti siihenkin työhön on paljon halukkaita.

Tsemmpiä ja menestystä elämääsi...